Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 2021: Espoo turvaa palvelut kuntalaisille, vaikka korona tuo merkittäviä haasteita

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
29.10.2020 klo 17.00

Koronaviruspandemia on heikentänyt työllisyystilannetta sekä kunnallis- sekä yhteisöveron tuotto-odotuksia samalla, kun erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelutarve on kasvanut.  

”Kaupunki turvaa espoolaisten palvelut myös haastavana aikana. Henkilöstö on kehittänyt uusia digitaalisia palveluja, omaksunut uudet etätyötavat ja pystynyt nopeasti vastaamaan espoolaisten tarpeisiin. Palvelujen kehittämistä ja digitalisointia jatketaan tulevina vuosina”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kaupungin toimintakulut ovat kasvaneet huomattavasti verorahoitusta enemmän ja investointitaso on korkea.  Espoon väestö jatkaa kasvua 4 500 asukkaan vuosivauhtia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Espoon väestörakenne muuttuu ja huoltosuhde heikkenee. Nähtävissä on, ettei väestönkasvu tue entiseen tapaan verotulojen kehitystä.

Vuoden 2021 talousarvioehdotuksen mukaan verorahoitusta eli vero- ja valtionosuustuloja yhteensä arvioidaan kertyvän vähemmän kuin 2020, kun valtion koronakompensaatiot vähenevät. Toimintamenojen kasvu ylittää reilusti verorahoituksen ja tuloksen arvioidaan olevan negatiivinen -43 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tuloksen arvioidaan kääntyvän positiiviseksi vasta vuonna 2023.

Väestönkasvuun vastaaminen vaatii edelleen mittavia investointeja. Espoon kaupungin investointiohjelma on yhteensä 2,5 miljardia euroa vuosina 2021-2030. Ohjelma sisältää koulujen ja päiväkotien lisäksi kaupungin kasvun ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet kuten Raide-Jokerin, kaupunkiradan ja metron kehityskäytävän.

Tulorahoituksella pystytään investoinneista rahoittamaan taloussuunnitelmakauden alussa 40 ja lopussa 70 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvaa 0,5 miljardilla eurolla taloussuunnitelmavuosina 2021 - 23. 

Espoo-konsernin tuloksen ennustetaan olevan selvästi alijäämäinen vuosina 2021-2022 ja pysyvän negatiivisena aina vuoteen 2029 asti. Konsernin investoinnit ovat yhteensä 4,7 miljardia euroa ja konsernin lainakanta kasvaa 5,4 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä, jonka jälkeen se kääntyy laskuun.

”Valtion tulee jatkossa ottaa kasvukaupunkien investointitarpeet ja monikielisen palvelurakenteen kulut paremmin huomioon valtionosuus- tai muissa rahoitusjärjestelmissä. Espoolaiset veronmaksajat tukevat merkittävästi Suomen muiden kuntien taloutta sekä valtion- että kunnallisverotuksen kautta, ja samalla kasvava Espoo velkaantuu. Näin ei voida jatkaa”, Mäkelä sanoo.

Lisäksi mahdollinen sote-uudistus heikentäisi Espoon ja koko Länsi-Uudenmaan taloutta merkittävästi. ”Hieman pelkistäen sote veisi tulot mutta jättäisi velat”, Mäkelä tiivistää. Talousarvioehdotuksen laskelmissa ei ole huomioitu sote-ratkaisua.

Espoon talouden epätasapainon oikaisemiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi valtuusto päätti Taloudellisesti kestävä Espoo –tuottavuus- ja sopeutusohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on käyttötalouden tasapainottaminen 147 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi investointitasoa lasketaan 10 prosenttia siten, että vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin 250 miljoonaa euroa.

 ”Sama talouden sopeuttaminen ja tuottavuuden parantaminen on käynnissä kaikissa suurissa kaupungeissa”, Mäkelä sanoo.

Espoon kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja toimii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edelläkävijänä. Vuonna 2019 valmistuneen Espoon kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) mukaan hiilineutraaliuuden saavuttaminen on mahdollista, jos sekä kaupunki että sen kumppanit toimivat tehokkaasti tavoitteen eteen. Espoon ilmastotyötä johdetaan kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun kautta SECAP-suunnitelmaan tukeutuen. Kaupungin suunnittelemat ja toteuttamat päästövähennystoimenpiteet löytyvät talousarviosta, tulosyksiköiden suunnitelmista ja tuloskorteista.

Lisätietoja

kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo