Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: globaali kaupungistuminen ja Espoon kasvu jatkuvat

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
3.11.2016 klo 11.00

Espoo kantaa vastuunsa pääkaupunkiseudun väestönkasvusta, maahanmuutosta ja kilpailukyvystä investoimalla palveluiden järjestämiseen ja infraan.

Espoon väestö kasvaa tulevina vuosina noin 4 000 asukkaalla vuodessa. Samalla eläkeläisten ja vieraskielisten osuus kasvaa. ”Espoo vastaa palvelutarpeen kasvuun järjestämällä palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä investoimalla palvelutiloihin ja infraan”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä linjaa. Toimintamenot kasvavat maltillisesti koko seuraavan taloussuunnittelukauden ajan.

Espoon väestö on 60 vuodessa kymmenkertaistunut. Vauhdista huolimatta espoolaiset ovat Kaupunki ja kuntapalvelu -tutkimuksen mukaan tyytyväisempiä kaupungin järjestämiin palveluihin kuin aiemmin tai kuin vertailukaupunkien asukkaat. Espoo on kasvanut myös kestävästi. Euroopan unionin tutkimuksessa vertailtiin kaupunkien kestävyyttä taloudellisilla, ekologisilla ja sosiaalisilla mittareilla, ja Espoo osoittautui Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi.

Kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan

Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vahvistetaan tulevalla taloussuunnittelukaudella laaja-alaista osaamista. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön, ja kouluissa ja lukioissa toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa. Myös entistä laajemmin toteutettava yrittäjyyskasvatus antaa eväitä oman polun löytämiseen.

Nuoret saavat entistä paremmin tukea, kun eri toimijoiden yli 16-vuotiaille tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen. Kumppaneiden kanssa toteutettavat matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat helposti saavutettavia, ja tukevat myös kasvavan maahanmuuttajaväestön juurtumista Espooseen.

Lapsiperheille Espoo tarjoaa entistä enemmän perhetyötä, kotipalvelua ja vertaisryhmätoimintaa, jotta perheet saavat tukea arjen haasteisiin. Sosiaalitoimistot keskittyvät sosiaalineuvontaan ja asiakkaiden kohtaamiseen, kun perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle.

Hallituksen tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuonna 2019. Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan kuntien rahoitusta ja rahoitusasemaa. Koska uudistusta koskevat lait eivät ole vielä voimassa, ei talousarviossa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan.

Investoinnit lisääntyvät hallitusti

Kaupungin investointitasoa on mitoitettu talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa.

Vuonna 2017 valmistuu viisi koulu- ja päiväkotikohdetta. Haukilahden päiväkodin ja kirjaston rakentaminen sekä Kirstin koulun ja päiväkodin peruskorjaus aloitetaan. Sisäilmaongelmia vähennetään elinkaarta jatkavilla korjauksilla ja ylläpitoa tehostamalla. Investointiohjelmassa varaudutaan korjaamaan ennakoimattomat, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisällä ja tarvittaessa 10 miljoonan euron erillisrahoituksella.

Espoo kehittää kaupunkirakennetta ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä tehostaa maankäyttöä Länsimetron, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin vaikutuspiirissä. Länsimetron varren ja asemanseutujen rakentaminen jatkuu hyvää vauhtia muun muassa Tapiolassa, Matinkylässä, Finnoossa ja Espoonlahdessa. Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä jatkuu ja Raide-Jokerin rakentaminen alkaa.

Tuottavuuden parantamista jatketaan

Talouden tasapainottaminen edellyttää palvelujen kehittämistä, entistä parempaa muotoilua sekä toiminnan tehostamista ja sopeuttamista. Muun muassa tilankäyttöä tehostetaan ja kehitetään usean toimijan yhteisiä tilaratkaisuja.

Haukilahden lukion kokemukset opiskelusta väistötiloissa Aalto-yliopiston kampuksella ovat Mäkelän mukaan hyvä esimerkki siitä, miten palvelujen laatua kuten kieli- ja tilavalikoimaa on pystytty parantamaan samalla, kun joustavat yhteiset tilat ovat laskeneet yliopiston tutkimuksen mukaan kiinteistökustannuksia kymmeniä prosentteja aikaisempaa pienemmäksi.

Valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2016 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2).  Talousarvio toteuttaa asetettuja tavoitteita ja linjauksia. Vuosikatetta on parannettu maltillisella menokehityksellä ja tulopohjaa vahvistamalla. Investointitasoa on laskettu ja siten parannettu investointien tulorahoituskykyä ja hillitty lainamäärän kasvua.

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa tulee noudattaa koko taloussuunnitelmakauden, jotta kaupungin talous tasapainottuu ja konsernin velkaantuminen taittuu suunnitelman mukaisesti vuoteen 2020 mennessä.

Kunnallisvero säilyy 18 prosentissa

Kilpailukykysopimus, eläkeuudistus ja perustoimeentulotuen siirto Kelan vastuulle laskevat toimialojen toimintamenoja, mutta myös vähentävät vastaavasti vero- ja valtionosuustuottoja 2017.

Toimialojen kehyksiin verrattuna kaupunginjohtajan talousarvioehdotus sisältää 2 miljoonan euron lisäyksen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle sekä 100 000 euron lisäyksen svenska rumille espoolaisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseksi. Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaisesta vastikkeettomasta työajan lisäyksestä saatavat hyödyt ovat toimialojen käytettävissä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseen.

Espoon kunnallisvero säilyy 18 prosentissa ja kiinteistöverot nousevat uusiin lain sallimiin alarajoihin. Vuonna 2017 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan yhteensä 1,4 miljardia euroa, joka on prosentin vähemmän kuin vuoden 2016 ennuste.

Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 166 miljoonaa euroa, joka alittaa hieman talous- ja tuottavuusohjelman tavoitteen. Tuloksen arvioidaan olevan 20 miljoonaa euroa ylijäämäinen.  Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 263 miljoonaa euroa ja konsernin investoinnit 600 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 100 miljoonaa euroa ja kaupungin lainakanta vuoden lopussa on 887 miljoonaa euroa eli 3 184 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa koko suunnitelmakaudella 315 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 talousarvio ja -suunnitelma, kaupunginjohtajan ehdotus (pdf, 6059 Kt)

Infotilaisuudessa 3.11.2016 pidetty diaesitys (pdf, 4605 Kt)

Talonrakennus- ja kunnallistekniset investoinnit 2017 (pdf, 26 Kt)

Video YouTubessa: Espoon talous 2017