Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Hyvinvointi ja kilpailukyky syntyvät yhteistyöllä

  • Jaa Facebookissa
  • TwitterX
14.4.2011 klo 10.00

Vuoden alussa Espoon kaupunginjohtajana aloittanut Jukka Mäkelä luottaa yhteistyöhön ja verkostomaiseen toimintatapaan niin espoolaisten palvelujen järjestämisessä kuin Helsingin seudun yhteistyössä.

”Hallinnon laatikkoleikit ovat menneisyyttä. Asukkaiden palvelujen, seudun kilpailukyvyn, demokratian ja yhteisöllisyyden kannalta verkostomainen toimintatapa on tulevaisuutta”, Mäkelä tiivistää.

Mäkelä on tyytyväinen Helsingin seudun ja pks-seudun yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista erityisesti MAL-asioiden ja kilpailukyvyn suhteen. Voimia haaskaavaan riitelyyn ei Helsingin seudulla ole varaa, sillä seudun globaali kilpailukyky osaamisintensiivisistä yrityksistä ja työpaikoista on koko Suomen kohtalon kysymys. Nokia on siitä ajankohtainen esimerkki, Mäkelä sanoo.

”Espoon osalta se tarkoittaa sitä, että Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan ns. T3 -alueen kehittämistä viedään eteenpäin entistä painokkaammin yhteistyössä Aalto-yliopiston, VTT:n, yritysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa”, sanoo Mäkelä.

Alueesta on tarkoitus tehdä entistä kansainvälisempi ja innovatiivisempi niin, että siellä yhdistyvät tiede, taide, talous sekä turvallinen, elinvoimainen ja virikkeellinen asumis- ja yritysympäristö. Se tarjoaa myös Aalto-yliopistolle loistavan kasvuympäristön.

”Länsimetron myötä T3-alueelle tehdään seuraavien 10 vuoden aikana noin viiden miljardin euron yksityiset ja julkiset investoinnit. Tämä on valtava mahdollisuus, mutta myös haaste. Minusta alueen kunniakkaat perinteet velvoittavat, että kehitystyön tavoitteet ja arvot asetetaan yhtä korkealle ja yhtä rohkeasti kuin aikoinaan Otaniemen ja Tapiolan perustamisessa, Mäkelä toteaa.


Aluekeskukset Espoon vahvuus

Viiden aluekeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen varaan rakentuvaa Espoota tullaan kehittämään tasapainoisesti. Tulevaisuudessa kaikki aluekeskukset tukeutuvat raideliikenteeseen: Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti metroon sekä Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkirataan.

Kunkin aluekeskuksen noin 50 000 asukasta muodostavat riittävän ostovoiman, jotta julkiset ja yksityiset palvelut on mahdollista järjestää laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupungin palveluverkko tulee rakentumaan alue- ja paikalliskeskusten ja hyvien liikenneyhteyksien varaan.

”Kaikkia aluekeskuksia kehitetään niiden vahvuuksien pohjalta. Tämä mahdollistaa Espoon kehittämisen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Espoon valtavan väestönkasvun vuosikymmeninä syntynyt kaupunkirakenne on jatkossakin vahvuutemme”, Mäkelä uskoo. 


Palvelutarve ja investointimenot kasvavat

Espoossa niin palvelutarpeet ja investointimenot ovat tulevaisuudessa ennätyssuuret. ”Investointitarpeet ovat kumuloituneet 50 vuoden voimakkaan kasvun aikana. Espoon väestö on näinä vuosina kymmenkertaistunut. Kun aikanaan rakennettiin asuinalueita lapsiperheiden tarpeisiin, on nyt alettava satsata voimakkaasti ikäihmisten tarpeisiin, vaikka syntyvyys ja maahanmuutto kasvattavat edelleen myös lasten ja nuorten palvelutarvetta”, Mäkelä sanoo.

Espoon kaupungin investointiohjelmaa kasvattavat mm. Puolarmetsän sairaala, Länsimetro, Kehä I:n perusparannus ja palveluverkon kehittäminen. ”Espoon kaupungin talouden on oltava kestävällä pohjalla. Yhden vuoden talouden tarkastelu ei riitä vaan talouden tasapainottamiseen on varauduttava pitkällä aikavälillä. Talouskehitykseen sisältyy monia epävarmuustekijöitä ja joka tapauksessa kuntien taloudellinen liikkumavara on tulevaisuudessa vähäinen”, Mäkelä korostaa

Espoo onkin laatinut talouden varautumissuunnitelman vuosiksi 2011-2020. Keskeistä varautumissuunnitelmassa on kaupungin käyttötalouden mitoitus niin, että kaupungin palvelut ja investointikyky turvataan. Tämä edellyttää tuottavuusohjelman määrätietoista jatkamista ja palvelujen järjestämistavan ja palveluverkon kehittämistä.

”Uuteen hallitukseen tarvittaisiin myös rohkeutta ja kykyä uudistaa valtionosuusjärjestelmää siten, että se olisi läpinäkyvä ja avoin, perustuisi todellisiin kustannuksiin ja ohjaisi kuntia järkevään taloudenpitoon”, Mäkelä linjaa.


Asukkaat mukaan kehittämiseen

Espoon  kehittämistä ohjaa toivottavasti jatkossa hyvä yhteistyö, selkeä suunta ja johtaminen sekä asukas- ja asiakaslähtöinen toiminta”, Mäkelä toteaa.

Professori Antti Hautamäen Espoon toimeksiannosta tekemä tutkimus Metropolin hyvinvoinnista kehottaa kaupunkeja haastamaan ihmiset yhdessä ratkomaan aikamme häijyimpiä ongelmia. Haaste sopii Espoolle, joka palvelujen järjestämisessä ja hyvien toimintaedellytysten kehittämisessä rakentaa yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia.

”Nuorisotyöttömyyden torjunta ja syrjäytyneiden nuorten auttaminen ovat esimerkkejä suurista haasteista, joissa tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Sekin on selvää, ettei kaupunki yksin voi hoitaa vanhusten yksinäisyyttä tai valvoa koululaisten riittävää yöunta”, Mäkelä painottaa.

”Kasvukaupunkina Espoon on oltava kärkijoukoissa myös tietojohtamisessa ja sähköisissä palveluissa. Kaupungin oman henkilöstön johtamista ja esimiestyötä tullaan kehittämään voimakkaasti yhteistyössä mm. Aalto-yliopiston kanssa. Tärkeää on saada kaupungin luottamushenkilöiden ja henkilöstön sukset yhteen suuntaan. Selkeiden strategisten linjausten ja hyvän johtamisen kautta tuottavuutta on mahdollista nostaa merkittävästi”, Mäkelä sanoo.