Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Espoo parantaa tuottavuutta ja investoi kasvun edellytyksiin

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
30.10.2014 klo 11.00

Espoo jatkaa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa ja parantaa kaupungin tuottavuutta niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa suunnitelmakaudella. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittämiseen kuuluvat myös omistaja-tilaaja-tuottajamenettelyjen ja kaupungin nykyisen liikelaitosmallin uudistaminen ja uuden ICT-toimintamallin käyttöönotto vuoden 2015 alussa.

Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015 nykyisestä 14 100 työntekijästä. Koska työvoiman tarve kasvaa useissa kaupungin palveluissa, on muissa toiminnoissa henkilöstömäärän pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Tämä merkitsee huomattavaa tuottavuuden paranemista koko kaupungin tasolla. Espoon kaupunki solmii henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa henkilöstösopimuksen yhteistyöstä työn tuottavuuden parantamiseksi ja kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Länsimetro muodostaa Espoon ja koko Suomen kannalta merkittävän kasvu- ja kehityskäytävän, joka määrittää kaupungin kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetro ja valtion kanssa tehty sopimus asuntokaavoituksen lisäämisestä tulevat tiivistämään kaupunkirakennetta, parantamaan palvelutarjontaa ja mahdollistamaan uusien yritysten sijoittumisen ja työpaikkojen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

”Suomen on Aalto-yliopistoon, Otaniemen tiedeyhteisöön ja alueen yrityksiin tukeutuvassa Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävässä voitettava takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat”, linjaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kaupungin talouden kannalta Länsimetron varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja ovat merkittävä tulonlähde tulevina vuosina.

Kasvaminen on kallista

”Kasvaminen on kallista”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä tiivistää. Espoossa palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikaisesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvoina ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Espoon väestönkasvu on vauhdittunut kuluvana vuonna ja elokuun lopussa espoolaisia oli 263 705. Väestö kasvaa noin 4000 asukkaalla vuosittain. ”Espoo on tehnyt valtion ja metropolialueen kuntien kanssa sopimuksen maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, ja kantaa näin oman vastuunsa seudun asuntotuotannosta myös jatkossa”, sanoo kaupunginjohtaja Mäkelä.

Muita Espoon suuria kokonaisuuksia ovat koulujen peruskorjausohjelma, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, kaupunkikeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväylien ja joukkoliikenteen parannukset. 

Peruskaupungin investoinnit ovat noin 325 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tästä rahoitetaan tulorahoituksella 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Koko kaupunkikonsernin investoinnit ovat yli 700 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Vuodesta 2016 alkaen peruskaupungille on asetettu vuosittainen 180 miljoonan euron investointikatto, joka suunnitelmissa ylittyy vuosina 2016 - 2019 yhteensä 38 miljoonalla eurolla. Kattoajattelun ulkopuolelle on rajattu metron rakentaminen sekä kunnallistekniikan sopimusrakentaminen sekä Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden investoinnit, joiden menot katetaan kohdealueiden maankäyttötuloilla.

Kaupunki ottaa vuonna 2015 uutta lainaa 213 miljoonaa euroa ja lainaa on vuoden lopussa 436 miljoonaa euroa eli 1621 euroa/asukas. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2015 yhteensä vajaalla 500 miljoonalla eurolla ja on 2,8 miljardia euroa vuoden lopussa. Sekä peruskaupungin että konsernin lainamäärä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Metron osuus kasvusta on noin puolet.

Verot ja henkilöstömäärä pysyvät ennallaan

Kaupungin toimintakulut kasvavat 2,5 prosenttia vuonna 2015 ja niiden kokonaismäärä on 2,2 miljardia euroa.  44 prosenttia menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin, 38 prosenttia sivistystoimeen ja 13 prosenttia tekniseen ja ympäristötoimeen. Palveluliiketoimen ja yleishallinnon osuus on 6 prosenttia.

Espoon kunnallisveroprosentti säilyy ehdotuksen mukaan ennallaan 18 prosentissa. Valtio nostaa ensi vuoden alussa vakituisen asunnon ja yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja, mutta tämä ei tuo Espoolle lisätuloja. Verotulot kasvavat yhteensä noin 4,3 prosenttia vuonna 2015 ja niitä kertyy 1,39 miljardia euroa. Valtionosuuksien määrä putoaa lähelle nollaa, mikäli hallituksen esittämä tapa kiinteistöveroprosentin noston aiheuttaman lisätulon perimisestä valtiolle toteutuu. Tällöin verorahoituksen kokonaiskasvu on 2,5 prosenttia.

Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireällä. Vuonna 2015 vuosikate jää 101 miljoonaan euroon ja tulos on noin 18,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma käynnissä

Keskeiset ohjelman projekti- ja toimenpidekokonaisuudet tähtäävät kaupunki- ja aluekeskusten vetovoiman kasvattamiseen sekä työllisyyden parantamiseen. Kaupungin maanluovutus- ja maankäyttösopimustulojen kertymistä edistetään siten, että samalla varmistetaan monimuotoinen asuntotuotanto ja tonttitarjonta. Kaupunkiympäristön ja toimitilojen hankinta- ja ylläpitoprosesseja parannetaan. Palvelutilojen käytön tehokkuutta ja sähköistä asiointia lisätään ja hankintojen ohjausta parannetaan.

Espoo-tarinaa toteutetaan uudenlaisilla valtuustokaudeksi asetetuilla poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat.

Vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus (pdf)   

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän esitys mediainfossa 30.10.2014 (pdf)

Talonrakennus- ja kunnallistekniset investoinnit 2015 (pdf)

Merkittävät talonrakennushankkeet 2015-2019 (pdf)