Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Espoo kasvaa ja tiivistyy raiteiden varteen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
29.10.2015 klo 11.00

Espoon lähivuosien merkittävin rakennushanke Länsimetro saavuttaa tärkeän välietapin, kun metroliikennöinti Matinkylään käynnistyy elokuussa 2016. Metroasemien ympäristöt uudistuvat voimakkaasti Tapiolassa ja Matinkylässä, jossa avataan myös uudenlainen julkisten palvelujen palvelutori kauppakeskuksen laajennukseen. Otaniemessä kampuskaava tulee muuttamaan aluetta ja Kehä I:n uudistamista valmistaudutaan rakentamaan osuudella Länsiväylä - Otasolmu. Niittykummun metrokeskuksen rakentaminen on alkanut. Tapiolan urheilupuistoon laaditaan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä.

"Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ratojen varsille luo merkittävästi uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palvelujen kuin asuntojen sijoittumiseen. Tämä tukee osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Espoo satsaa myös koulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, päivähoitotilojen rakentamiseen sekä Elä ja asu -seniorikeskuksiin. Espoon sairaala Jorvissa otetaan käyttöön loppuvuonna 2016.

Puolet toimitilarakentamisesta on käytössä olevien tilojen peruskorjausta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Koulujen pidempiaikaisena väistötilaratkaisuna Espoo kokeilee syksystä 2016 alkaen Koulu palveluna -konseptia Otaniemen kampuksella. Uudenlainen väistökoulu sijoittuu metrokäytävän varrelle ja käyttää hyödyksi kampusalueen palveluita ja resursseja.

Lisärahaa palveluihin

Espoon väestö kasvaa yli 4000 asukkaalla vuodessa maahanmuuton ja syntyvyyden enemmyyden vuoksi. Samalla ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Espoo varautuu myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Oleskeluluvan saaneista noin puolet tulee sijoittumaan pääkaupunkiseudulle, mikä vaikuttaa merkittävästi asunto- ja työmarkkinatilanteeseen ja kaupunkien palvelukysyntään.

Kehykseen verrattuna talousarvioehdotus sisältää 7 miljoonan euron lisäyksen sekä sosiaali- ja terveystoimelle että sivistystoimelle turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseen. Pääosa tulee takaisin valtiolta, joka vastaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi talousarvioehdotuksessa on varauduttu siihen, että valtion ratkaisut, mm. sairausvakuutuksen omavastuiden nousu, tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntää. Koulujen kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilaiden vahvempaan tukeen on tehty 4,4 miljoonan euron lisäys. Lisäksi arvioidaan valtion päätösten vaikutukset varhaiskasvatukseen ja tehdään niiden mahdollistamat tarkistukset talousarvioon syksyn aikana.

Pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Espoo toteuttaa valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2500 asunnon vuosituotannolle. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti 300 – 400.

Verotus pysyy ennallaan

Kuluvan vuoden tulos tulee toteutumaan talousarviota paremmin, mikä antaa hyvän pohjan vuoden 2016 talousarviolle ja taloussuunnitelmalle. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman 2014. Sen toteuttaminen niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa, on taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite. Ohjelma on nostanut kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja sen toteutus on hyvässä vauhdissa.

Vuosina 2016 - 2017 menot kasvavat uusien palvelujen, kuten Espoon sairaalan, metron ja Leppävaaran uimahallin sekä koulujen ja päiväkotien, käyttöönoton myötä. Toisaalta myös kaupungin saamat maksutulot kasvavat valtion korottaessa maksuperusteita. Tulot tontinmyynnistä kasvavat kaupunkikeskusten vetovoiman lisääntyessä.

"Tulojen kertymä on riippuvainen yleisestä talouskehityksestä, asunto- ja toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi”, Mäkelä toteaa.

Espoon kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan 18,00 prosentissa ja kiinteistöveroprosentit pidetään kuluvan vuoden tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 2,9 prosenttia, josta verotulojen kasvun osuus on vain 0,8 prosenttia vuonna 2016.

Kaupunkikonserni investoi voimakkaasti

Vuonna 2016 Espoon kaupunkikonsernin investoinnit ovat kaikkiaan noin 800 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 296 miljoonaa euroa ja tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 415 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 kaupunki ottaa uutta lainaa 303 miljoonaa euroa. Lainaa on vuoden lopussa 731 miljoonaa euroa eli 2 662 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa suunnitelmakauden jatkovuosina voimakkaasti. Rahoitustarvetta lisää yhtiömuotoisten toimitilojen sekä metron lainanlyhennysten ja korkokustannusten nousu vuodesta 2016 alkaen. Rahastoja käytetään investointien rahoitukseen 15 miljoonaa euroa/vuosi.

Vuosikatetta kertyy 121 miljoonaa euroa vuonna 2016, mikä on alle talous- ja tuottavuusohjelman tavoitteen. Tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2016. Koko suunnitelmakausi on lievästi ylijäämäinen.

Kaupungin henkilöstömäärä syyskuun 2015 lopulla oli 14 109. Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan kaupungin omien henkilötyövuosien ja vuokratyövoiman määrää sekä ostopalvelujen kehitystä. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti.

"Espoo-tarina eli kaupungin strategia antaa hyvän pohjan kaupungin johtamiseen ja kehittämiseen. Seuraavan valtuustokauden tarinaa ryhdytään valmistelemaan elokuusta 2016 alkaen osallistavasti yhdessä espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa”, Mäkelä sanoo.

Vuoden 2016 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus (pdf)

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän esitys mediainfossa 29.10.2015 (pdf)

Talonrakennus- ja kunnallistekniset investoinnit 2016 (pdf)

Merkittävät talonrakennushankkeet kartalla 2016-2020 (pdf)