Yhdenmukaisia opiskeluhuollon toimintatapoja LAPE-hankkeessa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
12.11.2018 klo 14.08

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) huipentui viime viikolla oppimisverkostotilaisuuteen, jossa esiteltiin kehitetyt toimintamallit. Espoo on aktiivisesti osallistunut LAPE-hankkeen mukaiseen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen. Hanke päättyy vuoden 2018 lopussa.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa eli LAPE-hankkeessa on kehitetty lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Erityisesti kehittäminen on keskittynyt Espoon vetovastuulla olleeseen opiskeluhuoltoon, jonka toimintatapoja uudistettiin ja yhdenmukaistettiin hankkeen myötä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan laajasti koulujen hyvinvointityötä, jota toteutetaan sekä yhteisöllisellä että yksilökohtaisella tasolla. Lisäksi Espoo on vahvasti kehittänyt perhekeskustoimintamallia ja erityistason sekä vaativimman (esim. lastensuojelu) tason palveluja. Hankkeeseen ovat osallistuneet pääkaupunkiseudulta Espoon ohella myös Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Kerava. Yhteensä hankkessa oli 57 pilottiyksikköä.

Espoo yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa koulujen hyvinvointityötä kehittämässä

Hanke on edennyt kuuden kunnan yhteistyössä ja kolmessa eri kehittämiskokonaisuudessa. Espoo vastasi varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityötä koskevasta kehittämiskokonaisuudesta. Tavoitteena oli vahvistaa koulujen roolia hyvinvoinnin edistämisessä ja varmistaa, että lapset ja nuoret saavat koulussa tarvitsemansa avun ja tuen.

Kehittäminen perustui koulujen ja oppilaiden esittämiin tarpeisiin sekä lasten, nuorten että vanhempien kokemukset huomioiden. Tavoitteena oli edistää eri palvelujen integraatiota sekä muodostaa lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta eheitä palvelukokonaisuuksia, joissa perustason tueksi saa tarvittaessa myös erityistason tuen palveluita.

Yhdenmukaisia opiskeluhuollon toimintatapoja

Kehittämisen tuloksena on syntynyt useita opiskeluhuollon toimintamalleja, jotka otetaan käyttöön hankekunnissa. Yksi kehitetyistä toimintamuodoista on opiskeluhuollon vuosikello, joka ohjaa kouluja suunnittelemaan ja arvioimaan opiskeluhuoltotyötä systemaattisemmin.

Toinen kehitetty toimintamalli ovat ryhmäkeskustelut, joissa opiskeluhuollon toimijat tapaavat kaikki uudet 7. -luokan ja toisen asteen 1. -vuosikurssin opiskelijat. Lähtökohtana ryhmäkeskusteluille oli nuorten toive säännöllisistä tapaamisista opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Ryhmäkeskustelujen tavoitteena onkin esitellä opiskeluhuoltopalveluita ja tutustua opiskeluhuollon työntekijöihin. Näin voidaan lisätä opiskeluhuollon näkyvyyttä koulussa ja madaltaa kynnystä hakea tarvittaessa apua.

Lisäksi poissaolojen seurantaan ja niihin puuttuminen kehitettiin yhtenäinen toimintamalli. Kehittämisen tavoitteena oli vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja erityisenä painopisteenä olivat maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityistarpeet.

Alueellinen monikielinen ja monitoimijainen vanhempainiltamalli kehitettiin, jotta myös maahanmuuttajataustaiset vanhemmat saavat laajasti tietoa suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Malli myös madaltaa kynnystä hakeutua tarvittaessa palveluiden piiriin. Mallin mukaisesti vanhempainilloissa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistystoimen palvelut esittelevät laajasti toimintaansa.

Yhtenäisillä opiskeluhuollon toimintatavoilla varmistamme, että lapset ja nuoret saavat koulusta riippumatta laadukkaita ja yhdenmukaisia opiskeluhuollon palveluja, toteaa Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen, joka on toiminut kehittämistä ohjanneen ryhmän puheenjohtajana.

LAPE-hanke päättyy – kehittäminen jatkuu

Espoossa LAPE:n tavoitteiden suuntainen työ jatkuu osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaista kehittämistä ja toimintaa myös hankeajan päätyttyä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen lapsi- ja perhepalvelujen uudistus. 

Lisätietoja hankkeesta:

Terhi Pippuri, kehittämiskoordinaattori
etunimi.sukunimi@espoo.fi 

Pääkaupunkiseuden LAPE-hankkeessa kehitettiin yhteensä 12 mallia yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Kuvassa hankkeen yhteiskehittämisryhmien vetäjiä ja puheenjohtajistoa.

LAPE:n kukitus