Espoossa lukioiden opetussuunnitelmatyössä painopiste on opiskelijoiden osallisuudessa ja hyvinvoinnissa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
17.9.2020 klo 7.28

Espoossa lukioiden opetussuunnitelmatyö (LOPS) eteni rivakasti ja isolla toteuttajajoukolla – koronastakin huolimatta. Lukion suomenkielinen opetussuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa 16.9.2020. Ruotsinkielinen opetussuunnitelma käsitellään Svenska Rumissa 24.9.2020. Yhteinen työstö on pitänyt sisällään runsaasti kohtaamisia ja vaikuttamisen paikkoja niin opiskelijoiden, opettajien, rehtoreiden kuin virkamiestenkin kanssa. Korona-aikana työstöä on tehty virtuaalisia ympäristöjä hyödyntäen.

- Massiivinen projekti, mutta hyvin on mennyt. On ollut hienoa, miten oppimista on tapahtunut prosessin aikanakin eri puolilla kouluyhteisöä, toteaa toisen asteen ja aikuiskoulutuksen päällikkö Tapio Erma ja kiittelee työhön osallistuneita.

Yhteistä työtä kirittävät kaupungin monikielisyys ja kasvu sekä koko Suomea koskettava tavoite koulutustason nostosta.

- Lukiokoulutus houkuttelee espoolaisia nuoria, ja koemme tärkeäksi heidän oppimisensa edistämisen niin, että jokainen pääsee omaan potentiaaliinsa, toteaa suomenkielisen opetuksen opetuspäällikkö Eeva-Kaisa Ikonen. Lukiot kehittyvät kovaa vauhtia monikielisiksi ja -kulttuurisisiksi yhteisöiksi, joissa suomalaisen lukiokoulutuksen läpi kasvaa globaaleja kestävän tulevaisuuden tekijöitä. Kieli- ja kulttuurinäkökulma sekä aktiivisen osallisuuden mahdollistaminen opetuksessa ovat siis tärkeitä ja espoolaisia, lisää Ikonen iloisena.

Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden erityissuunnittelija Marika Lostedt pitää onnistuneena sitä, että uutta opetussuunnitelmaa on tehty monella tavalla yhdessä. Espoon lukioiden välistä yhteistyötä on ollut monissa eri työpajoissa, ja myös kielirajoja on ylitetty.

- Erityisen hienoa ja arvokasta on kuitenkin ollut opiskelijoiden osallisuus ja heidän tuomansa ideat ja ajatukset opetussuunnitelmatyöhön, hehkuttaa Lostedt.

LOPS-työssä halua ottaa nuoret mukaan on löytynyt rutkasti

Opetussuunnitelmatyötä on tehty vahvasti yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat esimerkiksi osallistuivat aktiivisesti LOPS-pajoihin, ja heidän mielipiteensä ja puheenvuoronsa niissä kirjattiin ylös, kiittelee koulutussuunnittelija Riina Plosila opiskelijoiden aktiivista työpanosta.

Yhdessä opiskelijakuntien hallituksen edustajien ja nuorisovaltuuston edustajien kanssa päästiin myös suunnittelemaan tapoja, joilla opiskelijat voivat olla mielekkäästi mukana opetussuunnitelmatyössä.

Opiskelijoiden osallisuus tekee opiskelusta mielekkäämpää ja mukavampaa, kuvailee Etelä-Tapiolan lukiossa opiskeleva Lauri Hietanen.

- Olen päässyt vaikuttamaan LOPS-työhön hyvin monialaisesti ja monissa eri rooleissa. Mahtavaa oli myös päästä vastaamaan kyselyihin. LOPS-työssä halua osallistaa opiskelijoita sekä nuoria on löytynyt rutkasti. Vaikuttamaan olen päässyt niin nuorisovaltuuston kuin Etelä-Tapiolan lukion nimissä erinäisissä tilaisuuksissa, kertoilee opiskelija Hietanen.

Opiskelijat ovat mukana myös juurruttamassa uuden opetussuunnitelman mukaista toimintakulttuuria, sillä syyskuussa 2020 pestinsä aloittavat LOPS-lähettiläät. LOPS-lähettiläät ovat opiskelijoita kaupungin eri lukioista, ja he kannustavat lukiolaisia arjen vaikuttamiseen. Espoon kaupungin, lukioiden ja @espoonlops2021 Instagram-tileillä tullaankin näkemään opiskelijoiden tuottamaa videomateriaalia, jolla herätellään lukiolaisia vaikuttamaan oman lukionsa asioihin ja toimintakulttuuriin.

Lukiolaiset LOPS-pajassa

Opiskelijoita LOPS-työpajassa vaikuttamassa uuden opetussuunnitelman sisältöön.

Tulevaisuuden lukiolainen saa hyvinvointiosaamista ja nykyistä pidempään opinto-ohjausta

Jatkossa lukioissa panostetaan entistä ponnekkaammin opiskelijoiden hyvinvointiosaamiseen. Miten hyvinvointia sitten käytännössä tuetaan?

Suomenkielisen opetuksen koulutussuunnittelija Riina Plosila sanoittaa, että keskeisiä keinoja ovat opiskelijoiden yksilölliset ja joustavat opintopolut, niiden ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot ja korkeakouluyhteistyö.

Opiskelijoiden mielestä hyvinvointia puolestaan lisäävät kannustava ilmapiiri, riittävä vapaa-aika ja selkeä arviointi. Espoon nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja lukiolainen Lauri Hietanen on ollut mukana Espoon LOPS:n työstämisessä sekä nuorisovaltuuston että lukiolaisen roolissa. Hietanen nostaa esille myös sen, etteivät opintojaksot saa olla liian täynnä.

- Aikaa kertaustunneille ja muutoinkin palautumiselle täytyy olla. Tämä on myös tärkein ennaltaehkäisevä keino, jolla opiskelijoiden hyvinvointia voidaan tukea, Hietanen toteaa.

Jatkossa uusi ylioppilas saa opinto-ohjausta valmistumisvuotta seuraavan vuoden loppuun asti, jos hän ei ole saanut opiskelupaikkaa lukion jälkeen. Lisäohjaus on tarpeen, sillä hallitus on sitoutunut tavoitteeseen saada korkeakoulututkinto puolelle nuoresta aikuisväestöstä vuoteen 2030 mennessä.

Mikä muuttuu?

Miksi taas uudistus, huokaisi moni, kun kuuli, että lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan. LOPS2021 on kuitenkin monin tavoin perusteellisempi kuin vuonna 2016 opetussuunnitelmaan tehty päivitys. Lukiokoulutuksen uudistamisen tavoitteena on edistää lukiolaisten hyvinvoinnin lisäksi opiskelijalähtöisyyttä sekä vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Tulevaisuuden lukiolainen kerää kurssien sijaan opintopisteitä, tutustuu yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin jo lukion aikana ja saa opinto-ohjausta vielä lukion jälkeenkin. Espoossa korkeakouluopintoja on voinut tehdä tähänkin saakka, mutta nyt kurkistus korkeakouluun tarjoillaan opiskelijoille entistäkin järjestäytyneemmin.

Kurssimuotoisuus siis väistyy ja tilalle nousevat opintojaksot. Kaksi opintopistettä vastaa uudessa opetussuunnitelmassa yhtä kurssia eli opintojen laajuus on kokonaisuudessaan jatkossa vähintään 150 opintopistettä, kun se nyt on ollut vähintään 75 kurssia. Opintopisteiden tarkoitus on helpottaa eri oppiaineiden yhdistelyä toisiinsa. Yhdistämällä esimerikiksi yhteiskuntaopista 2 opintopistettä taloustietoa ja 1 opintopiste talousmatematiikkaa voidaan paikalliseen opetussuunnitelmaan muodostaa 3 opintopisteen talousteemainen opintojakso. Nykyinen opetussuunnitelma on vielä tämän vuoden voimassa ja uusi astuu voimaan 1.8.2021.

Opiskelija Lauri Hietasen toiveena on, että opetuksessa voisi hyödyntää yhä enemmän lähiympäristön kautta tekemistä ja antaa samalla aloitteen kaupungille.

- Poikkihallinnollisesti esimerkiksi kaupungin kaavoitustyössä ja kyseisen alueen kehittämisessä voisi kuulla alueen oppilaitosten opiskelijoita.

Opettajat keskustelevat keskenään työpajassa

Opiskeljoita seisovat ja  esittelevät ajatuksiaan työpajaan osallistuville.

Lukion opettajia katsomassa kameraan.

Lukion opetussuunnitelmatyötä tehtiin Espoossa laajalla joukolla. Työpajoissa ja muissa kohtaamisissa niin opettajat kuin opiskelijat pääsivät muotoilemaa uutta opetussuunnitelmaa. (Kuvat: Susan Tuulosniemi ja Maija Ruoho)

Espoon lukioiden opetussuunnitelmatyö on osa Espoon kaupungin finalistityötä Euroopan innovaatiopääkaupunki-kisassa. #iCapitalAwards.