Espoossa jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuudet alhaisella tasolla väestömäärään verrattuna

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
11.10.2018 klo 12.18

Espoon_onnettomuudet_netti

Suomen yhdeksästä asukasluvultaan suurimmasta kaupungista Espoo erottuu vähäisellä onnettomuusmäärällä. Vuosina 2013–2017 Espoossa tapahtui 32 jalankulkijaonnettomuutta ja 33 pyöräilijäonnettomuutta 100 000 asukasta kohden. Lukemat ovat selvästi Suomen keskiarvoa alhaisempia.

Alta käy ilmi vuosina 2013–2017 tapahtuneet onnettomuudet asukasmäärään suhteutettuna yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Onnettomuusaineisto on valtakunnallisesta ILiitu-ohjelmasta, jota Espoo käyttää liikenneturvallisuuden seurantaan ja tilastointiin. ILiitu-ohjelmassa ovat kaikki poliisin kirjaamat liikenneonnettomuudet Suomessa.

Jalankulkuonnettomuudet 100 000 asukasta kohti vuosina 2013–2017. Suomessa sattui keskimäärin 46 jalankulkuonnettomuutta.

  • Turku 80
  • Helsinki 73
  • Tampere 61
  • Lahti 58
  • Kuopio 47
  • Vantaa 43
  • Jyväskylä 42
  • Espoo 32
  • Oulu 29

Polkupyöräonnettomuudet 100 000 asukasta kohti vuosina 2013–2017. Suomessa sattui keskimäärin 92 polkupyöräonnettomuutta.

  • Turku 168
  • Jyväskylä 130
  • Oulu 125
  • Helsinki 117
  • Lahti 110
  • Tampere 102
  • Vantaa 85
  • Kuopio 74
  • Espoo 33

Espoon turvallisuus perustuu kaupunkirakenteeseen

Espoossa jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksien tasaisen alhaiset määrät ovat tulosta onnistuneesta kaavoituksesta. Viiden aluekeskuksen kaupunkirakenne tukee turvallista liikkumista, ja lähipalvelujen tarjonta minimoi liikkumisen tarvetta.

Kuntien liikenneturvallisuuden pohja on kaavoittamisessa, joka määrittelee, kuinka paljon liikenteelle, palveluille ja asutukselle on varattu tilaa. Tiivis ruutukaava-alue, kuten Turussa ja Helsingissä, on liikenneturvattomuuden lähtökohta, sillä tiiviissä kaavoituksessa ei ole riittävästi tilaa turvalliselle liikenneympäristölle.

Hyvä yhdyskuntarakenne, jossa toisiaan tukevat toiminnot sijaitsevat lähekkäin, vähentää liikkumisen tarvetta. Eri toimintojen toteutettavuuden huomioiminen kaavoituksessa edistää toimivaa kaupunkirakennetta, sillä esimerkiksi joukkoliikenne vaatii riittävää asukastiheyttä ollakseen kustannustehokasta.

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus Suomen kaupungeissa voi olla kasvava ongelma asukasmäärän lisääntyessä kasvukeskuksissa. Espoon väestömäärä kasvaa noin 1-1,5 prosenttia vuodessa, ja kaavoitusprosessin on jatkossakin tuettava hyvää turvallisuustilannetta.

Espoon kaupunki on parhaillaan teettämässä Destialla selvityksen ”Liikenneturvallinen ja toimiva kaupunkirakenne Espoossa ja kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa”. Selvitys valmistuu joulukuuhun mennessä.

Liikenneturvallisuus on tärkeä lähtökohta kasvavan Espoon kaavoituksessa – esimerkkinä Finnoon Djupsundsbäcken

Finnoon Djupsundsbäckeniin rakennetaan parhaillaan uutta asuinaluetta noin 1800 asukkaalle. Lähtökohtana on mitoitus, toimivuus ja niiden liittyminen turvalliseen liikkumiseen alueella, alueen liittäminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä turvalliset koulureitit. Autoliikenteen mitoitus katualueella ja tila liikenteelle asuintonttien sisällä rajattiin tarkkaan ajonopeuksien hillitsemiseksi.

Turvallisuutta parantavina ratkaisuina Djupsundsbäckenissä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kaksitasoinen järjestelmä alikulkuineen sekä korotetut liittymä- ja suojatiealueet. Kaavassa on osoitettu tilaa jalankululle ja pyöräteille.

Kuva: Heidi-Hanna Karhu