Väestörakenne ja väestönmuutokset

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

päivitetty 21.9.2020

Espoon virallinen väkiluku oli 289 731 henkeä vuodenvaihteessa 2019/2020

Espoon virallinen väkiluku oli 289 731 asukasta vuodenvaihteessa 2019/2020. Espoon väestö kasvoi 6 099 asukkaalla eli 2,2 prosenttia vuoden 2019 aikana. Väestönkasvu oli 1 511 henkeä suurempaa kuin edellisvuonna. Espoo kasvoi määrällisesti Suomen kunnista eniten. Kuudesta maan suurimmasta kaupungista Vantaan suhteellinen kasvu oli Espoota suurempaa.

Taulukko: Pääkaupunkiseudun kuntien, kuuden suurimman kaupungin ja koko maan virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2018/2019 ja 2019/2020 ja väestönmuutos 2019

Kuva_1_ Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluku vuodenvaihteessa

Espoolaisista vieraskielisiä oli 52 196 henkeä eli 18,0 prosenttia vuodenvaihteessa 2019/2020

Vuodenvaihteessa 2019/2020 espoolaisista 52 196 henkeä eli 18,0 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 217 502 henkeä (75,1 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 20 033 henkeä (6,9 prosenttia). Vuonna 2019 väestönkasvusta 4 111 henkeä eli 67,4 prosenttia oli vieraskielistä. Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 33 576 henkeä (11,6 prosenttia) ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia oli 52 379 henkeä (18,1 prosenttia).

Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 2019/2020 olivat venäjä (7 409 puhujaa), viro (5 861 puhujaa), arabia (4 335 puhujaa), englanti (3 347 puhujaa), kiina (2 939 puhujaa) ja somali (2 874 puhujaa). Yhteensä Espoossa puhutaan 118 vierasta kieltä, joista 46 kielessä puhujia on yli 100 henkeä. Vuoden 2019 aikana eniten kasvanut vieraiden kielten puhujajoukko oli venäjänkielisissä, joiden määrä kasvoi 472 henkeä.

Taulukko: Espoon virallinen väkiluku äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019 ja 2019/2020 ja väestönmuutos vuonna 2019

Kuva_5_Espoon väkiluku äidinkielen mukaan 2020

65 vuotta täyttäneitä oli espoolaisista 14,8 prosenttia vuodenvaihteessa 2019/2020

Vuodenvaihteessa 2019/2020 espoolaisista 8,5 prosenttia oli alle kouluikäisiä, peruskouluikäisiä oli 11,6 prosenttia ja nuoria 16–19-vuotiaita oli 4,6 prosenttia. Työikäisiä 20–64-vuotiaita oli 60,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 14,8 prosenttia. Vuoden 2019 aikana kaikki ikäryhmät kasvoivat lukuun ottamatta alle kouluikäisiä, joiden määrä väheni 390 lapsella.

Taulukko: Espoon väestö iän mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015–2019/2020 ja väestönmuutos iän mukaan vuonna 2019

Kuva_2_Espoon väestö vuodenvaihteessa

Eniten asukkaita oli Suur-Leppävaarassa vuodenvaihteessa 2019/2020

Vuodenvaihteessa 2019/2020 eniten väestöä asui Suur-Leppävaarassa, toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiolassa. Vuoden 2019 aikana väestömäärältään eniten kasvoi Suur-Leppävaara, 2 123 asukkaalla.

Taulukko: Espoon väestö suuralueittain vuodenvaihteissa 2014/2015–2019/2020

Kuva_3_espoon väestö suuralueittain     

Espoon väestössä luonnollisen väestönkasvun merkitys on vähentynyt, muuttovoiton kasvanut

Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2019 muuttovoitosta (4 511 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 501 henkeä). Vuonna 2019 Espooseen syntyi 3 056 vauvaa, mikä oli 27 vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2019 espoolaisia kuoli 1 555 henkeä ja kuolemien määrä kasvoi 33 hengellä edellisvuoteen verrattuna.

Espoo sai vuonna 2019 muuttovoittoa enemmän kotimaasta kuin ulkomailta

Vuonna 2019 Espooseen muutti muista kunnista 19 061 henkeä ja Espoosta muihin kuntiin muutti 16 526 henkeä. Ulkomailta Espooseen muutti 3 865 henkeä ja Espoosta ulkomaille 1 889 henkeä. Espoo sai kokonaismuuttovoittoa 4 511 henkeä. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa 2 535 henkeä, ja muuttovoitto kotimaasta kasvoi 1 108 hengellä edellisvuoteen nähden. Ulkomailta saatu muuttovoitto oli 1 976 henkeä, joka oli 354 henkeä suurempi kuin edellisvuonna.

Kotimaasta saadusta muuttovoitosta puolet oli kotimaankielisiä, puolet vieraskielisiä vuonna 2019

Vuonna 2019 vieraskielisistä saatiin kokonaismuuttovoittoa 3 261 henkeä, suomen- tai saamenkielisistä 1 324 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 74 henkeä. Espoo sai ulkomailta vieraskielistä muuttovoittoa 1 996 asukkaan verran, suomen- tai saamenkielistä muuttovoittoa 10 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 30 henkeä. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa vieraskielistä 1 265 asukasta ja suomen- tai saamenkielisistä 1 314 asukasta. Ruotsinkielisessä väestössä kotimaan muuttoliike oli 44 henkeä tappiollista.

Vuonna 2019 saadusta muuttovoitosta 68,6 prosenttia oli 20–34-vuotiaita

Espoo sai vuonna 2019 muuttovoittoa eniten 20–34-vuotiaista, joiden osuus muuttovoitosta oli 68,6 prosenttia. Espoo sai alle kouluikäisistä muuttovoittoa enemmän kuin peruskouluikäisistä.

Taulukko: Espoon saama muuttovoitto iän mukaan vuosina 2015–2019

Kuva_4_Espoon saama muuttovoitto

Tietoja väestörakenteesta saa haettua Aluesarjat-tilastotietokannasta. Tiedot on tallennettavissa mm. Excel-muodossa. Aikaisempien vuosien tietoja on tilasto- ja tutkimusjulkaisut sivulla.

Julkaisut: (Ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)

Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2019/2020  
Espoon väestörakenne 2019/2020  

Espoon väestönmuutokset 2019  

Espooseen muuttaneiden taustoja 2017