Kuntapalvelututkimus 2016: Espoolaiset edelleen tyytyväisiä palveluihinsa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

(Linkki raporttiin on sivun alalaidassa.)

Espoolaiset edelleen tyytyväisiä palveluihinsa

Espoolaiset arvostavat kaupungin palveluissa muun muassa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja kauneutta, uimahalleja ja -rantojaan. Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Tämä käy ilmi keväällä tehdystä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta. Tyytyväisyys kaupungin palveluihin ylipäänsä on pysynyt edellisen vuoden tasolla.

FCG Konsultoinnin toteuttama Kaupunkipalvelututkimus on tehty neljän vuoden välein aina vuodesta 1983, joten seurantatietoa saadaan pitkältä ajalta. Kaupunkipalvelututkimuksen välivuosina FCG on tehnyt suppeampia Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksia. Niissä on käytetty osittain samoja kysymyksiä niin, että asuinkuntaindeksi on voitu tuottaa vuosittain.

Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on pysynyt vuoden 2015 tasolla.

 Kuvio 1.  Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua


 

Suur-Leppävaarassa ollaan tyytyväisempiä kaupungin toimintaan. Siellä indeksin arvo on 3,86 kun se muilla alueilla vaihtelee välillä 3,71 - 3,76.

Kaupunkipalvelututkimuksen alusta, vuodesta 1983 seuratun ns. suppean asuinkuntaindeksin arvo on pysynyt samana kuin vuonna 2015, 3,69:nä. Tyytyväisyys indeksissä mukana oleviin 13 palveluun oli alhaisimmillaan huippusuhdanteessa 1989 ja korkealla lamavuonna 1993, jonka tasolle palattiin vuonna 2012. Sen jälkeen tulos on edelleen parantunut, tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt.

Kuvio 2.  Suppean asuinkuntaindeksin kehitys, 13 palvelua 1)

                          1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin, asteikko katkaistu


 
1) Sis. 13 asiaa, jotka ovat pysyneet kyselylomakkeella samanlaisina vuodesta 1983 saakka.


 Tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen lisääntynyt

Vastaajilta kysyttiin yhteensä 68 palvelusta tai asiasta, miten hyvin ne heidän mielestään ovat Espoossa. Kymmenen palvelua sai paremman arvion kuin vuonna 2015. Niissä tyytyväisten osuus on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä tai enemmän.

Eniten tyytyväisyys on lisääntynyt yritystoiminnan edistämiseen, 21 prosentista 33 prosenttiin. Toiseksi eniten tyytyväisyys on lisääntynyt rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden kohdalla. Kun vuonna 2015 se sai hyvän arvion 65 prosentilta, tänä vuonna osuus on noussut 74 prosenttiin.

Uimarannat ja maauimalat sekä pelastustoimi kasvattivat tyytyväisyyden osuutta viiden prosenttiyksikön verran. Enemmistö vastaajista antoi niille hyvän arvion. Vuokra-asunnon saantiin oltiin myös aikaisempaa tyytyväisempiä, mutta vain harvat - joka seitsemäs - antoi siitä hyvän arvosanan.

Kuvio 3. Palvelut, joihin tyytyväisten osuus lisääntynyt vähintään viisi prosenttiyksikköä, tyytyväisten osuus (%)

Tyytyväisyys koulutukseen laski varhaiskasvatusta lukuun ottamatta


Tyytymättömyys kaupungin palveluista tiedottamiseen on lisääntynyt. Hyvän arvion antaneiden osuus vastaajista väheni viime vuodesta 11 prosenttiyksikköä 69 prosentista 58 prosenttiin. Lähes yhtä paljon väheni tyytyväisyys kunnan virastojen asiakaspalveluun, yhdeksän prosenttiyksikön verran.

Koulutukseen tyytyväisten osuus laski. Peruskoululle hyvän arvion antaneiden osuus vastaajista väheni eniten, kahdeksan prosenttiyksikköä. Työväenopistoon, lukioon ja aikuisten ammatilliseen koulutukseen tyytyväisten osuudet vähenivät hieman vähemmän, kuudesta seitsemään prosenttiyksikköä. Kuitenkin edelleenkin enemmistö on tyytyväisiä työväenopistoon ja peruskouluun. Myös lukion joka toinen arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi.

Nuorten ammatilliseen koulutukseen tyytyväisten osuus laski hieman, neljä prosenttiyksikköä.

Lasten päivähoitoon sen sijaan oltiin aiempaa tyytyväisempiä. Kasvua oli seitsemän prosenttiyksikköä.

Ammatillinen koulutus, niin nuorten kuin aikuistenkin, saivat vertailukunnissa (Helsinki, Vantaa, Lahti, Oulu ja Turku) keskimäärin paremmat arviot kuin Espoossa. Peruskoulu, lukio ja työväenopisto arvioitiin Espoossa yhtä usein ja lasten päivähoito vertailukuntia useammin hyviksi.

Kunnan palveluista tiedottaminen sai Espoossa samantasoisen arvion kuin vertailukunnissa keskimäärin, runsaat puolet vastaajista katsoi tiedotuksen hoidetun hyvin. Myös kunnan virastojen asiakaspalvelun saama arvio on vertailukuntien keskimääräisen tasolla. Noin 40 prosenttia vastaajista piti asiakaspalvelua hyvänä ja noin joka viides antoi huonon arvion.

Kuvio 4. Palvelut, joihin tyytyväisten osuus vähentynyt vähintään viisi prosenttiyksikköä, tyytyväisten osuus (%)

Parhaimmat arviot turvallisuudelle, kirjastolle, jätehuollolle ja juomavedelle

Tyytyväisimpiä Espoossa ollaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kirjastoon, jätehuoltoon ja juomaveden laatuun. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi ne joko erittäin tai melko hyviksi. Vähiten hyviä arvioita, alle kymmenen prosenttia saivat terveyskeskuksen vuodeosasto (8 %), vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut (9 %), vammaispalvelut (8 %) ja pientalotontin saanti (7 %). Toisaalta niistä vain harvat osasivat sanoa mielipiteensä, ”ei osaa sanoa” -vastausten osuus oli niissä kaikissa yli 70 prosenttia.

Tyytyväisyydessä alueittaisia eroja

Matinkylä-Olarissa vastaajat arvioivat terveyskeskuksen lääkäripalvelut huonoiksi tai erittäin huonoiksi useammin kuin muualla Espoossa. Hyvän arvion antoi puolet vastaajista. Kysely tehtiin keväällä ennen uuden terveysaseman avautumista kauppakeskus Ison Omenan palvelutorilla, joten sen toiminta ei ole ehtinyt vaikuttaa tuloksiin.

Sairaalapalvelut sekä sairaankuljetus ja ensihoito saivat hyvät arviot muuta Espoota harvemmin Suur-Tapiolassa.

Suur-Espoonlahdessa sekä peruskoulu että lukio saivat jonkin verran paremmat arviot kuin koko Espoossa keskimäärin. Ammatilliseen koulutukseen taas ollaan Suur-Tapiolassa tyytymättömämpiä kuin koko Espoossa. Sen sijaan siellä taideoppilaitoksia pidetään muita alueita useammin erittäin tai melko hyvinä.

Nuorten harrastustoiminta sai Tapiolassa muita alueita harvemmin hyviä arviointeja. Museoihin ja taidenäyttelyihin siellä sen sijaan ollaan muita alueita tyytyväisempiä. Konsertit ja musiikkiesitykset saivat Suur-Tapiolasta paremmat arviot kuin koko Espoosta. Espoon keskuksen palvelupiirin alueella ne sen sijaan saivat hyvän arvion harvemmin kuin koko Espoossa.

Urheilu- ja pelikentät saavat enemmän kiitosta Suur-Leppävaarassa kuin muilla alueilla. Kahdeksan kymmenestä antoi siellä niille hyvän arvion. Matinkylä-Olarissa taas uimarantoihin ja maauimaloihin ollaan muita alueita useammin tyytyväisiä. Kahdeksan kymmenestä arvioi ne hyviksi. Toreihin ja torikauppaan ollaan Matinkylä-Olarissa harvemmin tyytyväisiä kuin koko Espoossa.

Suur-Leppävaarassa vastaajat arvioivat pyöräilijöiden liikenneolot paremmiksi kuin muilla alueilla. Kolme neljästä (74 %) antoi hyvän arvion, vastaavan arvion koko Espoossa antoi kaksi kolmesta (65 %). Pyöräilijöiden liikenneturvallisuus taas sai Suur-Tapiolassa muita alueita heikommat arviot. Joka neljäs (27 %) vastaaja arvioi turvallisuuden huonoksi tai erittäin huonoksi. Muilla alueilla osuus vaihteli 16 prosentista 21 prosenttiin. Autoilijoiden liikenneoloihin ollaan Matinkylä-Olarissa muita alueita harvemmin tyytyväisiä.

Julkiseen liikenteeseen ollaan Espoon keskuksen palvelupiirissä selvästi muita alueita tyytymättömämpiä. Kolme neljästä (31 %) arvioi sen melko tai erittäin huonoksi. Muilla alueilla tyytymättömien osuudet vaihtelivat 15 prosentista 18 prosenttiin.

Rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen tyytyväisimpiä ollaan Suur-Leppävaarassa, tyytyväisten osuus vastaajista on 9 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Espoossa. Rakennetun ympäristön valvontaan tyytyväisiä on muita alueita enemmän Espoon keskuksen palvelupiirin alueella, jossa melkein puolet (46 %) antoi sille hyvän arvion. Muilla alueilla hyvän arvion antaneiden osuus vaihteli Suur-Tapiolan 34 prosentista Suur-Leppävaaran 40 prosenttiin.

Espoolaisista vastaajista suurtapiolalaiset ovat harvemmin tyytyväisiä pelastustoimintaan. Hyvän arvosanan antoi 45 prosenttia, kun tyytyväisten osuus koko Espoossa on 53 prosenttia. Kunnan talousasioita pidetään hyvin hoidettuina 46 prosentin Matinkylä-Olarissa asuvan vastaajan mielestä. Tämä on enemmän kuin koko Espoossa keskimäärin.

Eniten hyviä arvioita yritystoiminnan edistäminen saa Suur-Tapiolassa, 41 prosentilta vastaajista, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Espoossa.


Tiedot ovat peräisin FCG Konsultointi Oy:n tutkimuksesta ” KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo, 12.9.2016”. Tutkimus tehtiin yhdeksässä kunnassa, joten tutkimuksesta saadaan myös vertailutietoa muihin kaupunkeihin. Tutkimuksen kysymyksenasettelu säilytettiin vertailtavuuden vuoksi keskeisiltä osiltaan samanlaisena kuin aiempina vuosina. Tutkimus on tehty vuodesta 1983. FCG on tehnyt Espoon toimeksiannosta viime vuosina, ns. Kaupunkipalvelututkimusten välivuosina, suppeampaa palvelututkimusta, joten osasta kysymyksistä saadaan vertailutietoa myös viime vuosilta. Kyselyn vastaajat valittiin satunnaisesti 18 ‐ 79 ‐vuotiaista kuntalaisista. Kysely lähetettiin vastaajille huhti-toukokuussa 2016. Espoossa otos oli 4 000 henkilöä ja vastauksia saatiin 1280. Vastausaktiivisuudeksi saatiin 32 prosenttia.

Lue lisää tutkimuksen raportista: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo. 12.9.2016, FCG Konsultointi Oy, HM
Lisätietoja:

Tuula Miettinen, 043 826 5210, tuula.miettinen@espoo.fi
Teuvo Savikko, 050 380 7608, teuvo.savikko@espoo.fi