Kuntapalvelututkimus 2013: Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa lisääntyy pikkuhiljaa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on hieman lisääntynyt vuodesta 2012 Finnish Consulting Group Oy:n Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan. Tapiolan palvelupiirin alueella asukkaat ovat tyytyväisempiä kuin muualla Espoossa ja Espoon keskuksen palvelupiirin alueella tyytymättömämpiä.

Viime vuosina tyytyväisyydessä ei ole tapahtunut isoja muutoksia, mutta hienoista muutosta myönteiseen suuntaan näyttäisi tapahtuneen viimeisten viiden vuoden aikana.

Tyytyväisyys kuntapalveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua (18-70 -vuotiaat vastaajat)

Turvallisuudesta ruusuja

Espoolaiset ovat pääosin tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä myös oman asuinalueensa keskuksen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten turvallisuuteen.

Terveyskeskuksen lääkäri‐ ja hammaslääkäripalveluihin ollaan edelleen melko usein tyytymättömiä. Neuvolat ja sairaalapalvelut toimivat tulosten perusteella huomattavasti paremmin. Suurin osa kantaa ottaneista vastaajista piti lasten päivähoitoa hyvin hoidettuna.

Tyytyväisyys sosiaali‐ ja terveyspalveluihin

Kirjastopalveluista
melkein kaikki pitävät

Vastaajat olivat tälläkin kerralla yleensä tyytyväisiä opetus‐, sivistys‐, vapaa-aika‐ ja liikuntapalveluihin, mutta toreihin ja torikauppaan ollaan edelleen sangen usein tyytymättömiä. Myös museoita ja muita kulttuuripalveluita pidettiin hyvin hoidettuina. Viides osa vastanneista haluaisi parempaa tiedottamista liikuntapalveluista.

Tyytyväisyys opetus‐, sivistys‐, vapaa‐aika‐ ja liikuntapalveluihin

Juomavesi hyvää, virastojen
asiakaspalvelussa parannettavaa

Tulosten perusteella espoolaiset ovat edelleen pääosin tyytyväisiä yhdyskuntateknisiin palveluihin. Tyytyväisimpiä ollaan juomaveden laatuun, jota piti hyvänä 91 % vastaajista. Useimmin parannettavaa nähtiin katujen ja teiden hoidossa, kierrätystoiminnassa, kevyen liikenteen turvallisuudessa ja julkisessa liikenteessä.

Ympäristön hoitoon ja tilaan ollaan Espoossa yleensä tyytyväisiä. Eniten arvostetaan luonto‐ ja retkeilyreittejä, siisteyttä ja ilman laatua. Kuitenkin noin joka neljäs vastaaja piti ympäristön siisteyttä ja melun torjuntaa huonosti hoidettuina. Suurin osa kantaa ottaneista oli tyytyväisiä pelastustoimen palveluihin ja nuohoukseen.

Vastaajien enemmistö ei osannut arvioida yritystoiminnan edistämistä. Kantaa ottaneista joka toinen piti sitä hyvin hoidettuna ja joka toinen huonosti hoidettuna. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen, kriittisesti suhtautuvia oli noin neljäsosa. Suurin osa oli niin ikään tyytyväisiä siihen, miten kaupungin palveluista tiedotetaan. Lähes puolet vastaajista oli tyytymättömiä kaupungin virastojen asiakaspalveluun, joka kolmas ei osannut ottaa kantaa asiaan. 

Merkittävä osa, joka kolmas, oli tyytymättömiä vaikuttamisen mahdollisuuksiinsa. Luottamushenkilöiden toimintaan suhtaudutaan melko usein kriittisesti. Tulos on samankaltainen kuin Espoossa aikaisempina tutkimusvuosina tai kunnissa yleensä vastaavissa tutkimuksissa.

Espoon yhdyskuntarakenteeseen ollaan yleensä tyytyväisiä, sen sijaan vuokra‐asuntojen ja tonttien tarjontaa pidettiin useammin huonosti kuin hyvin hoidettuna.


Terveyskeskuksen lääkäripalveluihin 
aiempaa tyytyväisempiä

Tutkimuksessa kysyttiin mielipidettä yhteensä 57 asiasta tai palvelusta, oliko se hoidettu hyvin vai huonosti. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia oli vuoden aikana tapahtunut vain harvojen palveluiden kohdalla.

Terveyskeskuksen lääkäripalveluihin oltiin aiempaa tyytyväisempiä. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on noussut viisi prosenttiyksikköä 35 %:sta 40 %:iin ja tyytymättömien osuus oli vähentynyt peräti 12 prosenttiyksikköä. Toimeentulotuen hoitoon tyytyväisten osuus on noussut edellisestä tutkimuskerrasta kaksi prosenttiyksikköä 12 %:iin.

Yritystoiminnan edistämistä piti Espoossa vastaajista 20 % hyvin hoidettuna. Tyytyväisten osuus on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä.

Joka neljäs (25 %) vastaaja oli tyytyväinen siihen, miten kaupunki on hoitanut yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt seitsemän prosenttiyksikköä. Enemmistö, 56 %, vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Kantaa ottaneista kunnan yhteistyötä naapurikuntien kanssa piti 58 % hyvin hoidettuna.

Espoolaisten palvelutyytyväisyyden muutokset

 

Tyytyväisyyden muutokset alueilla

Myös eri palvelupiirien alueiden asukkaiden tyytyväisyydessä on tapahtunut jonkin verran tilastollisesti merkitseviä muutoksia vuodesta 2012.


Leppävaaran alueella ollaan aiempaa tyytyväisempiä terveyskeskuksen lääkäripalveluihin. Tyytyväisyys on lisääntynyt myös toreihin ja torikauppaan, ilman laatuun sekä luonto- ja retkeilyreitteihin.

Tapiolan alueen asukkaat antoivat edellisvuotta heikomman arvion kunnan naapurikuntien kanssa tekemälle yhteistyölle. Kirjastopalveluiden saama arvio parani.

Matinkylä-Olarin alueella ollaan aiempaa tyytyväisempiä vuokra-asunnon saantiin sekä päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn. Tyytymättömämpiä ollaan kevyen liikenteen liikenneoloihin ja asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoitteluun.

Espoonlahden alueen asukkaat antoivat paremmat arviot kulttuuripalveluille ja kunnan palveluista tiedottamiseen kuin vuonna 2012.  

Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen on vähentynyt Espoon keskuksen alueella vuodesta 2012. Toimeentulotuen hoitaminen sai aiempaa paremman arvion. 

Tutkimuksen taustaa                                                               

Tiedot ovat peräisin FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n tutkimuksesta ”Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2013”. FCG Koulutus ja konsultointi Oy toteutti Espoon kaupungin toimeksiannosta lokakuussa 2013 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Samanlaista tutkimusasetelmaa on käytetty useita kertoja joten seurantatietoa saadaan pitkältä ajalta. Tutkimuksesta saadaan myös muiden kaupunkien vertailutietoa. 

Tällä kerralla otokseen valittujen ikäjakaumaa laajennettiin aikaisemmasta 18‐70 vuotiaista 18‐79-vuotiaisiin. Aikaisempi yläikäraja periytyy tutkimuksen edeltäjän, Kaupunkipalvelu ‐tutkimuksen, alkuajoilta 1980‐luvulta, jonka jälkeen yli 70-vuotiaiden toimintakyky on parantunut niin, ettei se aseta enää samanlaisia rajoitteita vastaamiselle.

Vastaajat valittiin satunnaisesti 18 - 79 -vuotiaista kaupunkilaisista. Espoolaisten otos oli 2 125, vastauksia palautettiin 744 ja vastausprosentti oli 35,1 %. 


LUE LISÄÄ Kuntapalvelut raportti

LISÄTIETOJA: Tuula Miettinen, 043 826 5210 ja Teuvo Savikko, 050 380 7608
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@espoo.fi