Kuntapalvelut 2012

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset tyytyväisimpiä palveluihin

Espoossa ollaan hieman tyytyväisempiä kunnan palveluihin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Viimeiset neljä vuotta espoolaisten tyytyväisyys on pysynyt samalla, keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Palveluryhmittäiset muutokset ovat pääsääntöisesti pysyneet viimeisten neljän vuoden ajan samalla tasolla. Vain sosiaalipalveluihin näyttäisivät espoolaiset olevan hieman tyytyväisempiä kuin vuonna 2009.

2000-luvulla espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa ja sen palveluihin on lisääntynyt. Viimeiset neljä vuotta se on pysynyt samalla, keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Alhaisimmillaan tyytyväisyys oli talouden huippusuhdanteessa 1989.  

Espoossa ollaan hieman tyytyväisempiä kunnan palveluihin kuin vertailuryhmän muissa suurissa kaupungeissa laajan, 54 palvelua käsittävän indeksin perusteella. Tapiolassa oltiin tyytyväisempiä ja Espoon keskuksen palvelupiirissä tyytymättömämpiä kuin muualla Espoossa. Matinkylä‐Olarissa tyytyväisyys on hieman lisääntynyt vuodesta 2011.

kaavio1a.png

(1) Alueen keskiarvo poikkeaa muusta Espoosta tilastollisesti *** erittäin merkitsevä, ** merkitsevä, * = jokseenkin merkitsevä; o = suuntaa antava (t-testi)
(2) Vuosien 2011 ja 2012 keskiarvot eroavat tilastollisesti *** erittäin merkitsevä, ** merkitsevä, * = jokseenkin merkitsevä; o = suuntaa antava (t-testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut vuodesta 2011 eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt.
Vihreä korostus = ero tai muutos on positiivinen, oranssi korostus = ero tai muutos on negatiivinen (t-testi osoittaa, että keskiarvojen ero on vähintään jokseenkin merkitsevä)

Myös palveluryhmäkohtaisten indeksien mukaan espoolaisten tyytyväisyys on lisääntynyt 2000-luvulla. Yhdenkään palveluryhmän kohdalla tyytyväisyys ei ole laskenut vuoden 2001 tasolle. Joihinkin palveluryhmiin ollaan tyytyväisempiä kuin vuonna 2001. Tyytyväisyys on jonkin verran lisääntynyt opetus-, kulttuuri- ja sivistys-, liikunta- ja ympäristöpalveluihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan.

Palveluryhmäkohtaisten indeksien muutokset ovat pääsääntöisesti pysyneet viimeisten neljän vuoden ajan samalla tasolla. Vain sosiaalipalveluihin näyttäisivät espoolaiset olevan hieman tyytyväisempiä kuin vuonna 2009.

Kuvio 2. Palveluryhmäkohtaiset indeksit

kaavio2a.png

* Turvallisuus 1-indeksiin sisältyy yhdeksän turvallisuuteen liittyvää asiaa: yleinen järjestys ja turvallisuus, asuinalueen turvallisuus, oman asuinalueen keskuksen turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy, väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen, syrjäytymisen estäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy ja ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta.

** Turvallisuus 2-indeksiin sisältyvät: yleinen järjestys ja turvallisuus sekä asuinalueen turvallisuus

Espoolaiset ovat pääosin tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä myös asuinalueensa keskuksen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten turvallisuuteen.

Kantaa ottaneiden enemmistö piti tapaturmien ehkäisyä hyvin hoidettuna. Suurin osa vastanneista ei osannut ottaa kantaa päihde‐ ja väkivaltaongelmien ehkäisyn, väestöryhmien suhteiden edistämisen tai syrjäytymisen estämisen hoitoon. Näihin asioihin kantaa ottaneiden enemmistö piti niitä kuitenkin huonosti hoidettuina. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöuhkien torjuntaa pidettiin jokseenkin yhtä usein hyvin kuin huonosti hoidettuna.

Suurin osa vastaajista ei osannut arvioida yritystoiminnan edistämistä, mutta kantaa ottaneiden enemmistö piti sitä hyvin hoidettuna. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen, kriittisesti suhtautuvia oli noin neljäsosa. Suurin osa oli niin ikään tyytyväisiä kunnan palveluista tiedottamiseen. Huomattava osa kantaa ottaneista ei ollut tyytyväisiä virastojen asiakaspalveluun.

Myös tällä kerralla merkittävä osa espoolaisista oli tyytymättömiä kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Tilanne on useimmissa kunnissa samankaltainen.

Terveyskeskuksen lääkäri‐ ja hammaslääkäripalveluihin ollaan edelleen usein tyytymättömiä. Neuvolat ja sairaalapalvelut toimivat tulosten perusteella huomattavasti paremmin. Vanhusten kotihoitoa vastaajat pitivät useimmin huonosti kuin hyvin hoidettuna, tosin suurimmalla osalla ei ollut asiasta mielipidettä. Omaishoidon tukea ei pidetty kovin hyvin hoidettuna. Suurin osa kantaa ottaneista vastaajista piti lasten päivähoitoa hyvin hoidettuna. Vammaispalveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden hoitoa ei yleensä osattu arvioida, mutta kantaa ottaneista melko moni piti niitä huonosti hoidettuina.

Vastaajat olivat tälläkin kerralla yleensä tyytyväisiä opetus‐, sivistys‐, vapaa-aika‐ ja liikuntapalveluihin. Toreihin ja torikauppaan ollaan edelleen sangen usein tyytymättömiä. Myös museoita ja muita kulttuuripalveluita pidettiin hyvin hoidettuina. Viides osa vastanneista haluaisi parempaa tiedottamista liikuntapalveluista.

Espoolaiset ovat pääosin tyytyväisiä yhdyskuntateknisiin palveluihin. Tyytyväisimpiä oltiin juomaveden laatuun, jota piti hyvänä 92 % vastaajista. Useimmin parannettavaa nähtiin katujen ja teiden hoidossa, kierrätystoiminnassa, kevyen liikenteen turvallisuudessa ja julkisessa liikenteessä.

Suurin osa kantaa ottaneista oli tyytyväisiä pelastustoimen palveluihin. Ympäristön hoitoon ja tilaan ollaan Espoossa yleensä tyytyväisiä. Eniten arvostetaan luonto‐ ja retkeilyreittejä, siisteyttä ja ilman laatua. Kuitenkin useampi kuin joka neljäs vastaaja piti ympäristön siisteyttä ja melun torjuntaa huonosti hoidettuina.

Kunnan luottamushenkilöiden toimintaan suhtaudutaan usein kriittisesti. Tulos on samankaltainen kuin Espoossa aikaisempina tutkimusvuosina tai kunnissa yleensä vastaavissa tutkimuksissa.

Espoon yhdyskuntarakenteeseen oltiin pääosin tyytyväisiä, sen sijaan vuokra‐asuntojen ja tonttien tarjontaa pidettiin useammin huonosti kuin hyvin hoidettuna.

Arjen sujuminen

Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien arjen sujumista. Kysyttiin ”Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?”. Ongelmia ilmoittaneiden osuuksissa ei ollut tapahtunut vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna muuta muutosta kuin, että kiire, ajan puute oli lisääntynyt. Kiireen ongelmaksi ilmoittaneiden määrä on noussut 24:stä 28 prosenttiin. Muut muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Espoolaisista vastaajista 16 prosenttia ilmoitti ongelmana olleen työttömyyden, 3 prosenttia pitkäaikaisen lomautuksen ja 13 prosenttia työttömäksi joutumisen pelon. Tekemisen puute vaivaa 6 prosenttia. Toisaalta 26 prosenttia ilmoitti ongelmana olevan liian suuren työmäärän ja 28 prosenttia kiireen, ajan riittämättömyyden. Asumiseen liittyviä ongelmia on 14:llä, taloudellisia ongelmia 17:llä, liian suuria lainoja 8:lla ja oman yrityksen talousvaikeuksia 6:lla prosentilla.

Joka kymmenes (11 %) espoolainen on hakenut apua työttömyyteen, joka kahdeskymmenes (5 %) espoolainen kokee saaneensa apua riittävästi, mutta joka kahdeskymmenes (5 %) liian vähän tai ei lainkaan (1 %) vaikka on hakenut apua.

Kahdeksan prosenttia espoolaisista vastaajista ilmoitti hakeneensa apua taloudellisiin ongelmiinsa. Heistä osa, 4 prosenttia espoolaisista ei ollut saanut apua riittävästi ja 1 prosentti ei lainkaan. Asumisongelmiin oli apua hakenut joka kymmenes (9 %) espoolainen, joka kahdeskymmenes ei ollut saanut apua riittävästi (4 %) tai ei lainkaan (2 %).

Sairaus, oma tai perheenjäsenen, vaikeutti joka neljännen (23 %) elämää. Sairauteen apua oli hakenut 18 prosenttia espoolaisista, 11 prosenttia oli saanut apua riittävästi, mutta 6 prosenttia espoolaisista kokee, ettei ole saanut apua riittävästi ja 1 prosentti ettei saanut lainkaan, vaikka on hakenut apua. Joka kymmenes mainitsi yksinäisyyden (9 %) samoin kuin ihmissuhdevaikeudet (11 %). Perheväkivallasta on kärsinyt 3 prosenttia vastaajista, samoin omasta tai perheenjäsenen peliongelmasta. Joka kahdeskymmenes (6 %) ilmoitti liiallisen päihteiden käytön, samoin joka kahdeskymmenes (5 %) kiusaamisen olleen ongelmana. Nälkä, ruuan puute on vaivannut 4 prosenttia.

Vanhuksen hoidon järjestäminen on ollut ongelmana 6 prosentille vastaajista kuten vuonna 2011:kin. Puolet heistä ei joko ole hakenut apua asiaan tai ovat hakeneet ja saaneet apua riittävästi. Toinen puoli, 3 prosenttia espoolaisista vastaajista, on hakenut apua, mutta ei koe saaneensa apua riittävästi.

Tiedot ovat peräisin FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n tutkimuksesta ”Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012”. FCG Koulutus ja konsultointi Oy toteutti Espoon kaupungin toimeksiannosta lokakuussa 2012 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Samanlaista tutkimusasetelmaa on käytetty useita kertoja, joten seurantatietoa saadaan pitkältä ajalta. Tutkimuksesta saadaan myös muiden kaupunkien vertailutietoa.  Vastaajat valittiin satunnaisesti 18 - 70 -vuotiaista kuntalaisista.

Espoolaisten otos oli 2 000, vastauksia palautettiin 646 ja vastausprosentti oli 32,4 %. 

Lisätietoja:
Tuula Miettinen, puh. 043 826 5210 ja Teuvo Savikko, puh. 050 380 7608, sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@espoo.fi

Julkaisu:
Kuntapalvelujen laatu