Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 – raportissa kuvataan monipuolisesti espoolaisten asukkaiden hyvinvointia. Raportin alussa tarkastellaan hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä, joita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Raportin rakenne perustuu kansallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen suositukseen. Raportissa on kuvattu Espoon väestörakenteen ominaisuuksia sekä vieraskielisen väestön tilannetta. Kaikkien ikäryhmien kannalta on kuvattu mm. väestön osallisuutta, terveyttä ja toimintakykyä sekä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Erikseen on vielä tarkasteltu lasten ja varhaisnuorten, nuorten aikuisten työikäisten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tilaa. Lopuksi on vielä arvioitu kuntalaisten käyttämiä palveluita ja espoolaisen hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämistarpeita.

Espoolaisten hyvinvoinnista on saatu mielenkiintoista uutta tietoa mm. nuorten kouluterveyskyselyn tuloksista, Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH), maahanmuuttajien tilanteesta (Maamu-tutkimus) sekä uusimmasta kuntapalveluiden laatu – tutkimuksesta.

Monessa suhteessa espoolaiset kokevat hyvinvointinsa hyväksi. Hyvinvointi on kuitenkin sisällöllisesti hyvin laaja käsite ja eri väestö- ja ikäryhmien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi noin 9 % espoolaisista tuntee itsensä yksinäiseksi ja noin 60 % kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Alkoholin käytössä kunnostautuvat espoolaiset miehet, sillä työikäisistä miehistä noin 44 % käyttää liikaa alkoholia, kun naisten osuus on 24 %.

Hyvin huolestuttava kehityspiirre on pienituloisuusrajan alapuolella elävien lasten määrän kehitys. Suomessa määrä on kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälistä alkaen. Sama kehityssuunta on tapahtunut myös Espoossa. Pienituloisuusrajan alapuolella elää Espoossa nykyisin noin 5 900 lasta. Samantyyppinen kehityssuunta näkyy myös mm. vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden määrän kehityksessä. Vuonna 2000 tukitoimien piirissä oli noin 1 700 lasta ja vuonna 2011 noin 3 600 lasta.

Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys ja positiiviseksi kääntynyt muuttoliike. Vahvuuksia ovat myös koulutettu väestö ja alhainen taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös muuta maata terveempiä. Vahvuutena voi pitää myös vieraskielisten maahanmuuttoa, joka entisestään nuorentaa väestöä ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin.

Kehittämistarpeita on ensisijaisesti lasten ja nuorten pahoinvoinnin osalta ja erityisesti vieraskielisten lasten kohdalla on suhteellisesti paljon pahoinvointia. Espoossa on myös paljon hyvinvointieroja eri alueiden välillä. Huolestuttavaa on myös terveyskyselyissä esille tulleet runsas alkoholin käyttö sekä erilaiset mielenterveysongelmat.

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Teuvo Savikko, puh. 050 380 7608
Suunnittelupäällikkö Tiina Kosama, puh. 050 540 2562
etunimi.sukunimi@espoo.fi

Julkaisu:
Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportti