Teknologian hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa kiinnosti japanilaisia opiskelijoita

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
7.10.2019 klo 11.49

Japanilaiset pääsivät kahtena päivänä tutustumaan espoolaisten päiväkotien arkeen, ja heidän tuli matkansa lopulla esitellä matkan aikana oppimiaan asioita ja esiin nousevia huomioita palautetilaisuudessa, jossa oli paikalla japanilaisten lisäksi espoolaisia varhaiskasvattajia.

Palautetilaisuus matkan lopulla oli mahtava tilaisuus vertailla suomalaista ja japanilaista tapaa tehdä varhaiskasvatusta ja ottaa vastaan uusia ideoita. Tilaisuudessa keskusteltiin esimerkiksi lasten päivien rytmistä, jonka todettiin olevan suhteellisen sama, joskaan Japanissa ei tarjota lapsille aamupalaa ja monissa päiväkodeissa pidetään aamupäivällä kaikille lapsille yhteinen toiminnallinen tuokio, jossa jokainen ryhmä tekee samaa asiaa.

20191003_145952

Useat opiskelijat kokivat yllättäväksi sen, kuinka paljon Suomessa hyödynnetään teknologiaa varhaiskasvatuksessa. Päiväkodeissa käytetään esimerkiksi tabletteja metsäretkillä, jossa lapset voivat kuvata mieleistään materiaalia retken aikana. Teknologian hyödyntäminen pedagogisessa mielessä herätti kiinnostusta.

Japanilaiset kokivat kiehtovana myös elinikäisen oppimisen käsitteen, joka nousi esiin heidän vierailullaan päiväkodeissa. Vaikutuksen tekivät myös suomalaiset pienemmät ryhmäkoot, joissa on myös enemmän henkilökuntaa suhteessa lapsimäärään kuin Japanissa. Opiskelijoiden mukaan Japanissa yhden opettajan vastuulla voi olla jopa 30 lasta. Suomalaisissa päiväkodeissa tarjoiltava lounas teki myös vaikutuksen opiskelijoihin, ja he toivoivat, että sitä voisi viedä mukana Japaniin.

Suureksi poikkeavuudeksi maiden varhaiskasvatuksessa koettiin myös päiväkotien arkkitehtuuri, sillä Japanissa päiväkodeissa on yleensä vain yksi sisäänkäynti ja yhteiset wc-tilat kaikille ryhmille toisin kuin suomalaisissa päiväkodeissa, jossa eri ryhmille on yleensä omat sisäänkäynnit ja muut tilat.

Muita japanilaisia kiehtovia asioita olivat opettajien osallistuminen ja jokaisen lapsen huomioiminen päiväkodeissa sekä visuaalinen lasten tukeminen esimerkiksi käsienpesuohjeiden muodossa.

Naganon ryhmään kuului 40 opiskelijaa sekä 6 asiantuntijaa, ja heidän ryhmänsä oli ensimmäinen Suomessa vieraillut varhaiskasvattajien ryhmä. Naganon yliopiston varhaiskasvatuksen toisen vuoden opiskelijoiden opintosuunnitelmaan on kirjattu kahden viikon opintomatka Suomeen.

Espoon sivistystoimen kansainvälisyystyöllä edistetään arvostavaa ja avarakatseista ilmapiiriä, tarjotaan espoolaisille mahdollisuus vahvistaa kansainvälistä osaamistaan ja kehitetään palveluja.  Maailma ympärillämme on yhä moninaisempi. Kansainvälisyys asenteena, uskalluksena ja ymmärryksenä koskee siksi kaikkia. Kotikansainvälisyys, eli kansainvälistyminen lähiyhteisössä, on kasvavasti osa espoolaisten arkea. Kansainvälisellä yhteistyöllä luodaan  kohtaamisia, kehitetään palveluja ja ratkotaan haasteita yhdessä kumppaneiden kanssa. Kansainvälisyystyön tavoitteet ja periaatteet linjataan sivistystoimen kansainvälisyys- ja globaalikasvatusohjelmassa 2019-2021.