Espoo-tarina on myös EU:n menestystarina!

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
3.9.2019 Krista Taipale

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan seuraavaa unionin toiminta- ja rahoituskautta, joka alkaa 1.1.2021.  Valmistelu on jo täydessä vauhdissa: Euroopan unionille on valittu uudet Euroopan parlamentin jäsenet ja parlamentti on aloittanut työskentelyn. Myös Euroopan komissiolla on jo uusi puheenjohtaja, Ursula von der Leyen. Syksyn aikana nimitetään vielä uudet komissaarit, minkä jälkeen Euroopan uusi komissio aloittaa työskentelynsä. Tuleva syksy on siis monilla tavoin erittäin tärkeä ja merkittävä.  Erityisen hienoa meille suomalaisille on se, että Suomi on koko kuluvan syksyn ”kapteenin paikalla”, Euroopan unionin puheenjohtajamaana.

Kaupungit tulevat olemaan EU:n tulevalla toimintakaudella yhä vahvemmin toiminnan ja fokuksen keskiössä. Euroopan unionin väestöstä noin 75% asuu kaupungeissa ja kaupunkialueilla – kaupungistuminen on vahva eurooppalainen ja globaali kehityssuunta.

Voimme jopa sanoa, että miltei kaikkien EU:n tavoitteiden saavuttaminen on itse asiassa riippuvainen siitä, kuinka hyvin niiden toteuttamisessa kaupungeissa onnistutaan. Euroopan unioni painopisteet tulevat tulevina vuosina liittymään hyvin voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Myös kestävän kehityksen tavoitteet ratkaistaan ennen kaikkea - arviolta noin 65 prosenttisesti -   kaupungeissa ja kunnissa. Espoo on sitoutunut vahvasti saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet jo vuoteen 2025 mennessä ja olemaan Euroopan kestävin kaupunki. Espoo on valittu myös yhdeksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden eturivin toteuttajaksi, SDG-esimerkkikaupungiksi.

Näiden tavoitteiden lisäksi  EU  tulee panostamaan voimakkaasti myös esimerkiksi digitalisaatioon, sosiaalisen eriarvoistumisen ehkäisyyn sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Erityisen tärkeää on parantaa ja nopeuttaa suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja niiden markkinoille vientiä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.  Euroopan sisämarkkinoiden toimivuus ja tehokkuus on koko EU:n kilpailukyvyn keskiössä.  Kaupunkien ja kaupunkialueiden rooli on kaikissa näissä asioissa keskeinen.

Kaupungit ovat eturintamassa digitalisaation liittyvien palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.  Espoo antaa erittäin vahvan EU-tason esimerkin myös siitä, millä tavoin dataa ja teknologiaa voidaan hyödyntää uudella tavalla ”Kaupunki palveluna”-mallin mukaisesti. Myös tekoälyn ja datan soveltamisessa sekä ns. digitaalisten innovaatiohubien yhtyeiskehittämisessä Espoo on aktiivisesti mukana useilla EU-tason foorumeilla.

Kaupunkien rooli EU:n maahanmuuttoon ja eriarvoistumiseen liittyvässä työssä on ensisijainen. Maahanmuutto kohdistuu vahvasti  kaupunkeihin ja myös sosiaalinen eriarvoistumiskehitys on erityinen haaste kaupunkialueille.

Kehittämis- ja yhteistyötä tehdään monilla toiminta-alueilla yhä voimakkaammin erilaisilla yhteistyöalustoilla. Tämä kehityssuunta ilmenee yhä selvemmin myös EU:n tasolla. Tällaiset yhteistyöalustat voivat olla paikallisia, alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä  - ja niiden sekoituksia. Kaupunkien rooli  alustojen ja verkostojen mahdollistamisessa, koordinoinnissa ja kehittämisessä on keskeinen. Espoo Innovation Garden, Pohjois-Euroopan suurin innovaatiokeskittymä -  on erinomainen esimerkki modernista yhteiskehittämisen alustasta.

Espoon aktiivinen toiminta ja työskentely strategisesti tärkeissä kansainvälisissä verkostoissa ja yhteistyöalustoissa, kuten esimerkiksi  Euroopan suurimpia kaupunkeja edustava Eurocities-järjestö ja EU:n alueiden komitea, on myös tulevina vuosina ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuutta tehdään ennen kaikkea yhteistyön kautta!

Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö tulee tarjoamaan tulevina vuosina runsaasti käytännön työvälineitä ja mahdollisuuksia Espoon tavoitteelliselle kehittämistyölle.  Monet EU:n rahoitusvälineet tulevat rahoittamaan sellaisia hankkeita, jotka edistävät konkreettisella tavalla Espoon kaupungin strategian, ”Espoo-tarinan” toteuttamista. Onkin tärkeää tunnistaa ja hyödyntää nämä mahdollisuudet.  On myös tärkeää huomata, että EU-rahoitusta kohdennetaan yhä enemmän kehittämisen ekosysteemeille ja edelläkävijähankkeisiin.

Eurooppalaisen yhteistyön kautta on mahdollista vertaisoppia, solmia Espoolle strategisesti merkittäviä kansainvälisiä kumppanuuksia ja tehdä ”sparrausyhteistyötä” muiden EU:n innovaatiojohtajakaupunkien ja kiinnostavien verrokkikaupunkien kanssa. EU-tason yhteistyö vahvistaa luonnollisesti myös Espoon kansainvälistä tunnettuutta.

Espoo on monilla osa-alueilla hyvin vahva edelläkävijä EU:n tasolla. Siitä viimeisin tunnustus on Espoon valinta Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailun finaaliin. Nyt jännitämme jo malttamattomasti EU:n Innovaatiopääkaupunki-kilpailun tulosta ja pidämme Espoolle peukkuja. Viime vuonna Espoo valittiin maailman älykkäimmäksi yhteisöksi, ”Most Intelligent Community in the World 2018”.

Käydään yhdessä rohkeasti ja innostuneesti kohti tulevaa EU-rahoitus- ja toimintakautta 2021-2027, sillä Espoo-tarina on myös EU:n menestystarina!

Kirsta Taipale

Uudenmaan liiton kansainvälisten verkostojen yksikön päällikkö
Helsinki EU Officen johtaja, Bryssel

Krista Taipale

Krista Taipale on työskennellyt miltei 20 vuotta kansainvälisissä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Brysselissä, Belgiassa. Hänen osaamisalueensa liittyvät  Euroopan unionin toimintaan, EU-vaikuttamiseen, EU-rahoitusohjelmiin, unionin kaupunkipolitiikkaan sekä aluekehittämiseen. Erityisinä osaamisalueina ovat alueiden ja kaupunkien innovaatioekosysteemit, älykäs kaupunkikehittäminen sekä eurooppalaisten liikenneverkkojen kehittäminen.

Taipale työskentelee Uudenmaan liiton kansainvälisten verkostojen yksikön päällikkönä sekä Brysselissä sijaitsevan Helsinki EU Officen johtajana. Helsinki EU Office edustaa myös Espoon kaupunkia Brysselissä.