Espoo is the best

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
16.8.2019 Markku Markkula, Espoon kaupunginhallituksen pj

Muutamat EU:n alueiden komitean jäsenet tervehtivät minua usein lausahdukselle ”Espoo is the best”. Näin jo runsaan kahden vuoden ajan, perustana heidän seminaarikokemuksensa Espoo Innovation Garden -toiminnasta sekä luonnostamme, kun kävimme seminaarin päätteeksi viikkoa ennen vappua pilkillä ja saunomassa Nuuksiossa.

Alueiden komitea on yksi EU:n virallisista hallintoelimistä perustuen alunperin Maastrichtin ja sittemmin Lissabonin perussopimukseen. Jäseninä on 350 kaupunginjohtajaa, alueministeriä ja muita alueiden johtavia päätöksentekijöitä kaikkialta Euroopasta. Meillä Espoona on ollut jo kahden kauden ajan vahva edustus eli Suomen 9 jäsenestä minä ja Sirpa Hertell Espoosta. Komitealla on tiiviit yhteydet etenkin komissaareihin, komission pääosastoihin ja Europarlamenttiin. Minulla on ollut todellinen vaikuttamispaikka, kun EPP-ryhmän äänestyksen tuloksena nousin kuluvan 5-vuotiskauden alkupuoliskolla komitean presidentiksi ja nyt jälkipuoliskolla 1. varapresidentiksi. Olen päässyt innostamaan eurooppalaisia muutokseen esittelemällä suomalaista osaamista, innovatiivisten ratkaisujen metodiikkaa ja muutosten synnyttämisen linjauksia sadoissa konferensseissa, seminaareissa ja kokouksissa Brysselissä ja ympäri Eurooppaa.

Aina kiinnostavaa on käytännön toiminta: Espoo-tarinan innovatiivinen toteutus yhdessätekemisen kulttuurin ja kumppanuuksien hengessä. Espoon toiminta ei ole suinkaan vain se mitä virkamiehemme ja hallintomme tekevät. Kaikki ovat kiinnostuneita uudenlaisesta tavasta toimia.

Kaupunki on mahdollistaja ja katalysoija. Kuntalaisten aktiivisuus ja kumppanuustoiminta ratkaisevat: yritykset, korkeakoulut ja muut yhteisöt – yhdessä saamme aikaan laatua. Tämän osoituksena on myös Espoon valinta ”Most Intelligent Community in the World 2018”.

Kaikelle perustaa antaa, miten olemme muuttaneet hajanaisen lähiöihin perustuneen kaupunkirakenteen dynaamiseksi verkostokaupungiksi ja innovaatioiden testialustaksi. Täten on luontevaa, että Espoo on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden eturivin toteuttaja, olemme Sustainable Development Goals SDG-esimerkkikaupunki.

Osana tätä Espoo isännöi kesäkuussa 150 SDG-vaikuttajan työseminaaria, osanottajista suurin osa oli kansainvälisiä yritysjohtajia ja sijoittajia. Heistä lähes 80 % oli ensimmäistä kertaa Suomessa. YK:n verkostotoiminta yritysten kanssa sai heidät tulemaan tänne.  Hanasaari, Dipoli ja Haltia loivat kokouspuitteet. Eri puolille Espoota suuntautuneet vierailut tutustuttivat innovatiivisiin ratkaisuihin: Espoon sairaala, palvelutori-konsepti, uudet kouluratkaisut, Kilon alueen kiertotalous- ja 5G-suunnitelmat Nokian ja muiden yritysten kanssa, jne.

Hyöty kaupungin globaalista näkyvyydestä ja kumppanuustoiminnasta ilmenee etenkin yritysten menestyksenä, uusien innovaatioratkaisujen ja työpaikkojen syntynä. Dynaaminen kaupunki tuo hyvinvointia.

Toinen pienempi esimerkki ihmisten verkostojen merkityksestä on heinäkuun alun Kestävän kehityksen seminaari Hanasaaressa, jossa Suomen EU-pj-kauden alkua juhlisti viitisenkymmentä EU:n alueiden komitean jäsentä – mieleenpainuva heille oli myös saaristoretki Pentalaan.

Kansallisesti meidän tulisi herätä siihen, mikä täällä on ainutlaatuista: SUOMALAINEN LUONTO. Pinta-alastamme on liki 80 % metsää, 4 hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Meillä on liki 200 000 järveä ja myös sama määrä saaria, joista puolet meren saaristoina ja puolet järvien saaria. Ja onhan meillä Espoossakin 100 järveä ja 150 saarta. Tarkoituksellisesti käytän aina hieman pyöristettyjä lukuja, suuruusluokka sävähdyttää ja jää paremmin mieleen.

Tänne Suomeen pitää houkutella nykyistä paljon enemmän ulkomaisia vieraita, investointeja ja osaavia työntekijöitä. Ja samalla avata suomalaiselle osaamiselle kansainvälisiä markkinoita. Tässä Espoossa oleva toiminta on jo koko Suomen menestyksen yksi peruspilari, mutta paljon enemmän voimme saada aikaan: yhdessä, innovatiivisesti, ennakkoluulottomuudella.

Suomen EU-pj-kauden merkitystä on väärin perustein vähätelty. Tämän syksyn aikana valitaan uusi komissio, määritelleen sen salkkujako ja työn tavoitteet. EU:n määrärahojen käytön sisällön pääkohdat määritellään, kun pääosastot tekevät uudet työohjelmansa. Samoin viimeistellään EU:n seuraava strategia – toivottavasti perustuen vahvasti SDG-tavoitteiden saavuttamiseen, kuten alueiden komiteassa olemme linjanneet. EU voi olla myös globaalisti vahvin tulevaisuuden tekijä, ja tämä tapahtuu yhä enemmän kaupunkivetoisesti, sillä käytäntö ratkaisee.

Markku Markkula
Espoon kaupunginhallituksen pj
EU:n alueiden komitean 1. vpj