Mångspråkighet bygger staden - Monikielisyys rakentaa kaupunkia

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
6.11.2020 Nicholas Kujala

Esbo har traditionellt varit mångspråkigt. Språken och de olika kulturerna är en central del till varför Esbo idag är den stad den är. Då vi firar Svenska dagen minns vi hur landet är byggt på två nationalspråk, med fina traditioner på respektive håll. Men vi har mera gemensamt än så.

Esbo blir allt mera mångkulturellt och mångspråkigt. En markant del av Esbos befolkning talar annat än finska eller svenska som modersmål, och många integreras i vårt samhälle på svenska. Men vi ska alla leva här tillsammans och bygga ett gemensamt samhälle. Då måste vi också kunna lära oss av varandra, och en central del är att vi också ska kunna bjuda på oss själva och dela med oss av våra traditioner.

Vi har som esbobor mera gemensamt än sådant som skiljer åt oss. Trots att Esbo-identiteten kanske inte är så stark för alla, är vi alla viktiga i denna stad med många mindre samhällen inom sig. Vi har byggt en stad, där det går att leva tillsammans trots att man inte alltid talar samma språk eller har gemensamma traditioner. Och det tycker jag är centralt då vi firar Svenska Dagen. Det ska inte alltid handla om bara oss, utan också om hur vi kan dela med oss av vår kultur, vårt arv och självklart också vårt språk.

Genom att uppmärksamma vårt andra nationalspråk i vardagen kommer vi redan långt i att minska avståndet mellan finskan och svenskan. I Esbo jobbar många hårt för att staden ska vara så inkluderande som möjligt, och vi ska också komma ihåg att tacka dem. För det är endast genom strukturer som vi kan upprätthålla de gamla traditionerna, föra vidare vårt språk och vår kultur till kommande generationer, samtidigt som vi också utvecklar det i vår tid. En tid där förståelse och medmänsklighet är allt viktigare.

Glad Svenska dagen till alla!

Monikielisyys rakentaa kaupunkia

Espoo on perinteisesti ollut monikielinen. Kielet ja erilaiset kulttuurit ovat keskeinen osa sitä, millainen kaupunki Espoo nykyään on. Ruotsalaisuuden päivän juhliminen muistuttaa meitä siitä, miten maamme on rakentunut kahdella kansalliskielellä, joilla on molemmilla hienoja perinteitä. Mutta meillä on muutakin yhteistä.

Espoosta tulee yhä monikulttuurisempi ja monikielisempi. Merkittävä osa Espoon väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia, ja monet integroituvat yhteiskuntaamme ruotsin kielellä. Mutta me kaikki elämme täällä yhdessä ja rakennamme yhteistä yhteiskuntaa. Meidän on myös pystyttävä oppimaan toisiltamme. On tärkeää, että jaamme kokemuksiamme ja perinteitämme.

Meillä on espoolaisina enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Vaikka espoolainen identiteetti ei ehkä ole kaikilla kovin vahva, olemme kaikki tärkeitä tässä kaupungissa, joka koostuu monista pienemmistä yhteisöistä. Olemme rakentaneet kaupungin, jossa voimme elää yhdessä, vaikka meillä ei olisi yhteistä kieltä tai yhteisiä perinteitä. Mielestäni tämä on keskeistä, kun juhlimme ruotsalaisuuden päivää. Kyse ei ole aina vain meistä, vaan myös siitä, miten voimme jakaa kulttuuriamme, perintöämme ja tietysti myös kieltämme.

Kun huomioimme toisen kansalliskielemme arjessa, pääsemme jo pitkälle suomen ja ruotsin kielen välisen etäisyyden kaventamisessa. Espoossa monet tekevät kovasti töitä, jotta kaupunki olisi mahdollisimman osallistava, joten muistakaamme myös kiittää heitä. Rakenteiden avulla voimme ylläpitää vanhoja perinteitä ja siirtää kieltämme ja kulttuuriamme tuleville sukupolville, samalla kun kehitämme niitä myös tässä hetkessä. Elämme ajassa, jossa ymmärtäväisyys ja inhimillisyys ovat yhä tärkeämmässä osassa.

Hyvää ruotsalaisuuden päivää kaikille!

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston presidentti Nicholas Kujala