Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Lihku sámiid álbmotbeaivve!

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
5.2.2021 Hannu Heikkinen tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Haastattelin puhelimitse pääkaupunkiseudulla asuvaa saamen kielen asiantuntijaa, Irja Seurujärvi-Karia, 30.1.2021. Hän on saamelaiskäräjien jäsen, opiskellut saamea Oslon yliopistossa ja opettanut sitä Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän on eläkkeellä, mutta toimii tutkija-avustajana yliopiston alkuperäiskansatutkimuksessa. Moni saamelainen on tullut pääkaupunkiseudulle työn tai avioliiton myötä – Seurujärvi-Kari jälkimmäisenä mainitun myötä.

Seurujärvi-Karin mukaan eläminen ja oleminen pääkaupunkiseudulla saamelaisena ei ole sen kummempaa kuin muillakaan etnisillä ryhmillä. Suomi on ihmisoikeusoikeusvaltio, jolloin täällä tasavartaisesti tunnustetaan myös saamelaisten ihmisoikeudet. Saapuessaan 1980-luvulla pääkaupunkiseudulle, hän hakeutui ensimmäisenä sukulaistensa läheisyyteen, minkä vuoksi hän pystyi kommunikoimaan myös saameksi.

Seurujärvi-Karin perustama City-Sami ry loi saamelaisten yhteisöllisyyttä pääkaupunkiseudulla järjestämällä kulttuuritapahtumia, joissa saamelaiset saattoivat kokoontua yhteen, harjoittaa omia perinteitään ja käyttää omaa äidinkieltään. Valitettavasti tällä hetkellä yhdistyksen toiminta on pysähtynyt. Yhdistys perustettiin aikana, jolloin pohjoismainen saamelaisliike alkoi vaatia saamelaisille oikeuksia oman kielen ja kulttuurin harjoittamiseen myös julkisella alalla eikä vain kotona sekä saamen kielen ja kulttuurin tunnustamista laeissa. Tällä hetkellä nuorempi polvi ei muista saamelaisliikkeen merkitystä saamelaisten oikeuksien ajajana, vaan jotkut nuoret ovat ottaneet saamelaisuuden jonkinlaiseksi meriitikseen painottamalla saamelaisten syrjintähistoriaa, saamelaisten syrjinnästä puhutaan kärkevästi – ilman, että on itse asuttu juuri lainkaan arkea perinteisillä saamelaisalueilla.

Suurin osa saamelaisista omaa tällä hetkellä kaksoisidentiteetin; perheissä puhutaan suomea ja saamea. Perinteisillä saamelaisalueilla yhteisöllisyys on aina ollut vahvaa ja suvut ovat olleet suuria. Saamelaiset puhuvat ”omista ihmisistä”, joilla viitataan sukulaisiin – ihmisiin, jotka ovat tärkeitä, ja joihin pitää pystyä luottamaan. Lapissa saamelaisuus yhdistää ihmisiä yli rajojen, kuitenkin valtiorajat erottavat heitä siten, että muun muassa norjansaamelaisilla on oma hallintonsa, omat koulunsa, suomensaamelaisilla, ruotsinsaamelaisilla ja venäjänsaamelaisilla omansa.

Tämän ajan pääkaupunkiseudun saamelaisilla saamelaisuus näkyy vaihtelevasti arjessa. Pasilan peruskoulussa lapset voivat opiskella saamea kaksikielisellä luokalla esikouluikäisestä alkaen.  Kirjastoista löytyy jonkin verran saamelaista kirjallisuutta. Kaikkiaan saamenkielistä kirjallisuutta on vähän, verrattuna vaikka suomenkieliseen kirjallisuuteen. Paras tapa hankkia saamenkielistä kirjallisuutta tällä hetkellä on tilata netistä. Saamenmaan asioita voi seurata päivittäin saamenkielisistä TV-uutisista, jotka on myös tekstitetty suomeksi. Saamelaiset eivät näy pääkaupunkiseudulla lähestyvissä kuntavaaleissa, ja saamelaisasiat ylipäätään näyttävät häviävän seudun asukkaita koskettaviin moniin suuriin ja vaikeisiin asioihin.

Tällä hetkellä saamelaisyhteisöä puhututtaa eniten saamelaismääritelmä, perustettava saamelaisten totuus- ja sovintokomissio ja ympäristö- ja ilmastokysymykset. Saamelaisten määritelmä on siinä mielessä iso asia, että saamelaisvaalissa äänioikeutettuja ovat vain ne, jotka ovat merkitty saamelaisrekisteriin. Totuus- ja sovintokomission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten harjoittamista toimista ja väärinteoista saamelaisia kohtaan sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. Komissioon valitaan neljä komissaaria, joista kaksi on saamelaiskäräjien valitsemaa.

Pohjoisessa saamelaisia puhuttaa maankäytön tarpeet: kaivokset, tuulivoimalat ja suunniteltu Jäämeren junarata. Ilmastonmuutos ja luonnon turmeltuminen uhkaa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja. Saamelaiskäräjien toimintaa mutkistaa tarve saada jokaiseen toimielimeen edustus eri saamelaisista kieliryhmistä.

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Sámiid álbmotbeaivi ávvujuvvo jahkásaččat 6. guovvamánu. Jearahallen telefovnna bokte oaivegávpotguovllus ássi sámegiela áššedovdi Irja Seurujärvi-Kari, 30.1.2021. Son lea sámedikki miellahttu, lohkan sámegiela Oslo universitehtas ja oahpahan sámegiela Helssega universitehtas. Dál son lea ealáhagas, muhto doaibmá álgoálbmotdutkama veahkkedutkin universitehtas. Máŋggas leat boahtán oaivegávpotguvlui barggu dahje náitaleami bokte - Seurujärvi-Kari maŋit siva dihte.

Seurujärvi-Kari mielde eallin ja orrun oaivegávpotguovllus sápmelažžan ii leat dađe earálágan go earáge etnalaš olbmuin. Suopma lea olmmošvuoigatvuođariika, gos dovddastuvvojit dásseárvosaččat maiddái sámiid olmmošvuoigatvuođat. Boađedettiin deike 1980-logus, son ohcalii iežas fulkkiid lahka. Ná son sáhtii háleštallat singuin sámegillii.

Seurujärvi-Kari vuođđudan City-Sámit (1988) searvi huksii sámiid searvvušvuođa oaivegávpotguovllus ordnemiin buotlágan kulturdáhpáhusaid, main sámit sáhtte čoahkkanit oktii, hárjehit iežaset árbevieruid ja geavahit iežaset eatnigiela. Váidalahtti lea ahte searvvi doaibma lea bissánan. Searvi vuođđuduvvui áiggis, goas davviriikkalaš sámelihkadus gáibidišgođii sámiide vuoigatvuođaid iežaset giela ja kultuvrra doavddasteapmái láhkamearrádusain. Dán áigge nuorat sohkabuolva lea váldán sápmelašvuođa muhtinlágan iežaset merihta áššin deattuhemiin dušše sámiid vealahanhistorjjá, sápmelaččaid vealaheamis hállojuvvo garrasit – almmá ahte ieš oppa leage assán árgabeaivve sámeguovllus.

Eanemus sámiin lea dán áigge duppalidentitehta; bearrašiin hállojuvvo sihke suomagiella ja sámegiella. Àrbevirolaš sámebáikkiin searvvušvuohta lea álo leamaš nanus ja sogat stuorrát. Sámit hálletge ”iežaset olbmuin”, main dárkkuhuvvo iežas sohka – olbmot, geat leat dehálaččat ja geaidda sáhttá luohttit. Sámis sápmelašvuohta čatná olbmuid oktii badjel rájáid, muhto goittoge riikaráját sirrejit sin dan láhkai ahte ovdamearkka dihte, norggasámiin leat iežaset hálddahussystemat, iežaset skuvllat, suomasámiin, ruoŧasámiin ja ruoššasámiin fas iežaset.

Dán áigge oaivegávpotguovllu sámiin sápmelašvuohta oidno árgan máŋggaláhkai.  Pasila vuođđuskuvllas mánát sáhttet lohkat sámegiela guovttegielat luohkas ovdaskuvlaagi rájes. Girjerájuin gávdno muhtin meare sápmelaš girjjálašvuohta, Buoremus dáhpi oastit sámegielat girjjálašvuođa lea neahta bokte. Sámeguovllu áššiid sáhttá čuovvut beaivválaččat sámegielat TV-ođđasiin, mat leat dekstejuvvon suomagillii. Sámit eai oidno manggeláhkai boahttevaš gielddaválggain, ja sámeáššit orrot leat duššamin guovllu ássiide guoskevaš máŋggalágan stuorra ja váttis áššiide.

Dán áigge sámeservodagas digaštallo eanemusát sámemeroštallamis, sámiid duohtavuođá- ja soabadallankommišuvnnas sihke biras- ja dálkádatgažaldagain. Sámemeroštallanášsi lea dan mielas stuorra ášši, ahte sámeválggain jienastanriekti lea dain geat leat registerejuvvon sápmelažžan sámeregisterii. Duohtavuođá- ja soabadallankommišuvnna ulbmilin lea čohkket sámiid vásáhusaid Suoma stáhta ja eará virgesoapmahušaid hárjehan doaimmain ja boasttovuođain sámiid vuostá ja loktet dán dieđu oidnosii. Kommišuvdnii válljejuvvojit njealje komissára, geain guokte leat sámedikki namahan olbmot.

Davvin sámiid gaskkas bahkka áššin lea máŋggat eanageavahanplánat: ruvket, bieggamillot ja Jiekŋameara ruovdegeaidnu. Dálkádatrievdan ja luonddu bilideapmi uhkida sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid. Sámedikki doaimma váttásmahttá dávjá dárbu oažžut ovddasteaddji juohke doaibmagoddái juohke giellajoavkkus.

Lihku sámiid álbmotbeaivve!

Saamen lippu