Hyvää romanien kansallispäivää 8.4.

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
8.4.2021 Kaarina Salonen

Romanien kansallispäivää vietetään vuosittain 8. huhtikuuta. Keskustelin romanien kansallispäivän teemasta juhlallisissa tunnelmissa Espoon romaniyhdistyksen puheenjohtajan, Paula Åkerlundin kanssa. Paula Åkerlund puolestaan on haastatellut Harri Bollströmiä, joka on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä kymmenien vuosien ajan. Tässä tekstissä kietoutuvat Harri Bollströmin ja Paula Åkerlundin mietteet kokonaisuudeksi.

Taustaa

Romaneja on Suomessa noin 12 000. Valtaosa heistä asuun pääkaupunkiseudulla, Espoossa asuu noin 500 romania. Suomen romanit kuuluvat Suomen perinteisiin etnisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin vähemmistöihin eli kansallisiin tai kulttuurivähemmistöihin. He ovat asuneet Suomessa 500 vuotta.

Kansallisessa toimenpideohjelmassa, Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa 2018–2022 (ROMPO2), todetaan, että ”Päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteistä kehitystä. Ohjelman lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat hyvän pohjan romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämiselle. ” MAARO-opas tukee romanipoliittisen ohjelman alueellista toimeenpanoa. Espoon kaupungissa romanipoliittisen ohjelman laatiminen on alkamassa osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä.

Paula, kerroit, että Harri kannustaa lähtemään luottamushenkilötoimintaan mukaan mahdollisimman nuorena. Harrin mukaan osaaminen ja tunnettavuus lisääntyy ajan myötä. 

Miten Paula oma luottamushenkilöpolkusi on edennyt?

Olen toiminut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa ja monikulttuuriasian neuvottelukunnassa varsinaisena sekä varajäsenenä useita vuosia. Olen ollut useita vuosia vaalitoimikunnassa varsinaisina vaalipäivinä. Ottanut vastaan ääniä ja toiminut ääntenlaskijana. Menen kunnallisvaaleissa nyt tulevana vuonnakin mukaan.

Vaalitoimikuntatyö lähti monikulttuuriasian neuvottelukunnan kunnan kautta. Se on ollut erittäin kivaa ja tuonut itselleni vähemmistön edustajana näkyvyyttä. Olen saanut myös kommentteja, että on yllätys kohdata romaninainen ottamassa äänestyslippuja vastaan. Tällainen toiminta tuo meille näkyvyyttä, kun olemme romaneina tekemässä samoja asioita kuin muutkin. Läksin mukaan myöhemmässä vaiheessa, kun olin saanut asioihin perspektiiviä. Nuorempana en olisi nähnyt luottamustoimintaa sellaisessa valossa kuin se on. Työkokemus ja elämänkokemus ovat tuoneet näkemyksiä ja sitä, että voin antaa osaamistani myös muille.

Jos Paula peilaat omaa nuoruuttasi ja nykyisyyttä, onko asioilla eroa?

Tämän päivän nuorilla on erilaiset lähtökohdat, jos vertaan omia opiskeluaikojani. Silloin elämä oli takkuisempaa, romaninaiset ja opiskelijat herättivät vierautta ja heidän piti hakea hyväksyntää toisilta. Asiat ovat hyvin toisenlaisia nykyisin. Nyt on tavallista, että romaninuoret hakeutuvat suoraan jatko-opintoihin peruskoulusta. Minun aikanani ei näin ollut. Tämän päivän nuoret osaavat suhtautua syrjintään toisella tavoin, yhdenvertaisuuslaki tukee tässä asiassa.

Harri Bollström puolestaan on todennut, että luottamustoiminnassa on tosi paljon erilaisia tehtäviä.  Esimerkiksi kuntapuolella toiminnassa mukana olevana voi vaikuttaa monessa itseäsi lähellä olevissa asioissa.  Itse romaniehdokkaana olleessaan Harri koki paljon positiivisia asioita.  Monet kannustivat ja rohkaisivat lähtemään mukaan politiikkaan. ”Vain mukana olemalla voi tuoda niitä asioita esille, jotka ovat itselle tärkeitä”, kertoo Harri Bollström. 

Paulalla on vähän samoja ajatuksia kuin Harrilla. ”Olen saanut luontevia kontakteja ja tutustunut ihmisiin eli verkostoitunut monikulttuuriasian neuvottelukunnan ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan kautta. Oma päivätyöni on henkisesti raskasta. Luottamustoimet tehdään työpäivän jälkeen. Joskus oma työ on vaikuttanut niin, etten ole voinut osallistua niin paljon kuin olisin halunnut. Nyt tilanne on toinen ja olen voinut panostaa ja olla aktiivinen siten, kuin olen halunnut”, Paula miettii.

Voisitko Paula lähteä mukaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin?

Olen ajatellut asiaa. Mietityttää kuitenkin vähän. Nykyajan vaalityö näyttäytyy sellaiselta, että pitäisi olla sujuvasanainen, sukkela ”eikä jää sormi suuhun” sekä luottamusta herättävä. Ehdokkaalla tulisi olla selkeät näkemykset, joita voi perustella ja tuoda vankasti näkyviin. Vaaliehdokkuus vaatisi työstämistä ja kypsyttelyä sekä tuki- ja kannustusjoukkojen hankkimista.

Jos olisin kunnallisvaaliehdokkaana romaninaisena, haluaisin tuoda nuorten asemaa erityisesti esiin. Yhteiskunnassa pitäisi kiinnittää huomioita tämän päivän nuoriin ja antaa heille mahdollisuuksia, kasvualusta, jolta ponnistaa eteenpäin. Tämä tarkoittaa tukea ja verkostoja, jotka auttavat nuoret eteenpäin tulevaisuuden karikoista. Tässä kohtaa satsaaminen toisi pitkällä tähtäimellä paremmat tulokset.

Keskustelu Harrin Bollströmin kanssa herätti myös omia pohdintojani. Harri totesi, että vaalikampanja on tosi mielenkiintoinen.  Vaalikampanjassa on esillä erilaisissa tapahtumissa ja ihmiset voivat tulla ja kysyä niitä asioita, jotka ovat heille tärkeitä. Samalla voi kertoa myös ne asiat, joita itse haluat tuoda esille. Keskustelu auttaa poistamaan ennakkoluuloja.  Monet tulevat mielellään keskustelemaan vaalitapahtumissa ja muuallakin esimerkkisi kauppakeskuksissa, kun tulee tunnetuksi. Monelle ensimmäinen kohtaaminen romanin kanssa on vaalitapahtumassa.  Kun olet ehdokkaana, niin monet uskaltavat tulla puhumaan, vaikka muuten eivät koskaan tulisi puhumaan romanin kanssa.  Harri tiivistää lopuksi, että ehdokkaana oleminen oli todella mielenkiintoinen kokemus. ”Opin tosi paljon uutta ja sain uusia ystäviä eri puolueista. Ehdokkaana sain paljon uutta tietoa monista eri asioista.  Erilaisia kutsuja tapahtumiin ja tilaisuuksiin tulee paljon, ehdokkaat kiinnostavat monia eri toimijoita kovasti.”

Paula ja Harri kannustavat puolueita jakamaan aktiivisesti tietoa toiminnastaan ja rohkaisemaan romaneja lähtemään politiikkaan. Tässä ja muussakin oman yhteisön tuella on merkitystä. Ehdokas tarvitsee paljon tukea romaniyhdistyksiltä sekä yksityishenkilöiltä.

”Haluan rohkaista lähtemään politiikkaan mukaan ihan omana itsenäsi, sellaisena kun olet”, toteaa Harri Böllström.   

Paula toteaa lopuksi, että yhteisössä on voima. ”Vanhempamme ja isovanhempamme ovat eläneet ajassa, jolloin yhteiskunta on kohdellut heitä hyvin avoimen rasistisesti. Asuinolosuhteet ovat olleet puutteelliset ja jokapäiväinen leipä ei aina ole ollut itsestäänselvyys. Mutta heillä on ollut sitäkin enemmän tarjolla tukea toinen toisistaan ja aitoa sydämen hyvyyttä, kannustusta sekä kykyä iloita toisen onnistumisesta. Ne tärkeät arvot, mitkä ovat kulttuurimme perusta, meidän tulee pitää johtotähtenämme ja jakaa niitä eteenpäin myös muille. Otetaan itse käyttöön hyviä asioita muilta ja jaetaan omaa hyvää muille. Rakennetaan yhdessä, meillä on kullakin erilaista talenttia. Kun niitä yhdistetään, vain taivas on rajana.”

Hyvää romanien kansallispäivä 8.4.2021

Blogin kirjoittaja moninaisuus- ja osallisuusasioiden päällikkö Kaarina Salonen.