Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiä 25.9.2019

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
25.9.2019 klo 21.40


3 Vuoden 2020 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2020 - 2022 taloussuunnitelma, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

Kaupungin verotulojen kehitys on ollut erittäin heikkoa vuoden 2019 aikana.

Sivistystoimen toimintatulot laskevat kuluvaan vuoteen verrattuna noin 0,6 milj. eurolla eli 1,2 prosentilla johtuen 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Toimintamenot kasvavat noin 21,7 milj. eurolla eli 2,8 prosentilla. Kiinteistömenot kasvavat vuonna 2020 noin 5 milj. eurolla ja henkilöstökulut kasvavat 8,4 milj. eurolla. Lisäksi sisäiset kulut kuten ICT, ateriamaksut ym. korottuvat yhteensä noin 3,9 milj. eurolla.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki vuoden 2020 talousarviota ja vuosien 2020 - 2022 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toteaa, ettei opetuksen henkilöstö- ja avustajaresursseihin eikä iltapäivätoimintaan tule kohdistaa leikkauksia. Espoo on tunnettu korkealaatuisesta opetuksesta. On lyhytnäköistä kohdistaa leikkauksia palveluihin, jotka suoraan tai välillisesti heikentävät koulutuksen tasoa.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Kotihoidontuen Espoo-lisä on säilytettävä nykyisellään ja mahdollistetaan monipuolinen palvelutuotanto. Lautakunta edellyttää, että ovalan virkamiehistö toimittaa budjettineuvotteluihin mennessä tiedot vaadittavista lisäresursseista. Lautakunta pitää tärkeänä, että budjetti vuodelle 2020 mahdollistaa ydinpalvelutason säilyttämisen nykyisellään.

Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi vastaukset raha-asia-aloitteisiin sekä vastasi vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston vuoden 2020 talousarviota koskeviin esityksiin.

4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2020–2030

Espoossa on 76 suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskelee 29 500 oppilasta ja 10 suomenkielistä päivälukiota, joissa opiskelee 5 200 opiskelijaa. Väistötiloissa opiskelee 3 100 (9 %) oppilasta ja opiskelijaa 14 kouluyksikössä.

Perusopetuksen oppilasmäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2024 mennessä noin 1 900 oppilaalla ja vuoteen 2028 mennessä määrä kasvaa noin 900 oppilaalla lisää. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 7 koulun lisätarvetta nykyisellä koulujen keskikoolla kuvattuna vuoteen 2028 mennessä.

Lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan noin 900 opiskelijalla vuoteen 2024 mennessä ja vuoteen 2029 mennessä määrä kasvaa noin 200 opiskelijalla lisää.

Suomenkielisellä varhaiskasvatuksella on 141 päiväkotia, 47 ryhmäperhepäiväkotia ja 32 kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa. Lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on noin 11 700. Yksityisiä päiväkoteja ja ryhmäperhepäiväkoteja, joista osa toimii ostopalveluna ja osa yksityisen hoidon tuella, on 96. Yksityisiä perhepäivähoitajia on 40.

Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2028 mennessä noin 1 830 lapsella. Espoon tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nouseminen. Väestön kasvu ja osallistumisasteen nousu nykyisestä noin 77 prosentista arvioituun 83 prosenttiin lisää varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrää vuoteen 2028 mennessä noin 3 000 lapsella. Kapasiteetin lisäystarve vastaa 18 uuden päiväkodin lisätarvetta 8-ryhmäisen päiväkodin koolla laskettuna vuoteen 2028 mennessä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi osaltaan lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2020-2030.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pitää erittäin ongelmallisena sitä, että opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen arvioinnin pohjalla käytetään 10 vuoden väestöennustetta, joka ei huomioi laajojen kaava-alueiden toteutumista. Väestöennustetta käytetään vain niiden alueiden osalta, joilla ei ole merkittäviä kaavoitus/rakentamishankkeita pitkällä aikavälillä. Näin ollen Suur-Kauklahden ja Suur-Espoonlahden alueiden mukaan lukien Kiviruukin ja Finnoon alueet eivät näy palvelutarvetta kuvaavissa ennusteluvuissa. Tämä johtaa siihen, että palvelut mitoitetaan lähtökohtaisesti riittämättömiksi ja tilat liian pieniksi väestömäärään ja asuntokantaan nähden.

Lautakunta edellyttää, että palvelutarpeen arviointi tulee pohjata realistiseen väestömitoitukseen.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toivoo, että investointiohjelman toteuttamisessa huomioidaan se, että Espoonlahden ja Espoon Keskuksen alueilla ei nykyisten väestöennusteiden valossa ole riittävästi varhaiskasvatuspaikkoja. Alueille tulisi saada uusia päiväkoteja vielä tarkastelukauden (2020-2030) aikana.

Jupperin pysyvän koulun sisällyttämistä investointisuunnitelmaan tarkastellaan investointikauden aikana uudelleen siten, että pysyvä rakennus valmistuu ennen siirtokelpoisten rakennusten nykyisen vuokra-ajan päättymistä ja uudisrakennuksen suunnittelu sisältää myös Jupperin päiväkodin ja kirjaston yhdistämisen kokonaisuuteen.

Leppävaaran lukion pysyvien tilojen sisällyttämistä investointisuunnitelmaan tarkastellaan investointikauden aikana uudelleen Leppävaaran urheilukeskuksen toimintojen kehittyminen, alueen kaavoituksen edistyminen ja urheilulukiohanke asianmukaisesti huomioiden.

 

Pykälät 1, 2, 7, 8, 10, 12 ja 13 hyväksyttiin esityksen mukaan.
Pykälät 5, 6, 9 ja 11 jätettiin pöydälle.


Esityslista
Lautakunnan jäsenet