FinSote-tutkimus: Espoolaiset voivat hyvin ja asioivat mielellään verkossa – myös kuormitus ja taloudelliset huolet näkyvät

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
6.6.2019 klo 12.13

Espoolaiset voivat paremmin kuin suomalaiset keskimäärin, kertoo FinSote 2018 -tutkimus. Mielenterveydessä espoolaiset ovat kuitenkin samalla viivalla muiden suomalaisten kanssa. Työikäiset ovat kuormittuneempia ja ehkä hieman yllättäen myös yksinäisempiä kuin iäkkäämpi väestö. Sähköisten asiointipalvelujen käyttäjinä espoolaiset ovat maan kärkeä.

Yli puolet onnellisia, joka kymmenes kuormittunut

Espoolaisista 78 prosenttia on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja hieman yli puolet kertoo olevansa onnellisia. Toisaalta yli 10 prosenttia espoolaisista kokee merkittävää psyykkistä kuormitusta ja yksinäiseksi itsensä kokee 7 prosentta espoolaisista.

Yksinäisyyden kokemus korostuu hieman 20–54-vuotiaiden joukossa. 55−75-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden joukossa yksinäisyyden kokemuksia oli noin viidellä prosentilla.

− Yhteys toisiin ihmisiin on yksi hyvän elämän kulmakivistä. Läheiset ihmissuhteet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin jopa enemmän kuin elintavat. Siksi niille kannattaa antaa aikaa päivittäin. Lisäksi kaupunki tarjoaa runsaasti erilaista toimintaa, johon kannattaa lähteä mukaan, kannustaa Hyvinvoiva Espoo -ohjelman ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka.

Erityistä huomiota lapsiperheköyhyyden vähentämiseen

Taloudelliset vaikeudet voivat vähentää onnellisuuden kokemusta ja lisätä kuormittuneisuuden tunnetta. Taloudellinen tilanne näyttäytyy Espoossa keskimääräistä parempana, mutta siitä huolimatta 16 prosenttia espoolaisista on tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä taloudellisen tilanteen takia ja 9 prosenttia on pelännyt ruuan loppuvan. Erityisesti tämä näkyy 20–54-vuotiaiden ryhmässä.

Espoossa on tänä vuonna käynnistetty toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.

− Tuemme kouluttautumista ja työllistymistä, jotta köyhyyden riski lapsiperheissä vähenisi. Lisäksi tuemme erilaista osallistumista ja harrastamista sekä vähävaraisten vanhempien jaksamista. Tavoitteenamme on, että kaikki espoolaiset lapset ja nuoret saavat perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta hyvät lähtökohdat elämään, jatko-opintoihin ja työhön, kertoo perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström.

Asiakaskokemus kehittämiskohteena

Puolella espoolaisista oli myönteinen kokemus kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista. Toisaalta alle puolet oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon terveys- ja sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluja espoolaiset arvioivat myönteisemmin kuin muualla Suomessa asuvat, terveyspalveluista espoolaisilla on samankaltainen kokemus kuin suomalaisilla keskimäärin.

Asiakaskokemus on otettu Espoossa palvelujen keskeiseksi kehittämisteemaksi tänä vuonna.

− Kiinnitämme nykyään erityistä huomiota siihen, miten asiakkaat kokevat palvelumme. Pohdimme myös uusia keinoja asiakaspalautteen kokoamiseksi. Asiakkailta saadut palautteet ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne vievät meitä eteenpäin, kertoo terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn.

Sähköinen asiointi kiinnostaa espoolaisia

Espoossa on aktiivisesti lisätty sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Sähköisten palvelujen käyttäjinä espoolaiset ovatkin Suomen kärkeä: 20−54-vuotiaista lähes kaikki ovat asioineet internetin välityksellä, ja yli 75-vuotiaiden ryhmässäkin osuus on kaksi kolmasosaa.

− Olemme äskettäin avanneet uusia sähköisiä kanavia, ja kokemukset niistä ovat hyviä. Terveysasemilla on otettu käyttöön videovastaanotto, jonka ansiosta esimerkiksi tarttuvaa tautia sairastavan ei välttämättä tarvitse tulla terveysasemalle. Chat-palvelusta saa yleistä neuvontaa. Päivystysvastaanotoille ja määräaikaistarkastuksiin voi varata ajan verkossa, ja omia oireita voi arvioida Omaolo-palvelussa. Palvelemme edelleen myös puhelimitse ja kasvotusten silloin, kun asiakas sitä tarvitsee ja haluaa, Sanna Svahn sanoo.

FinSote on kansallinen tutkimus, jolla kartoitetaan suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa aineiston keruusta. Nyt julkaistu aineisto kerättiin pääosin syksyllä 2018. Tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan Terveytemme.fi-sivustolla.