Ympäristönhoitajat työskentelevät monimuotoisen luonnon turvaamiseksi

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
9.9.2020 Hilja Kurkinen

Arvokkaan luonnon- ja perinnemaisemahoidon parissa työskentelee kentällä kaksi ympäristönhoitajaa, Mirva Nurminen ja Suvi Sutinen. Heidän työnkuvansa vaihtelee vieraslajien kitkemisestä luonnonhoitoalueiden niittämiseen, alueiden siistimiseen ja luonnonsuojelualueiden rajatolppien kunnossapitoon.

Haastatteluhetkellä ympäristönhoitajat ovat kitkemässä valkopajuangervoa Jahtimetsän lehtipurolaakson luonnonsuojelualueella. Alueelta on poistettu valkopajuangervoa jo useamman vuoden ajan, niin asukkaiden avulla tehdyillä talkoilla kuin kaupungin työntekijöiden toimesta. Vieraslajin torjunta on tärkeää, sillä se uhkaa alkuperäistä luontoa. Lajiston yksipuolistuessa luonnon monimuotoisuus on uhattuna.

Ympäristönhoitajat kitkemässä valkopajuangervoa Jahtimetsässä
Ympäristönhoitajat kitkemässä valkopajuangervoa Jahtimetsässä. Työskentelyalueella heiluvat heinähangot sekä haravat, ja juuria revitään maasta kaksin käsin. Kuva: Hilja Kurkinen

Jahtimetsässä tarvitaan jatkossa järeämpiä toimenpiteitä valkopajuangervon selättämiseksi. Ympäristönhoitajat painottavat talkoiden ja muun työn tarpeellisuutta alueella.

”Pajuangervo on viheliäinen ja hyvin sitkeä vieraslaji. Se varjostaa voimakkaasti maanpintaa ja tukahduttaa alkuperäistä lajistoa. Vieraslaji on alun perin levinnyt tänne jokea pitkin Träskändan kartanon puistosta, jossa sitä on käytetty koristekasvina”, Sutinen kertoo.

Nurminen osoittaa osittain maatuneiden angervokasojen keskellä kasvavaa vadelmaa: ”Tässä valkopajuangervon keskellä yrittää kasvaa vadelmaa. On oltava tarkkana, mitä juuria maasta repii.”

Kesän aikana ympäristönhoitajat ovat työskennelleet jopa 80 eri kohteessa. Kävelyä päivän aikana on saattanut kertyä 20 kilometriä. Maastokin on ollut vaihtelevaa. Kesän lopuksi kaksikko kirjoittaa raportin hoidetuista kohteista ja mahdollisista kehitysehdotuksista seuraavaa vuotta varten.

Ympäristöhoitajan työ on fyysistä ja kuumana kesäpäivänä raivaussahan käyttö on raskasta. Kaksikko listaa kuitenkin paljon positiivisia asioita työssään.

”Ympäristönhoitajana saa viettää koko päivän metsässä. Kesän aikana olemme nähneet useita eläinpoikueita peuroista sammakoihin”, Sutinen kertoo.
”Työpäivän aikana löytää Espoon luonnon piilotettuja helmiä. Sellaisia kohteita, joita ei ole retkikarttoihin merkitty” jatkaa Nurminen.

Sammakko Mirva Nurmisen kämmenellä
Sammakko Mirva Nurmisen kämmenellä. Maatuvasta pajuangervokasasta hyppii esiin sammakonpoikasia. Ympäristönhoitajat varmistavat, etteivät sammakot jää haravan alle tai hautaudu kuokittavaan multaan. Kuva: Hilja Kurkinen

Luonnonsuojelun toimenpiteet (LuonTo) -projektin tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus ja säilyttää paikalliset luontoarvot, sekä taata espoolaisille lähiympäristön virkistysmahdollisuudet. Tavoitteisiin päästään hallitsemalla sekä laajempia kokonaisuuksia, kuten viherverkostoa, että hoitamalla yksittäisiä luontokohteita. Luonnonsuojelun toimenpiteet (LuonTo) -projekti on osa Espoon strategiaa eli Espoo-tarinaa.

Hilja Kurkinen, projektityöntekijä, Lumoudu kaupunkiluonnosta 2020 -teemavuosi