Voiko rakennustyömaa olla päästötön?

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
25.2.2020 Iina Kallio

Voi, ja ei. Riippuu siitä, mitä päästöttömyydellä tarkoitetaan ja mitä niin kutsuttu ”päästötön työmaa” rajataan koskemaan.

Päästötön työmaa -konseptia on kehittänyt Oslon kaupunki. Konseptissa siirrytään työmailla vaiheittain pois fossiilisista polttoaineista ja pidemmällä aikavälillä saavutetaan laskennallinen päästöttömyys. ”Päästötön työmaa” sanat tarkoittavat tässä konseptissa siis tavoitetta, jonne edetään vaiheittain, ei päästöttömyyttä saman tien.

Oslon päästötön työmaa -pilotin ensimmäisessä vaiheessa on tarkastelun alla ollut työmaa-aitojen sisäpuoli ja siellä tapahtuvat kuljetukset, työkoneiden päästöt sekä lämmitys. Ulos on rajattu materiaalien ja palvelujen tuottaminen sekä niiden logistiikka. Myös maamassojen ja henkilökunnan kuljetuksiin, purkurakentamiseen ja jätehuoltoon keskitytään päästövähennysten laskennassa tarkemmin konseptoinnin seuraavissa vaiheissa.

Työmaakoneiden päästöt ovat huomattava osa kaupunkien ja kuntien ilmastopäästöistä ja terveydelle vaarallisista hiukkas- sekä typenoksidipäästöistä. Määritelmien mukaan fossiilivapaita käyttövoimia ovat biodiesel, biokaasu ja vihreä sähkö. Fossiilivapaa työmaa ei tuota laskennallisia KHK/CO2 -päästöjä.

Päästötön työmaa Oslossa
Päästötön työmaa Oslon keskustassa. Kaikki kuvassa näkyvät työmaakoneet ja kuorma-auto toimivat uusiutuvalla sähköllä. Kuva: Iina Kallio

Päästötön työmaa -konsepti tähtää ensi vaiheessa siihen, että työmaa ei tuota laskennallisia KHK/CO2-päästöjä eikä lähipäästöjä (pakoputkesta) PM, NOx ja HC. Tarkoitetaan siis työmaalla käytettävien koneiden suoria päästöjä. Käyttövoimina ovat silloin esim. vihreä sähkö tai vety ja lämmityksessä uusituvilla tuotettu kaukolämpö. Konseptissa kiinnitetään huomiota myös melun ja pölyn vähentämiseen.

Millä keinoin päästötön työmaa -konseptia kehitetään ja viedään hyväksi todetut ilmastoystävälliset käytänteet ja resurssiviisaus kaikille rakennustyömaille?

Julkisten hankintojen uudet hankintakriteerit ja urakoitsijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä toimiminen ovat avainasemassa. Liian tiukkojen ja epärealististen kriteerien asettaminen urakkakilpailukseen johtaa pahimmillaan siihen, että emme saa ainuttakaan tarjousta!

Taloudellinen tuki päästöttömien työkoneiden hankinnoissa edesauttaa asiaa. Varsinkin isompitehoiset maansiirtokoneet ovat kalliita investointeja ja niiden käyttöikä pitkä, joten kaivatut nopeat muutokset ovat urakoitsijoille haasteellisia toteuttaa. Kaupunki voisi auttaa sähköisten työkoneiden saatavuuden edistämisessä ja vuokrausmahdollisuuden tarjoamisessa. Saatavuutta edistänee Teknisten kaupan liiton viime syksynä Ympäristöministeriön kanssa allekirjoittama Green Deal, jossa he sitoutuvat täyssähkökäyttöisten ja muiden vähäpäästöisten työkoneiden tarjonnan parantamiseen markkinoilla. Sopimus koskee koko työkonealaa, mutta alkuvaiheessa siinä painotetaan erityisesti tiettyjä työkonetyyppejä: vastapainotrukkeja, pyöräkuormaajia ja nostimia.
 
Urakoitsijat on saatava luottamaan siihen, että tämä ympäristöä huomioiva toimintatapa on jatkossa ”uusi normaali” kaikessa rakentamisessa. Heidän kilpailuetunsa urakoiden saamiseen tulee olemaan aktiivinen yhteistyö ja päästövähennysten aikaan saaminen työmailla. Kannattaa siis investoida vähäpäästöisiin työkoneisiin ja esim. lisääntyvien mahdollisuuksien mukaan konvertoida dieseliä käyttävät kuorma-autot sähköllä tai biokaasulla toimivaksi. Myös työkoneiden järkevällä käytöllä voidaan päästövähennyksiä saada aikaan.

Kaupungin urakkatarjouspyyntöihin pitäisi saada vähimmäisvaatimukseksi fossiilivapaus työmailla ja ympäristökriteereillä tulisi olla vähintään 30% painoarvo kokonaiskriteereistä. Fossiilivapaasta siirrytään vaiheittain mahdollisimman vähäpäästöiseen ja resurssiviisaaseen työmaatoimintaan. Hankintalaki mahdollistaa hiilineutraalisuuskriteerien käytön kilpailutuksissa jo nyt suuremmalla painoarvolla kuin niitä käytetään – edelleen liian usein urakkatarjouksen kustannustehokkuus tarkoittaa, että halvin tarjottu hinta valitaan.

Päästövähennyksiä aikaansaavien toimenpiteiden vaikuttavuuden laskeminen on tärkeää, jotta tiedämme olemmeko oikealla tiellä eri toimenpiteitä toteuttaessamme. Päästölaskentaa kehitämmekin aktiivisesti yhteisrintamassa muiden kaupunkien ja organisaatioiden kanssa. Myös tehokkaampaan maamassojen hallintaan tarvitsemme seudullista yhteistyötä ja yhtenäistä tietoteknistä alustaa, jonka perustella maa- ja kiviainesmassat päätyvät hyötykäyttöön mahdollisimman optimilla tavalla niin että päästöt vähenevät.

Hiilineutraali Espoo vuonna 2030

Rakennustyömaiden täysi päästöttömyys on käytännössä mahdotonta, mutta laskennallinen hiilineutraalisuus on mahdollista kompensaatioiden avulla. Kompensaatio ei kuitenkaan poista päästöjä, joiden minimoiminen on ilmastomuutoksen hillitsemiselle välttämätöntä.

Espoon kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuonna 2030 ja on siirtynyt sitoumuksista toimenpiteiden tekemiseen. Neuvottelemme ympäristöministeriön kanssa tehtävästä, Suomen ensimmäisestä kuntien ja valtion välisestä hankintojen Green Deal –sopimuksesta. Tässä sitoumuksessa vähennetään rakennustyömaiden koneiden päästöjä parempien käyttövoimavalintojen avulla ja koneiden järkevämmällä käytöllä.

Toteutamme myös tänä keväänä Oslosta saaduin opein päästötön työmaa -konseptin mukaisen pilotin. Pidämme maaliskuun alussa urakoitsijoiden kanssa markkinavuoropuheluksi nimetyn keskustelutilaisuuden realististen toimenpiteiden kartoittamiseksi. Sen jälkeen viemme näitä päästösäästöjä tuottavia ja kiertotalouden mukaisia ympäristökriteerejä urakkahankinnan tarjouspyyntöihin. Konseptin ensi vaiheessa opettelemme resurssiviisautta ja uusia hiilineutraalisuuteen tähtääviä parempia käytänteitä infratyömailla. Ja laskemme päästösäästöjä, jotta varmistumme toimenpiteen toivotusta vaikuttavuudesta ennen kuin viemme sen muille työmaille.

Päästötön työmaa -konseptin pilotti on startti Espoon kaupungin kehitystyölle matkalla kohti ”uutta normaalia” kaikilla rakennustyömailla. Ilmastomuutoksen todellisuuteen on herätty joka sektorilla ja hillitsemisen toimenpiteet on aloitettava nyt. Myös rakentamisessa.


Iina Kallio

Kirjoittaja on kiertotalouden asiantuntija ja hankesuunnittelijana EU-rahoitteisessa Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hankkeessa, jossa Espoo keskittyy päästövähennysten aikaansaamiseen erityisesti infrarakentamisen työmailla.