Tampereella suunniteltiin matalapäästöisiä kaupunkeja

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
28.11.2018 Hanna-Mari Torniainen
Kuvituskuva Tampere

Vuosittainen Eurocities- ympäristöfoorumi järjestettiin tänä vuonna 17. – 19.10.2018 Tampereella. Ympäristöfoorumin teemana oli matalapäästöiset kaupungit tavoitteena puhtaampi ilma ja ilmastonmuutokseen hillintä. Lähdimme Espoon ympäristökeskuksesta Tampereelle oppimaan, verkostoitumaan ja jakamaan tietoa ympäristöystävällisistä kaupungeista.

Aiheen valintaan vaikutti aikaisemmin syksyllä julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaisema raportti, joka tarkastelee mm. maapallon keskilämpötilan 1,5 asteen nousun vaikutuksia sekä esittelee keinoja, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Kaupunkien on löydettävä vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja hyvin nopealla aikataululla.

Eurocities on verkosto, johon kuuluu yli 140 eurooppalaista kaupunkia ja alueellista hallintoa sekä 45 yhteistyökaupunkia. Eurocities-verkoston tavoitteena on mahdollistaa tiedon ja ideoiden vaihto jäsenkaupunkiensa välillä erilaisten foorumeiden, työpajojen, projektien ja tapahtumien kautta. Ympäristö on yksi kahdeksasta Eurocities-aihealueesta. Eurocities-verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan Unionin kanssa. Tavoitteena on, että alue- ja paikallishallinnoilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa aluettaan koskevaan päätöksentekoon.

Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä 1,5 asteessa, kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 40 – 70 % vuoteen 2050 mennessä. Espoon tavoite on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030. Myös muilla eurooppalaisilla kaupungeilla on kunnianhimoisia tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Eurocities-tapaamisten parhainta antia on kuulla muiden kaupunkien kuulumisia, haasteita ja ratkaisuja kestävän ympäristön kehittämisessä. Eurocities-kaupungeilla on kullakin omanlaisensa haasteet ja lähtökohdat ympäristönsuojeluun, mutta yhteisenä pyrkimyksenä on suojella ilmastoa ja paikallista ilmanlaatua siten, että ihmisillä olisi terveellinen ja turvallinen elinympäristö.

Tampereella hyvänä esimerkkinä hiilineutraalin kaupungin suunnittelussa on Hiedanranta. Se on tuleva uusi asuinalue, josta suunnitellaan älykästä ja kestävää kaupunginosaa uuden raitiovaunulinjan varrelle. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää joukkoliikennemahdollisuuksia sekä luoda omaa energiantuotantoa. Lisäksi Hiedanrannassa kehitetään esimerkiksi hulevesien luontoperustaista hallintaa, suljettuun kiertoon perustuvaa viljelyä sekä nollakuidun hyödyntämistä Zero Waste from Zero Fiber -hankkeessa, jossa tavoitteena on saada Näsijärven pohjalla oleva nollakuitu hyötykäyttöön taloudellisesti ja kestävästi. Hiedanrannassa on myös biohiilivoimalaitos, jossa tuotetaan mm. maanparannusaineena käytettävää biohiiltä. Biohiilen tuottaminen poistaa ilmakehän hiilidioksidia. Voimalaitoksen tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpönä. Lisäksi voimalaitos on hiilineutraali, eli toiminta ei tuota kasvihuonepäästöjä.

Täällä Espoossa Keran aluetta halutaan kehittää samaan suuntaan älykkääksi ja hiilineutraaliksi kaupunginosaksi kuten Hiedanrantaakin. Tavoitteena on mahdollistaa kiertotalouteen perustuvaa elinkeinotoimintaa ja tarjota mahdollisuus kehittää uusia resurssitehokkaita ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita. Keraa on hyvä lähteä kehittämään vähäpäästöiseksi kaupunginosaksi, sillä se sijaitsee jo olemassa olevan raideliikenteen varrella.

Ulkomaiset kollegamme halusivat kuulla puusaunojen savuhaitoista ja niiden vähentämisestä Suomen kaupungeissa. Puunpoltto saunoissa tai takassa voi huonontaa paikallista ilmanlaatua merkittävästi. Hyvän ilmanlaadun ylläpitämiseksi on tärkeää, että poltettava puu on puhdasta ja kuivaa ja että tulisijaa käytetään oikein. Myös muissa maissa pienpoltto aiheuttaa haasteita, vaikkakaan haitat eivät tule saunoista. Italiassa paikallisia savuhaittoja aiheuttaa perinteisten pizzauunien käyttö. Saksassa ja Itävallassa puunpoltto takassa on osa kodin tunnelman luomista ja viihtyisyyden lisäämistä. Bulgariassa tulisijojen käyttö on monissa paikoissa ainoa lämmön lähde vuoden kylminä kuukausina.

Mieleen jäivät myös hyvin konkreettiset esimerkit kaupunkien ympäristöteoista. Belgialaiset kertoivat, että ekotehokkaita ratkaisuja on mietitty yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa. On annettu vanhojen talojen remonttineuvoja sekä neuvoja siitä, miten sisätilojen lämmitys- tai jäähdytystarpeen pienentämiseksi voidaan pitää kauppojen ovet kiinni siten, ettei asiakasmäärä kuitenkaan vähene.

Yhden ihmisen arjen teot voivat kuitenkin joskus tuntua pieniltä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Voikin olla mielekkäämpää tarkastella omien toimien vaikutuksia paikallisemmin esimerkiksi siten, millaisia terveyshyötyjä ja vaikutuksia asuinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sillä on. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oman kulkutavan tai kodin lämmitystavan valitsemista sen perusteella, miten se vaikuttaa omaan hengitysilmaan. Yleensä sellaiset paikalliset teot, jotka ylläpitävät hyvää ilmanlaatua tai parantavat sitä, ovat myös ilmastoystävällisiä tekoja. Kun otetaan huomioon kaupunkilaisten terveys- ja viihtyisyyshyödyt, ympäristönsuojelun merkitys korostuu ja motivaatio siihen lisääntyy.

Innokkuutta ilmasto- ja ilmansuojeluun lisää myös toimenpiteiden vaikutusten selkeä mitattavuus ja esittäminen. Ympäristön tilaan vaikuttavat asiat tulee olla kartoitettuna ja mitattavissa siten, että toimien vaikuttavuus voidaan esittää luotettavasti, selkeästi ja helposti ymmärrettävästi. Tämä auttaa sitouttamaan niin asukkaita, päättäjiä kuin yrityksiäkin yhteistyöhön ympäristönsuojelussa. Tulokset ja mitattavat asiat pitää tuoda näkyväksi, jotta ymmärrys ja motivaatio ilmaston- ja ilmansuojeluun säilyy. Haasteena kuitenkin on, miten toimien vaikuttavuutta mitataan luotettavasti ja kattavasti. Mittauskeinoja ja seurantamenetelmiä on monenlaisia, eikä tarvittavia lähtötietoja ole aina saatavilla. Näissä on myös eroja Eurocities-kaupunkien välillä. Hyvänä esimerkkinä päästöjen mittaamisesta, seurannasta ja tulosten esittämisestä ovat pääkaupunkiseudun ilmanlaadunmittaukset ja seuranta sekä tulosten reaaliaikainen saatavuus. Nämä auttavat ilmanlaadun suojelussa ja terveellisen ympäristön kehittämisessä sekä lisäävät ihmisten tietoa ilmanlaadusta ja asioista, jotka siihen vaikuttavat.

Kuten Tampereella todettiin, on hyvä pitää mielessä, että ylhäältä annetut säännöt sallituista ja kielletyistä asioista eivät ole motivoivia. Tämä pätee myös ilman- ja ilmastonsuojelussa. Sääntöjä vaikuttavampaa on luoda yhteinen tavoite, tarina siitä, millainen on hyvä tulevaisuuden kaupunki. Täällä Espoossa Espoo-tarinassa luodaan kestävää tulevaisuuskuvaa, jossa Espoo on ekologinen, terveellinen, viihtyisä ja turvallinen kaupunki. Nämä tavoitteet edellä on hyvä ideoida ja toteuttaa ilmastoystävällisiä ja hyvää ilmanlaatua ylläpitäviä matalapäästöisiä ratkaisuja.

Blogin kirjoittaja Hanna-Mari työskentelee ympäristötarkastajana ympäristökeskuksessa. Hänen mielestään on innostavaa, kun saa vaihtaa ideoita ja kokemuksia muiden kaupunkien kollegoiden kanssa Suomesta ja ulkomailta.