Sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja ei ole ilman asukkaiden osallisuutta ja demokratiaa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
3.6.2019 Tuija Norlamo

Kevään aikana julkaistussa Asukasaktiivit-sarjassa esiteltiin kahdeksan asukasaktiivia, ja kuultiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään asukasaktiivityöstä, osallisuudesta ja kaupungin kanssa toimimisesta. Jokaisessa haastattelussa nousi esiin myös useita huolenaiheita liittyen Espoon kaupungin osallisuustyöhön. Seuraava teksti on kaupungin osallisuustyötä suunnittelevan ja toteuttavan Osallistuva Espoo -kehitysohjelman vastine asukkaiden antamalle tärkeälle palautteelle. Vastineen on kirjoittanut ohjelman kehittämispäällikkö Tuija Norlamo.

Osallisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat päivän sana niin Espoossa kuin koko Euroopassakin. Käsitteenä osallisuus on hieman hankala, koska sillä ei ole vakiintunutta määritelmää. Jollekin se on tunne ja kokemus kuulumisesta johonkin, toiselle enemmän mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöönsä tai omiin palveluihinsa, kolmannelle riittää äänestäminen. Sama haaste koskee myös osallisuuden mittaamista. Tuijottamalla äänestysprosenttia tai palvelutyytyväisyyslukuja, osallisuudesta saa tosi kapean kuvan.

Ympäristömuotoilun tiimin työskentely asukasaktiivien kanssa osoittautui menestykseksi. Vuoden aikana eri puolilla kaupunkia valmistui lukuisia konkreettisia hankkeita yhteiseksi iloksi. Samalla kaupunki sai arvokasta tietoa siitä, mitä asukkaat pitävät osallisuustyössä tärkeänä. Espoo-tarinan tavoite asiakas- ja asukaslähtöisestä kaupungista, jossa voi aidosti vaikuttaa ja osallistua, on näiden palautteiden ansiosta piirun verran lähempänä toteutumista.

Asukkailla on huolena mm. kaupunkiorganisaation monimutkaisuus. Viestiminen koetaan haasteelliseksi, kun ei tiedetä, kuka mitäkin asiaa hoitaa. Tietoja on vaikea löytää ja väärään paikkaan menneeseen yhteydenottoon saatetaan suhtautua vähemmän asukasystävällisesti. Monet kokevat, että kaupunki kyllä kuulee asukkaita lakien edellyttämällä tavalla, mutta kuuleminen ei juurikaan vaikuta mihinkään. Tietoa siitä, miten kuuleminen on vaikuttanut tai miksi se ei ole vaikuttanut, ei löydy päätöksenteon perusteista. Tässä heidän mielestään auttaisi, jos kaupungilla olisi asukasyhteyshenkilö ja koska kaupunki on jo aika suuri, mielellään joka suuralueella omansa.

Toinen esiin nostettu iso asia on alueelliset kohtaamispaikat. Tällä hetkellä kaupunginosien välillä on isoja eroja sen suhteen, millaisia tiloja alueen asukkailla ja yhteisöillä on käytettävissään. On myös kohtuutonta, että samaa toimintaa eri puolilla kaupunkia järjestävä taho, saa kaupungin tilan toisella alueella käyttöön maksuttomasti ja toisella ei. Kaupungilta odotetaan kaupunkikohtaisia linjauksia tilojen luovuttamisesta. Nyt linjaukset ovat toimiala- tai tulosyksikkötasoisia.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman toimenpiteitä toteutetaan nyt toista valtuustokautta. Ensimmäisen ohjelmakauden (2013-2016) keskeinen huomio oli, että osallisuustyö tarvitsee resurssia erityisesti kaupungin oman tekemisen kirkastamiseksi. Osallisuusajattelumme oli ja on edelleen pitkälle organisaatiolähtöistä; asiakaspalautetta kerätään ja käsitellään, palveluista tiedotetaan ja kuulemisia järjestetään. Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ”modernisoinnissa” on kyse ajattelu- ja toimintakulttuurin muutoksesta, eikä siitä selvitä lisäämällä yksittäisiä osallisuustemppuja sinne tänne. Tarvitaan systemaattista ja suunnitelmallista muutosta. Arjessa se tarkoittaa uutta osaamista, uusia työkaluja ja toimintatapoja, joskus myös uutta asennetta. Tarvitaan myös konkreettisia tavoitteita, niiden toteutumisen seurantaa ja uusia mittareita. Ja ennen kaikkea vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä asukkaiden kanssa.

Toisella ohjelmakaudella (2017-2021) on resursoitu ympäristömuotoilun tiimiin, henkilöstökoulutukseen ja vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Alkuvuodesta aloitettiin Osallisuuden kulmakivet ja linjaukset -työskentely. Tavoitteena on käydä tämän vuoden aikana asukkaiden ja henkilöstön kanssa keskusteluja, joiden pohjalta syntyy Espoo-tarinan mukainen toimintamalli osallisuusasioihin. Tämä asukasaktiivien juttusarja on jo antanut hyvää syötettä tätä työskentelyä varten. Asukkaiden ääntä kuultiin myös toukokuun alussa pidetyssä kaupunginosayhdistysten ja asukasfooruminen aktiivien ”Päivä kaupunginjohtajana” – työpajassa. Kesän jälkeen ”kulmakivien” silloinen versio tuodaan julkisesti kommentoitavaksi eri puolille kaupunkia Lähiöfest -viikolla 23.-29.9. Valmista pitäisi saada vuoden vaihteeseen mennessä.

Palaan lopuksi vielä ympäristömuotoilun tiimiin ja sen jatkoon. Toiminta päättyy Osallistuva Espoo -ohjelman toimenpiteenä sovitusti kesäkuun loppuun. Teknisen toimen toimialalla valmistellaan toiminnan vakiinnuttamista osaksi kaupunkitekniikan keskuksen työtä. Lopullinen ratkaisu saadaan vuoden 2020 talousarvion hyväksymisen myötä syksyn aikana. Pidetään siis peukkuja ja lobataan kukin parhaamme mukaan.

Lämpimät kiitokset kaikille aktiivisille asukkaille ja erityisesti näille kahdeksalle aktiiville, jotka osallistuivat tämän juttusarjan tekoon. Ilman asukkaiden osallisuutta ja demokratiaa ei ole sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja. Kiitokset myös Iiralle, Martalle ja Nikolle! Ilman teitä tämä kokeilu ei olisi onnistunut näin mahtavasti.

Tuija Norlamo

kehittämispäällikkö

Osallistuva Espoo -kehitysohjelma