Lyhyempiä suihkuja ja lähiruokaa – nuoret ideoivat kestävän kehityksen ratkaisuja

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
3.12.2019 Ville Taajamaa

Vanttilan yläkoululaisia ja pohjoismaisia nuoria SDG-työpajassa
Vanttilan yläkoululaiset pohtivat kestävän kehityksen tavoitteita yhdessä islantilaisten ja tanskalaisten nuorten kanssa marraskuun puolivälissä. (Kuva: Ville Taajamaa)

Espoon kestävän kehityksen tiimi piti Vanttilan yläkoululaisille ja heidän islantilaisille ja tanskalaisille vierailleen kestävän kehityksen työpajan marraskuun puolivälissä. Osallistujina oli yli 40 oppilasta ja opettajaa.

Työpajan aluksi perehdyttiin YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (sustainable development goals eli SDG:t), minkä jälkeen mietittiin kansainvälisissä ryhmissä, mitä tavoitteet merkitsevät itselle ja omalle elinpiirille. Ryhmien tehtävänä oli luoda valituille SDG-tavoitteille persoona, jonka toimintaa tehtävässä kehitettiin.

Demografisten tekijöiden kuten ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema lisäksi ryhmät loivat esimerkkipersoonalle kokonaisen elinympäristön: asuuko henkilö kaupungissa vai maalla, mitä hän harrastaa, mitä unelmia hänellä on, miten hän kuluttaa ja miten hän edistää kestävää kehitystä. Lopussa ryhmät esittelivät tuotoksena kaikille englanniksi.

Selväksi tuli, että nuoret ovat paitsi loistavan luovia ja hyviä kommunikoimaan keskenään ja meille muille vieraalla kielellä, niin ilmasto- ja ympäristöahdistuksen lisäksi heillä riittää sekä unelmia että konkretiaa niin kestävään kehitykseen kuin tulevaisuuteen liittyen.

Ryhmien tuloksina syntyi nuoria ja vähän varttuneempia naisia ja miehiä, maalla asuvia ja city-ihmisiä sekä kaikkea siltä väliltä olevia persoonia, jotka näkivät haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia. Kaikkinensa nuoret painottivat kestävän kehityksen ekologista näkökulmaa ja tulokulma oli useilla ryhmillä hyvin käytännönläheinen.

Esimerkkinä vaikkapa lyhyemmät suihkut, ruoan kasvatus lähellä ja energian kulutuksen vähentäminen, julkisen liikenteen käyttö tai pyöräily ja vaikkapa jaettu asuminen. Unohtamatta empatiaa ja muiden auttamista. Taloudelliseen ja hyvinvointiin liittyvän kestävän kehityksen näkökulmat ovat osalle yläkoululaisista jo tuttuja, mutta osa vielä kypsyttelee niitä.

Espoon kaupungin ja kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeä oppi työpajasta oli, että nuoret ovat luovia, kansainvälisiä ja tiedostavia jo yläkouluvaiheessa niin Espoossa kuin muissa Pohjoismaissa. Toiseksi heidän ajatuksissaan ja toiminnassaan painottuu ympäristöön liittyvä kestävä kehitys.

 Työpajassa tehtyyn kyselyyn perustuen yläkouluikäisistä

  • noin 10 prosenttia kokee, että ympäristöä uhkaavat haasteet ovat vaikeita, eivätkä he tiedä, kuinka ne onnistutaan ratkaisemaan
  • noin 20 prosenttia kokee, että haasteet ovat vaikeita, mutta jotain ratkaisuja luultavasti keksitään
  • noin 70 prosenttia on varmoja tai melko varmoja, että haasteiden vaikeudesta huolimatta niihin keksitään ratkaisuja.

Haasteita ja työtä siis riittää, mutta mikä tärkeintä: suurin osa nuorista luottaa siihen, että myös ratkaisut keksitään.

Ville Taajamaa, Espoon SDG-työn projektipäällikkö, Kestävä kehitys