Leaderina ihmisten kokoisille ideoille

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
15.10.2018 Ympäristömuotoilun tiimi

Hei espoolainen! Tässä postauksessa valokeilaan asetetaan Leader-toiminta eli tarkoituksena on esitellä teille asukaslähtöisten ideoiden toteuttamiseen keskittynyt, Euroopan laajuinen toimijaverkosto, joka tarjoaa sekä rahallista tukea, että neuvontaa erilaisiin maaseutualueiden kehittämishankkeisiin.

Miten tämä liittyy Espooseen, you ask? No, vaikka Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki viisine eläväisine kaupunkikeskuksineen, luokitellaan Pohjois-Espoo ja Espoon saaristoalueet kuitenkin maaseutumaisiksi ja siten Leader-rahoituksen piiriin.

Tiimimme avustaa tällä hetkellä Pohjois-Espoossa toimivaa omakotiyhdistystä frisbeegolfrata hankkeessa, jonka rahoitusvaihtoehdoksi on kaavailtu Leader-rahoitusta. Projektin puitteissa tapasimme Espoon Leader-ryhmän työntekijöitä ja kyselimme heiltä tarkemmin Leader-toiminnasta, rahoitettavista projekteista ja rahoitusprosessin kulusta. Tässä haastattelusta poimitut hedelmät, olkaa hyvät!

Toiminnasta yleisesti

Leader-toiminnan kulmakivenä on paikallisten asukkaiden asiantuntemuksen, osaamisen, innon ja ideoiden kanavoiminen maaseutualueiden kehittämistyöhön. EU:ssa vuonna 1991 ja Suomessa vuonna 1996 lanseeratusta Leader-toiminnasta vastaavat paikalliset kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät, joita Suomessa on yhteensä 54. (Käy tutustumassa eri ryhmien nettisivuihin: http://www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/)  EU:n laajuisesti ryhmiä on 2600. Ryhmät ovat itsenäisiä toimijoita, joiden hallitukset laativat oman alueensa kehittämissuunnitelman yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Leader-ryhmien hallituksissa ovat edustettuina alueen asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja paikallinen julkinen hallinto ja hallitus yhdessä päättää varojen käytöstä. Ohjelmakaudella Leader-ryhmän tehtävänä on näin etsiä ja rahoittaa hankkeita, jotka toteuttavat alueelle määriteltyjä kehittämistavoitteita. Leader-ryhmien henkilöstö edistää hankkeiden toteutumista hakijoita rahoitusprosessissa neuvoen ja erilaisia selvitystöitä tehden.

Miten Leader-ryhmien toiminta rahoitetaan?

Leader-ryhmiä rahoitetaan sekä julkisin, että yksityisin varoin ja yksi toimintakausi on aina seitsemän vuoden mittainen (nykyinen kausi päättyy vuonna 2020). Julkinen rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, sekä valtion ja kuntien varoista. Kuntien rahoitusosuus yksittäisissä hankkeissa on noin 20 prosenttia, joten esimerkiksi 100 000 euron hankkeessa kunnan maksettavaksi tulee 20 000 euroa ja muu rahoitus kattaa lopun 80 000 euroa. Hankkeisiin kanavoidut eurot tulevat siis kunnalle moninkertaisina takaisin alueita hyödyttävien projektien myötä.

Käynnissä olevalla ohjelmakaudella Leader-toimintaan ohjatun julkisen rahoituksen kokonaismäärä on 300 miljoonaa euroa. Yritystuet täydentävät tätä pottia. Tukea ei ole jaettu ja korvamerkitty kunnittain, mutta se pyritään jakamaan melko tasapuolisesti. Espoo on mukana Leader-toiminnassa ensimmäistä kauttaan ja rahoituspanos on ollut noin 12 000 euroa vuosittain. Espoossa toimiva, vuonna 2007 perustettu Leader-ryhmä on nimeltään Eteläisen maaseudun osaajat eli EMO ry. Yhdistys vastaa toiminnasta myös Vantaalla, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Tuusulassa, Nurmijärvellä, Lopella ja Hausjärvellä. (Käy tutustumassa yhdistyksen nettisivuihin: http://www.emory.fi/)

Leader kuva 1
EMO ry:n hallinnoimat Leader-alueet 

Kuka rahoitusta voi hakea ja minkälaisiin hankkeisiin?

Rahoitusta myönnetään pääasiassa maaseutualueilla toimiville rekisteröityneille yhdistyksille (esim. seurat), joiden lisäksi myös säätiöt, julkisoikeudelliset toimijat, kaupungit ja yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat yritykset, sekä edellisten muodostamat kombinaatiot voivat saada tukea.

Yksityishenkilönä tukea ei voi saada, vaan rahoituksen on kuljettava tällaisen kirjanpitovelvollisen toimijan kautta. Kaupunkialueille kaavailtuihin hankkeisiin rahoitus ei sovi, mutta hankkeen toteuttajat voivat kuitenkin toimia kaupungeista käsin, kunhan projektin lopputulemat hyödyttävät maaseudun alueita. Myös esimerkiksi kaupunkilaisia ja maaseudun nuoria yhdistävät hankkeet ovat tervetulleita Leader-rahoituksen piiriin. EMO ry:n kautta voi hakea rahoitusta myös maaseutualueiden kansainvälisiin projekteihin, kunhan hankkeessa on mukana kansainvälinen yhteistyökumppani. Nämä projektit ovat kohdistuneet pääasiassa nuorisoon. 

Leader-toiminnan seitsemän periaatetta
Leader-toiminnan seitsemän periaatetta.

Minkä kokoisia Leader-hankkeet ovat ja miten niiden rahoitus muodostuu?

Rahoitettavaa Leader-hanketta vetävä taho hallinnoi kaikkea rahaliikennettä ja jokaisen kustannuserän tulee näkyä toimijan kirjanpidossa hankkeelle luodulla kustannuspaikalla! Hankkeita on monen kokoisia ja rahoituksen ulkopuolelle jäävät oikeastaan vain pienimmät, sillä hankkeiden minimikooksi on määritetty 10 000 euroa. Esimerkiksi EMO ry:ssä on kuitenkin tuettu erillisen Yhdistysten pienet investoinnit -teemahankkeen kautta myös varsinaisten Leader-hankkeiden ulkopuolelle jääviä rahalliselta kooltaan pieniä investointihankkeita. Näiden budjetti on usein muutamia tuhansia euroja. Lue lisää teemahankkeesta EMO ry:n sivuilta.

Varsinaiset hankkeet jakautuvat kahteen kategoriaan, investointi- ja kehittämishankkeisiin. Investointihankkeissa pyritään lisäämään asukkaiden hyvinvointia ja alueen palveluita esimerkiksi rakentamalla tai korjaamalla kyläyhteisön yhteiskäyttötiloja tai hankkimalla koneita ja laitteita yhteisiä tiloja varten. Kehittämishankkeissa puolestaan keskitytään paikallisen kulttuurin ja alueen viihtyisyyden parantamiseen järjestämällä vaikkapa kulttuuri- ja liikuntatapahtumia tai kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Leader-rahoituksella on muun muassa kunnostettu maaseutujen kylätaloja ja muita toimitiloja, luotu uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin ja siten lisätty kylien palveluntarjontaa, sekä edistetty matkailun ja luontomatkailun palveluita kunnostamalla niihin tarvittavaa infrastruktuuria, kuten vanhoja tiloja. Suurella vapaaehtoistyön määrällä on julkisen ja yksityisen rahoituksen lisäksi erittäin merkittävä rooli hankkeiden toteutumisessa.

Investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitus muodostuu eri tavoin. Investointihankkeisiin voidaan Leader-tukea saada enintään 75 prosenttia kokonaiskustannuksista, kun taas kehittämishankkeissa vastaava luku on 90. Avustustasot on määritetty laissa. Rahoituksen hakija vastaa jäljelle jäävän omarahoitusosuuden kattamisesta. Omarahoitusosuus voi koostua yhdistyksen omasta varallisuudesta, hankkeessa tehdystä talkootyöstä, sponsorirahasta tai näiden yhdistelmästä.

Talkootyöllä voidaan kattaa jopa hankkeen koko omarahoitusosuus, jolloin projekti ei välttämättä syö lainkaan yhdistyksen omia rahavaroja. Talkoiluksi lasketaan konkreettinen tekeminen eli esimerkiksi remontin yhteydessä purkaminen, korjaaminen ja tavaran kuljetus, mutta ei vaikkapa kokoustamista, jossa näitä toimenpiteitä suunnitellaan. Talkoilulle on määritelty myös laskennalliset hinnat, joita kustannusarvion laatimisessa käytetään.

Omarahoitusosuuden tai sen osan kattamiseksi yhdistys voi hankkia sponsoreita. Tällä ohjelmakaudella materiaalilahjoituksia ei ole voitu laskea kustannusarvioon eli sponsoroinnin tulee olla nimenomaan rahallista. Tässä kohtaa on tärkeää ymmärtää mainonnan ja sponsoroinnin välinen ero, sillä mainonta lasketaan hankkeelle tuloksi ja siitä saatu summa on siten pois omarahoitusosuuden kattamisesta.

Sponsoritahojen tulee olla nimenomaan yksityisen sektorin toimijoita, sillä julkista rahoitusta ei lasketa omarahoitusosuuteen, vaan se pienentää valtiolta projektille saatavaa rahoitusosuutta (aiemmin mainittu 20 prosentin osuus kokonaisbudjetista). Projektit voivat kuitenkin olla kaupunkivetoisia, mutta niiden toteuttamisessa on hyödynnettävä myös yksityistä rahaa. Esimerkkinä tällaisesta on Hyvinkään kaupungin toteuttama luontopolkujen rakennushanke, johon maa-ainesurakoitsijat toivat yksityistä rahaa.

Leader-toiminnan aikaansaannoksia

Takautuva rahojen maksatus

Hankkeiden puitteissa tehtyjen investointien kustannukset peritään paikalliselta Leader-ryhmältä takautuvasti. Näin ollen hakijan tulee olla vakavarainen ja riittävän maksukykyinen, jotta kaikki vaadittavat laskut tulevat maksetuiksi ajallaan, ennen rahojen palautumista tilille. Tämä muodostuu ongelmaksi monissa suomalaisissa yhdistyksissä, joissa toimijoiden likviditeetti on rajallinen, eikä suurten rahavirtojen hallintaan ole totuttu. Tarvittavien hakemusten ja raporttien laadinnan myötä lisääntynyt paperityön määrä on monelle yhdistykselle toinen kompastuskivi. Jotta hankkeet eivät jäisi näistä syistä toteutumatta, ovat jotkut kunnat erityisesti suuren budjetin hankkeiden kohdalla tarjonneet kassavirtalainaa hankkeiden toteuttajille. Leader-ryhmien työntekijät puolestaan perehdyttävät hakijat rahoitusprosessiin ja neuvovat prosessin aikana ilmenneissä ongelmakohdissa.

Hankeprosessi vaihe vaiheelta

Prosessin aloittamisen ensimmäinen vaatimus on se, ettei mitään hankkeen toteuttamisen vaiheita ole aloitettu ennen hakemuksen vireille tuloa! Esimerkiksi remonttiprojektia ei ole saanut aloittaa tai yhtään ostositoumusta tehdä vaikkapa materiaaleista.

Kun idea hankkeesta on muodostunut, kannattaa saman tien ottaa yhteyttä paikalliseen Leader-ryhmään ja testauttaa idea sen työntekijöillä. Testautuksessa keskustellaan hankkeen potentiaalista ja työntekijät antavat mahdollisia neuvoja sen jalostamiseen.

Varsinainen hakemus laitetaan vireille Maaseudun tukien sähköisessä hakupalvelussa Hyrrässä, johon hakijan tulee tehdä tunnukset. Hakemuksia otetaan vastaan, käsitellään ja työstetään jatkuvasti eli tiettyjä hakuaikoja ei ole määritetty. Itse hankehakemuksen lisäksi hakijan on toimitettava hankkeen hankesuunnitelma, tosiasiallinen kustannusarvio (perustuen saatuihin tarjouksiin ja tarkkoihin suunnitelmiin), sekä mahdollinen talkootyön suunnitelma kustannusarvioineen. Puutteellista tai keskeneräisenä lähetettyä hakemusta ei hylätä, vaan Leader-ryhmän työntekijät ohjeistavat korjausten tekemisessä. Apua ei kuitenkaan tarjota esimerkiksi itse kustannusarvion tekemiseen, mutta ohjeistetaan kyllä siinä, minkälaisia liitteiden tulee olla ja mistä niiden laatimiseen löytyy tietoa.

Rahoituspäätösprosessi on kaksivaiheinen. Paikallisen Leader-ryhmän hallitus tekee sisällöllisen valinnan siitä mitkä hankkeet ovat alueen kehittämissuunnitelman tavoitteita parhaiten edistäviä ja siten jatkokäsittelykelpoisia. Hankkeen laillisuustarkistuksen ja varsinaisen rahoituspäätöksen tekee alueesta vastaavan ELY-keskuksen virkamies. Esimerkiksi rakennushankkeen kohdalla ELY-keskuksen rakennusmestari hyväksyy hankkeen ja sen kustannusarvion.

Leader-ryhmän hyväksyttyä hankehakemuksen se voi saada ELY-keskuksessa kielteisen päätöksen vain juridisista syistä, esim. jos jokin hakijasta tai hankkeen sisällöstä johtuva lakisääteinen syy estäisi hankkeen rahoittamisen. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, koska hakemukset käydään jo valintaprosessissa tarkasti läpi. Näin ollen, mikäli hankkeen toteuttamisella on kiire, voi prosessin aloittaa omalla riskillä jo ennen virallista puoltavaa päätöstä. Kunhan rahoitushakemus siis on laitettu jo vireille. Suositeltavaa on kuitenkin odottaa vähintään Leader-ryhmän päätöksentekoon asti ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.

Hankkeen edetessä syntyneille kuluille haetaan Leader-ryhmältä takaisinmaksatuksia kuitteja vastaan. Investointihankkeissa maksatuksia voidaan hakea enintään kuusi kertaa koko hankkeen aikana, kehittämishankkeissa taas kerran vuodessa koko hankkeen ajan.

Hankkeen päätyttyä sen tuloksen tulee olla rahoituksen hakijan omistuksessa vähintään viiden vuoden ajan viimeisestä kulujen maksatuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Leader-rahoituksen avulla korjattua tai rakennettua kohdetta ei voi myydä tai lahjoittaa pois tuona aikana. Näin varmistetaan se, ettei suurella julkisella investoinnilla toteutettu hanke realisoidu taloudelliseksi eduksi yksityiselle toimijalle. Säilyttämisvelvollisuus voi periaatteessa muodostua ongelmaksi yrityshankkeissa esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä, mutta kovin yleisiä nämä ongelmat eivät Suomessa ole.

Case Espoo

Lopuksi vielä vetoomus espoolaisille!

Ensimmäistä kauttaan Leader-toiminnassa mukana oleva Espoo on tällä hetkellä nettomaksaja eli kaupunki laittaa toimintaan enemmän rahaa, kuin kaupungissa toteutettaviin projekteihin käytetään. Tämä johtuu siinä, että Espoon alueelta hankehakemuksia on tullut hyvin vähän. Vuonna 2017 päättyi Espoo Marketingin luotsaama, noin 100 000 euron hanke, jossa tehtiin esiselvitys saaristoalueen matkailutilanteesta kartoittamalla alueilla toimivia yrityksiä ja sitä, millaista kehittämistä saaristoalueet matkailun kannalta vaatisivat. Myös asukaslähtöisiä hankkeita kuitenkin kaivattaisiin! Jos sinulla on idean raakile tai valmiimpi idea maaseutualueiden kehittämiseen, ota rohkeasti yhteyttä Espoon Leader-toiminnasta vastaavan EMO ry:n työntekijöihin.

Yhteystiedot löytyvät alta! 

Leader kuva 4

Lisäksi Leader-toimintaan on perustettu erillinen nuorisoverkosto, johon tällä hetkellä etsitään Espoon alueelta kahta innokasta nuorta. Verkoston jäsenet pääsevät osallistumaan Leader-hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi heidän toivotaan ohjelmakauden aikana verkostoituvan eri nuorisotoimijoiden kanssa. Seuraavalla ohjelmakaudella nämä luodut verkostot toivottavasti kantaisivat hedelmää, sillä tavoitteena on, että nuorisoverkosto suunnittelisi vuosille 2021-2028 oman nuoriso-ohjelmansa. Vinkit nuorisoverkoston potentiaalisista espoolaisjäsenistä voitte niin ikään ohjata EMO ry:n työntekijöille!

EMO ry yhteystiedot:
Käyntiosoite: Eteläinen Asemakatu 4A, 11130 Riihimäki
Toiminnanjohtaja: Esko Pietari
Puhelinnumero: 050 5732972
Sähköpostiosoite: emo@emory.fi

Postauksen kuvat on lainattu EMO ry:n (http://www.emory.fi/), ja Suomen Leader-toiminnan (http://www.leadersuomi.fi/fi/) nettisivuilta.