Hankintalaki mahdollistaa kotimaiset kivet Espoon Lukutorin pilottityömaalla

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
1.12.2020 Iina Kallio

Espoon Suurpellon Lukutori on Suomen ensimmäisenä käynnistynyt päästötön työmaa -konseptin pilotti, jossa opetellaan päästövähennysten aikaansaamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta todennetaan päästölaskennalla. 

Lukutorin työmaa yläpuolelta kuvattuna.
Espoon Suupellon päästötön työmaa pilotti. Kuva: Suvi Suovaara

Olemme vihdoinkin päässeet konkreettisiin toimenpiteisiin rakennustyömaiden päästövähennysten aikaan saamisessa. Todella hienoa on se että Lukutorilla hankintalain hiilineutraalisuus-arvo urakkakilpailutuksessa mahdollisti kotimaiset graniittikivet torilla kiinalaisten kivien sijaan.

Ulkomailta tuotuja kiveyskiviä käytetään yleisesti Suomen infra-työmailla. Käytännössä halvin hinta voittaa urakat, vaikka periaatteessa se on ”kokonaisedullinen hinta.” Hankintalain mukaan kotimaisuus ei edelleenkään saa olla julkisen hankinnan valintaperuste.

Tuotteen ympäristövaikutus mukaan kilpailutuksen kriteereihin

Julkisen hankinnan tueksi ja kaupunkien hiilineutraalisuus tavoitteiden tueksi saatiin EPD arvo. Environmental Product Declaration on elinkaarianalyysiin perustuva, vapaaehtoinen ja standardoitu tapa esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän ympäristövaikutuksista. Myös VTT tutkimuslaitoksella on Lipasto-tietokanta, jota voidaan käyttää kiveysmateriaalin hiilidioksidipäästöjen laskennan mallina.

Tuotteen ympäristövaikutus on hankintalain mukainen kriteeri julkisessa hankinnassa. Kiveyskivien kuljettaminen tai työstäminen ulkomailla tuottaa niin isot kuljetuspäästöt, että nyt voimme toimia niin kuin kestävä kehitys edellyttää, vähentää päästöjä, toimia vastuullisesti ja tukea kotimaisia kiviyrityksiä.

Suomen päästötön työmaa -konsepti on ottanut mallia Oslosta. Siellä kansainväliseksi esimerkkikohteeksi noussut keskustan päästötön katutyömaa toteutettiin vihreää sähköä käyttävillä työmaakoneilla. Ja kuitenkin katujen kiveykset toteutettiin ulkomailta tuoduilta kivillä.

Näin kävi myös Helsingin Iso-Roballa pari vuotta sitten, jossa haettiin työmaan fossiilittomuutta ja ympäristöarvojen huomioimista. Tahtoa oli jo kotimaisten kivien valintaan, mutta vain osa kiveyksistä niillä tehtiin. Julkisten hankintojen hankintalaki ei silloin vielä taipunut. Hinta ratkaisi urakkakilpailutuksen.

Ilmastopositiiviseksi haluavaan Turkuun on valmistumassa uusi kauppatori. Hankinnassa olisi ollut mahdollisuus hyödyntää EPD-arvoa, mutta silti torille valittiin kiinalaiset kivet. Hiilijalanjälki tulee olemaan kivien tuotantoprosessin ja kuljetuspäästöjen osalta järkyttävän paljon suurempi. Varsinais-Suomen alueella on kiviyrittäjiä ja hankintaan käytetyt eurot olisivat voineet jäädä alueelle, mutta nyt ne katoavat maailmalle.

Lukutorin työmaa Suurpellossa. Työmaalla traktori, kaivinkone ja oransseihin huomiovaatteisiin pukeutuneita työntekijöitä.
Espoon Suurpellon Lukutorin päästötön työmaapilotti. Kuva: Iina Kallio

Resurssiviisaus ja kestävä kehitys toteutuu suomalaisen kiven käytössä

Kivi on ikuista. Kiveyskiviä voi käyttää uudestaan. Suomalaisen kivien käytöllä työllistämme ja tuemme suomalaisia yrityksiä. Jos kivien hankintahinta on hieman korkeampi kuin ulkomailta tuodut kivet, niin isossa kuvassa, pidemmän aikavälin ajattelussa, kustannusrakenne muuttuukin suotuisaksi. Kivirakenteiden pitkäaikaiskestävyys on olennaista, kun punnitaan rakentamisen kustannuksia ja päästöjä. Suomalainen kivi kestää ankarassa ja vaihtelevassa ilmastossamme.

Tuotteen ympäristövaikutus arvon käytöllä jää julkisen hankinnan, verorahoilla hankituista kivistä eurot Suomeen monen muun edun lisäksi. Voimme olla varmoja kiven louhoskohtaisesta alkuperästä ja tuotannon vastuullisuudesta. Kestävän kehityksen eettiset ja sosiaaliset näkökulmat tulee huomioitua suomalaisen työlainsäädännön regulaation myötä.

Kaupungin strategia, Espoo-tarina, korostaa vastuullista edelläkävijyyttä. Jo vuonna 2008 Espoon 550v. juhlavuoden kunniaksi tehtiin Kannusilta, kotimaisista luonnonkivista rakennettu kiviholvisilta. Muutama vuosi vierähti ennen kuin suomalaisten kivien käyttö tuli mahdolliseksi myös julkisen hankinnan infratyömailla. 

Kannusilta, kivistä tehty kaarisilta.
Espoon keskuksen Kannusilta. Kuva: Loimaan Kivi.

Espoon Henttaan kaupunginosan uuden asuinalueen pitkään odotettu keskustori on valmistumassa. Suurpellon Lukutorista tulee todella kaunis Pegasos patsaineen ja kotimaisine graniittikiveyksineen

Lukutorin rakentaminen pienemmin päästöin on herättänyt paljon kiinnostusta.
Toivottavasti pilottityömaan esimerkki edistää tuotteiden ympäristövaikutus laskelmien käyttöä julkisessa hankinnassa. Ja sekin tulee selväksi että vihdoin on mahdollisuus valita kotimainen kivi osana kaupunkien kestävää kehitystä ja resurssiviisautta.


Iina Kallio, iina.kallio@espoo.fi

Kirjoittaja on kiertotalouden asiantuntija ja hankesuunnittelijana EU-rahoitteisessa Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hankkeessa, jossa Espoo keskittyy päästövähennysten aikaansaamiseen työmailla sekä kivi- ja maa-ainesmassojen logistiikan ja kierrätyksen edistämiseen.


Lähteet ja lisätietoja:

Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat Yritysalueet HNRY hanke

EPD Ympäristötietoselosteet

LIPASTO, liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä

Kivi ry., Suomen luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten järjestö.

Geologian tutkimuslaitos GTK

Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö.

STT tiedote: Espoon keskuksen Kannusilta on tehty kestämään