Espoon vuosi 2015

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
26.1.2015 Jukka Mäkelä

Negatiivisten uutisten ja julkisuuden alkuvuosi

Espoo on ollut julkisuudessa koko alkuvuoden. Suomenojan satamaan ja hankintoihin liittyvä julkisuus on ollut negatiivista. Molemmat asiat selvitetään perusteellisesti ja laitetaan järjestykseen.  Selvitykset vievät aikansa, mutta niiden jälkeen tehdään tarvittavat päätökset ja toimenpiteet. Tavoitteena voi olla vain ja ainoastaan se, että espoolaisille järjestetään palvelut asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannusvaikuttavasti ja laadukkaasti. Se koskee kaikkia Espoon kaupungin toimintoja. Ja kaikkia meitä.

Rakkaudesta kotiseutuun

Espoossa järjestetään tänä vuonna valtakunnalliset kotiseutupäivät teemalla rakkaudesta kotiseutuun. Teema sopii hyvin vuoteen 2015, luvassa on toiminnan täyteinen vuosi. Jo tammikuussa käsitellään valtuustossa metropolihallintoa ja kuntaliitoksia.

Kaupunginhallitus päätti, että Espoo hylkää selvittäjien ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi ja vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista tarpeettomana. Selvityksessä ei esitetä perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa. Selvitys ei myöskään sisällä arviota yhdistymiseen liittyvistä riskeistä. Metropolikaupungin muodostaminen olisi kaupunginhallituksen mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on koskaan otettu. Selvittäjien ehdotus synnyttäisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisäisi byrokratiaa. Selvitykseen liittyvässä kuulemisessa 82 % vastaajista vastusti esitettyä kuntaliitosta.

Yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kesken tulee sen sijaan jatkaa ja lisätä. Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä lausunnon, jossa kannatetaan Helsingin seudun kehityksen ohjaamista metropoliratkaisulla ja metropolikaavalla.

Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata parhaiten vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla koko Helsingin seudun alueella. Valtuusto käsittelee asioita 26.1.2015.

Espoo Suomen elinvoimaisin kaupunki 2015

Espoo haki vuonna 2014 Euroopan Unionin Innovaatiopääkaupungiksi (European Innovation Capital). Espoo menestyi hienosti, ja pääsi ainoana pohjoiseurooppalaisena kaupunkina kuuden parhaan joukkoon.

Espoo Innovation Garden -hakemus tehtiin verkostomaisesti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Juuri ilmestynyt Timo Aron tutkimus kertoo, että Espoo on Suomen elinvoimaisin kunta. Tutkimuksessa elinvoimaa mitataan taloudella, työllisyydellä, innovatiivisuudella, vetovoimalla ja sosiaalisella tasa-arvolla. Espoo sijoittuu kaikilla alueilla parhaaseen viidennekseen. Tulos antaa hyvät lähtökohdat seuraavalle hakukierrokselle Euroopan Innovaatiopääkaupungiksi.

Espoo Innovation Garden on myös hyvä keino kertoa Länsimetron Aalto-yliopistoon ja Otaniemen tiedeyhteisöön tukeutuvasta kasvu- ja kehityskäytävästä, johon Suomi ja Espoo tarvitsevat lisää kansainvälisiä osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja.

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma etenee

Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta. Espoon tarkoitus on sopeuttaa talouttaan 140 Me vuoteen 2017 mennessä. Jos tavoite skaalataan koko Suomen kuntakenttään, se tarkoittaa 2,8 miljardia euroa.

Ohjelma käynnistyi hyvin vuonna 2014 koko henkilöstön toimesta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa pystyttiin lyhentämään terveyskeskusten jonoja ja parantamaan tuottavuutta, sivistystoimessa luotiin aikuiskoulutuksen kokonaisuus, teknisessä toimessa saavutettiin maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät MAL-tavoitteet ja palveluliiketoimen tuottavuus parani. Ohjaamo perustetaan parantamaan nuorten työllistymistä. Espoolaisen johtamisen kehitysohjelma käynnistyi. Johtamisen kehittäminen tuottaa tuloksia, ja esimerkiksi sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat varhemaksut alenivat. Vuonna 2015 johtamisen kehittäminen laajenee kaikkiin Espoon johtoryhmiin ja tulosyksiköihin.

Espoo-tarinan toimeenpano jatkuu

Meidän pitää Espoossa ja muissa Suomen kunnissa keskittyä oikeisiin asioihin. Palveluja pitäisi kehittää asukaslähtöisesti kustannusvaikuttaviksi, tuottavuutta parantaa ja luoda toimintaedellytyksiä yrityksille ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Pidetään Espoossa katse pallossa, lopetetaan hölmöilyt ja tarpeeton erityinen kuntajakoselvitys!