Palvelutorin nopeat kokeilut opettivat paljon

19.3.2018 klo 15.48

Ison Omenan palvelutorin nopeat kokeilut tulivat onnellisesti päätökseensä 7.3.2018, kun kokeilijat kokoontuivat vielä yhteen arvioimaan kokeilujen onnistumista. Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelmassa haettiin ratkaisua kahteen Palvelutorin kehittämistarpeeseen, robotiikkaan ja viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen.

Yhteensä neljä kokeilua toteutettiin Palvelutorilla marraskuun ja maaliskuun välillä. Mukana olivat Innofactor, Soldeman, Tamora ja Happymoor. Kokeilut olivat erilaisia, mutta yhteistä kaikille oli se, että niiden aikana opittiin paljon sekä Palvelutorilla että kokeilevissa yrityksissä.

Oppia virheistä ja erilaisista toimintatavoista

Kenno Etnographic Consulting seurasi koko kokeiluprosessia ja teki etnografisen arvioinnin siitä, miten kokeiluohjelma toteutui. Tutkimuksen mukaan uuden oppiminen onkin yrityksen kannalta parasta nopeissa kokeiluissa. Yksi kokeilijoista kommentoi:

– Aina voi oppia uutta, sisällöllisesti tekemisen kautta, tää on taas uudenlaisen tekemisen hanke, jossa pystyy oppeja hyödyntämään varmasti monessa muussakin. Ehkä se oppiminen on tässä parasta… Virheistä oppiminen erityisesti.

Ei yllätä, että nopeissakin kokeiluissa viestintä osoittautui haasteeksi, samoin kuin julkisen sektorin ja yritysten aikataulujen yhteen sovittaminen. Kokeilujen kautta kuitenkin opitaan erilaisista toimintatavoista ja ennen kaikkea opitaan sovittamaan niitä yhteen.

– Kokeilut vastasivat hienosti niihin kehittämistarpeisiin, joita olimme Palvelutorilla tunnistaneet. Kokeilujen kautta ymmärsimme myös paremmin, miten yritysyhteistyötä ja yhteiskehittämistä pitää fasilitoida Palvelutorin kaltaisessa monitoimijaympäristössä, projektipäällikkö Veera Vihula kertoo.

Onnistumisia ja epäonnistumisia

Kaikki Palvelutorilla tehdyt kokeilut onnistuivat. Kokeiluissa kertyi tavoiteltua käyttäjäkokemusta ja palautetta ja osapuolet saivat kehitettyä omaa toimintaansa tai palveluaan. Kokeiluja voidaan siis pitää onnistuneina siitäkin huolimatta, ettei kaikki mennyt aivan alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Iteratiiviseen kehittämiseen kuuluu, että kurssia muutetaan kokeilujen aikana samalla, kun opitaan lisää.

Onnistuneen kokeiluprosessin läpivieneet yritykset saavat myös Make with Espoo -sertifikaatin, joka osoittaa, että yritykset ovat yhteiskehittäneet yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Vastaava referenssi on käytössä myös koulujen ja yritysten KYKY-mallissa, ja se on jo tukenut yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.

Kokeilut jatkuvat

Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelmasta on nyt käynnistymässä kolmas kierros ja ohjelmaa on kehitetty Palvelutorilta saatujen kokemusten pohjalta.

– On todella tärkeää, että arvioimme jokaisen kierroksen ja kehitämme ohjelmaa eteenpäin niin että yhteiskehittämisestä hyötyvät mahdollisimman paljon niin kokeilijat, kaupunki kuin kaupunkilaisetkin, yhteiskehittämisestä vastaava projektipäällikkö Katja Hagman toteaa.

Näitä kokeiltiin (klikkaa linkistä avautuvalla sivulla otsikkoa "Ison Omenan palvelutorin nopeat kokeilut")