Mitä on viety maaliin?

Espoon kaupunki johti innovaatiotoimintaa kehittävää projektia, jonka kulmakivenä oli, että mikään toimija ei voi luoda innovaatioita yksin, vaan kehittäminen tapahtuu itseohjautuvissa verkostoissa, ekosysteemeissä. Kaupunkiorganisaatio on myös itse aktiivinen ekosysteemien jäsen ja tilaisuuden tullen toiminnan mahdollistaja.

Projektissa kuvattiin keinoja, joilla kaupunkiorganisaatio voisi parhaiten edesauttaa yritysten ja yhteisöjen innovaatiotoimintaa. Innovaatioilla viitataan niin teknologisiin ja liiketoiminnallisiin kuin yhteisöllisiin innovaatioihin.

Tuotos, Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys, kuvaa ihmisten vuorovaikutuksen keskeistä merkitystä ja sitä, kuinka yhteiskehittämisen kitka haittaa innovaatiotoimintaa. Tärkein tulos onkin ymmärrys siitä, että kaupunkiorganisaation tehtävä innovaatioekosysteemeissä on yhteiskehittämisen kitkan vähentäminen. Kaupunkiorganisaation tarjoamat kitkaa lievittävät menetelmät, tekniikat ja työkalut muodostavat innovaatioalustoja. Tällainen innovaatioalusta on mm. koulujen ja yritysten yhteiskehittämisen toimintamalli, KYKY.

Projekti suosittaa, että aina, kun innovatiivisen toimeliaisuuden tavoitteet ovat Espoo-tarinan mukaiset, kaupunkiorganisaatio etsisi keinoja kitkaa vähentävien innovaatioalustojen luomiseksi ihmisten yhteiskehittämisen avuksi.

Projektin pilotointiympäristönä toimi espoolainen oppimisen ekosysteemi, jonka toimijoista merkittävä osa toimii Otaniemessä. Projektin kehittämiskeinona ja samalla Espoon kaupungin aktiivisen osallistumisen ja mahdollistamisen prototyyppinä käytettiin Urban Mill -toimintamallia, johon sisältyy myös yhteiskehittämiselle omistettu fyysinen tila Otaniemen Betonimiehenkujalla.

Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys on osa Make with Espoo -tuoteperhettä.

Viitekehyksen tärkeimpiä teemoja havainnollistetaan englanninkielisellä piirrosvideolla, johon voi valita suomen- tai englanninkielisen tekstityksen.

Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi

6Aika Espoossa

Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen ja käsikirjan asiakkuuksien ja palvelujen ohjaukseen ja hallintaan.

Mallilla voidaan systemaattisesti kerätä ja analysoida tietoa asiakkaista siten, että sitä hyödyntämällä kaupunki, yritykset ja muut sidosryhmät voivat synnyttää uutta liiketoimintaa.

Viitekehys rakentuu useiden osatoteutuksen pohjalta. Esimerkkeinä

• Tekoälykokeilu Tieto Oyj:n kanssa. Kokeilussa yhdistetään Espoon kaupungin kaikki vuosien 2002–2016 sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatusdata. Datamassaa analysoidaan ja jaotellaan tekoälyllä sen tehokkuuden ja tietoturvallisuuden takia. Tavoitteena on löytää uusia ennakoivia keinoja palveluiden kohdentamiseen kaupunkilaisille, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Kokeilu päättyy keväällä 2018.
• Espoon kaupunginmuseon asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on tunnistaa yhdessä asiakkaiden kanssa kaupunginmuseon asiakasryhmät, kuvata ryhmien ominaispiirteet ja heidän museolle asettamat palveluvaateet ja -odotukset. Samalla syntyy asiakaslähtöinen kuvaus siitä, mitä palveluja Espoon kaupunginmuseolla tulisi olla, miten eri museokohteiden tulisi erottautua ja mitkä ovat niiden vetovoii matekijöitä. Projekti päättyy keväällä 2018.

Yhteyshenkilö: Tomas Lehtinen, tomas.lehtinen@espoo.fi

6Aika Espoossa

Espoon kaupunki on kehittänyt kaupunkitasoisen, mutta organisaatioriippumattoman toimintamallin ja viitekehyksen datan tietosuojasta ja tietoturvallisesta avaamisesta. Se sisältää kaksi käytännönläheistä ja datan avaamista helpottavaa työkalua:

• tarkistuslistan datan liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin
• tarkistuslistan riskienarviointiin.

Käyttöönoton tueksi on määritelty tarkennettu Datapolitiikka, joka ohjaa avaamaan dataa tietosuoja ja tietoturva huomioon ottaen ja samalla avaamisprosessin asianhallintajärjestelmään dokumentoiden.

Yhteyshenkilö: Jaana Suonsaari, jaana.suonsaari@espoo.fi

6Aika Espoossa

Yhteiskehittämisen käsikirjasta kaupunkiyhteisön eri toimijat saavat hyödyllistä tietoa ja vinkkejä yhteiskehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen.

Yhteiskehittäminen lähtee liikkeelle kaupunkilaisten ja kaupunkien tarpeista, tavoitteista ja arvoista. Eri osapuolet hyötyvät yhteiskehittämisprojekteista eri tavoin. Yhteiskehittäminen auttaa kaupungin kaikkia toimijoita – asukkaita, kaupunkiorganisaatioita, yrityksiä, järjestöjä, yhteisöjä ja tutkimuslaitoksia – yhdessä luomaan parempaa elinympäristöä ja parempia palveluita.

Yhteiskehittämisessä hyödynnetään nopeita, helppoja ja edullisia kokeiluja. Kokeilemalla kehittäminen tarkoittaa järjestelmällistä, tosielämän havaintoihin perustuvaa lähestymistapaa innovatiivisiin hankkeisiin ja kehitysprojekteihin.

Ensimmäinen yhteiskehittämisen sovellusesimerkki on koulujen ja yritysten yhteiskehittäminen eli KYKY-toiminta. Espoon KYKY-toiminnan tuloksia kuvataan myös yhteiskehittämisen käsikirjassa.

Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi ja Minna Kukkonen, minna.a.kukkonen@espoo.fi

6Aika Espoossa

Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuonna 2018 kaikkiaan neljä kokeilua: 

1. Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu 
2. Kokeilu osoitti: Robotti voisi laajentaa asiakaspalvelun ympärivuorokautiseksi 
3. Tunnetaitojen kehittymistä tukevan Pikkuli-sovelluksen kokeilu päiväkodeissa  
4. Lisätyn todellisuuden 3D-sovelluksen kokeilu

Lyhyesti kokeiluista: 

Pikkuli-sovellus 

Pikkuli-ratkaisujen kokeilu toteutettiin neljässä Espoon kaupungin päiväkodissa. Monikosketusnäytöille räätälöityjen sisältöjen avulla lapset pystyivät ilmaisemaan itseään ryhmässä, vaikka heidän äidinkielensä olisi ollut jokin muu kuin suomi. Samalla heidän vuorovaikutustaitonsa kehittyivät. Henkilökunta otti ratkaisut osaksi päivittäistä työtään ja näkivät niiden rikastuttavan ja helpottavan ryhmän työskentelyä. 

3D-sovellus 

3DBearin kanssa toteutettu lisätyn todellisuuden sovelluksen kokeilu koulujen ja museopalvelujen kanssa osoitti, että espoolaiset suhtautuvat kiinnostuksella mahdollisuuteen osallistua kaupunkiympäristönsä suunnitteluun. Kehitteillä olevan 3D-sovelluksen avulla kaupunkilaiset saivat lisätä arkiympäristöönsä elementtejä virtuaalimaailmassa Tapiolassa ja Kivenlahdessa. 

Robottikokeilu puhelinpalvelussa 

Robottikokeilu puhelinpalvelussa osoitti, että robotti voisi laajentaa kaupungin asiakaspalvelun ympärivuorokautiseksi. Robotti voisi tukea palveluneuvojien työtä erityisesti puhelujen ruuhkautuessa. Kokeilu opetti, että palveluneuvojien työnkuva ja tehtävät muuttuvat robottien myötä. 

Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu 

Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu osoitti, että kimppakyytejä hyödynnetään mieluiten tuttujen kesken. Espoon alueella kimppakyydeillä liikkuneet toivoivat, että kaikki liikkumismuodot saisi tulevaisuudessa yhdestä palvelusta. Kokeilun yhteenveto löytyy verkosta: www.espoo.fi/peputpenkkiin. 

Yhteyshenkilöt: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi ja Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi  

Digiagenda 

Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuosina 2016–2017 kaikkiaan viisi kokeilua: 

• Digitalisoidut kulttuuripalvelut -kokeilu 
• Katunäkymä pyöräteihin -joukkoistamiskokeilu 
• Kanava digitaaliseen osallistumiseen -kokeilu
• Mightifier – sosiaalisten palautetaitojen kehittämistä tukeva kokeilu 
• Paikasto-sisätilapaikannussovelluksen kokeilu ja  “Kuntalainen, ota osaa kirjaston digikokeiluun!” 
• Kotihoidon uusien liikkumisratkaisujen kokeilu ja Kokeilun oppit 

Esimerkkejä kokeiluista: 

Digitalisoidut kuntapalvelut 

Espoon kaupunki ja Dimensium Oy digitalisoivat yhdessä Espoon kaupunginmuseossa esillä olleen Espoon historianäyttelyn. Digitalisoinnin tavoitteena oli laajentaa museopalvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä tarjoamalla fyysinen näyttely myös digitaalisena palveluna. Lisäksi haluttiin saavuttaa uusia asiakkaita tarjoamalla palvelua henkilöille, jotka eivät pääse paikan päälle näyttelyyn, kuten ikäihmisille ja koululaisille. Ratkaisun jakamista eri kanavissa testattiin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa sekä Meritorin koulun kuudesluokkalaisten kanssa osana opetusta. Ratkaisu soveltuu monien eri tilojen saattamiseen digitaalisesti asiakkaille ajasta ja paikasta riippumattomasti.  

Katunäkymä pyöräteihin 

Katunäkymä pyöräteihin -joukkoistamiskokeilu toteutettiin Gispo Oy:n kanssa. Yhteistyökumppani tarjosi kuvantamislaitteet, opastuksen ja kerätyn kuva-aineiston avoimen Mapillary-verkkopalvelun avulla. Tavoitteena oli selvittää kuvanlaadun riittävyys ja kustannusvaikuttavuus Espoon kaupungin tarpeisiin nähden sekä tutkia pyöräteiden kuvantamisen toimivuutta joukkoistamismenetelmällä. Joukkoistamalla kerätty aineistoa hyödynnetään katujen ylläpidossa ja ilmaista Mapillary-verkkopohjasta ratkaisua ovat hyödyntäneet Espoon katujen ylläpidon ammattilaiset.  

Kanava digitaaliseen osallisuuteen 

Ison Omenan palvelutorin monitoimijaympäristössä oli tarve uudenlaisille asiakaspalautteen ja osallistamisen kanaville. Future Dialog tarjosi Kanava digitaaliseen osallisuuteen -kokeiluun räätälöityä osallistamissovellusta ja sen hallinta- ja analytiikkapaneelia. Tavoitteena oli testata sovelluksen toimivuutta palveluympäristössä ja osallistaa eri kohderyhmiä. Kokeilun tavoitteena ei ollut testata ratkaisun integroitumista Espoon sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään, vaan kaupunki halusi kokeilla, miten mobiilisovellus otetaan eri käyttäjäryhmissä vastaan ja kokeilla sovelluksen toimivuutta jatkuvana vuorovaikutuskanavana Iso Omenan palvelutorin asiakkaiden keskuudessa. 

Yhteyshenkilöt: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi ja Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi  

Digiagenda