Espoon kaupunki on avannut koulunsa kehittämisalustoiksi yrityksille ja yhteisöille. Tämä tarkoittaa, että opettajat ja oppilaat osallistuvat uusien tuotteiden ja palvelujen testaamiseen ja kehittämiseen. Toimintaa kutsutaan lyhenteellä KYKY, joka tulee nimestä Koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen, ja sen periaatteet on tiivistetty KYKY Living Lab -käsikirjaan.
Suurin osa KYKY-toiminnassa kehitetyistä tuotteista hyödyntää digitalisaatiota oppimisen tukena. KYKY-toiminta varmistaakin, että oppiminen ja opetus uudistuvat ja pysyvät digikehityksen kärjessä. Samalla oppilaat oppivat tuotekehitystä, innovointia ja yritystoimintaa, jotka ovat valtteja tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Lähtökohtana on, että jokainen oppilaan tai opettajan kehitysidea on mahdollinen liiketoimintaidea. Kokeilualustana toimiminen on kouluille turvallista, koska kaupunki on luonut toiminnalle selkeät pelisäännöt ja sopimusmallit.
Yritykset puolestaan saavat KYKY-toiminnassa käyttäjäpalautetta aikaisessa tuotekehitysvaiheessa, mikä parantaa työn tuottavuutta ja tuotteen laatua – säästää aikaa ja rahaa.
KYKY-toiminta on jo synnyttänyt Espooseen uutta elinvoimaa uusien palvelujen, liiketoiminnan ja työpaikkojen muodossa. Toimintaan osallistuvat yritykset saavat Espoon kaupungilta referenssin, joka on kasvattanut tuotteiden markkina-arvoa ja siivittänyt useita yrityksiä kansainvälisille markkinoille.
KYKY-toiminta alkoi Espoon suomenkielisestä opetuksesta. Nykyisin siinä ovat mukana myös kaupungin varhaiskasvatus, ruotsinkielinen opetus ja varhaiskasvatus sekä Ison Omenan palvelutori. Myös Turku, Oulu ja Helsinki ovat ottamassa Espoossa kehityn toimintatavan käyttöönsä. Kiinnostuksensa ovat ilmaisseet myös kymmenen muuta kaupunkia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus.
Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi ja Minna Kukkonen, minna.a.kukkonen@espoo.fi
6Aika Espoossa
Asiakastuen keskittäminen
Espoon kaupunki on luonut käytännönläheisen toimintamallin, jonka avulla sähköisen asioinnin asiakastukea voidaan keskittää. Samalla kehitettiin viitekehys eli kuvattiin edellytykset ja työkalut, joiden avulla asiakastukea voidaan keskittää myös muualla.
Avainrooli oli toimintamallin pilotoimisella eli käytännön testaamisella. Pilotissa sosiaali- ja terveystoimen kolmen sähköisen asiointipalvelun asiakastuki siirrettiin yhteispalvelupisteeseen luotuun contact centeriin. Onnistunut pilotti jäi pysyväksi toimintatavaksi.
Yhteyshenkilö: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi
6Aika Espoossa
KuntaKanvas asiakaslähtöisen liiketoiminnan suunnitteluun
Espoon kaupungin kehittämä Kuntakanvas on strateginen työkalu toiminnan jäsentämiseen ja johtamiseen. Helppokäyttöisellä̈ alustalla voi hahmottaa toiminnan kokonaisuuden ja arvioida siinä tapahtuvia muutoksia suhteessa asiakkuuksiin, kyvykkyyksiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Kuntakanvas kytkeytyy vahvasti johtamisen viitearkkitehtuuriin, josta saa lisää apua kokonaisvaltaiseen suunnittelutyöhön.
Lisätietoja:
Yhteyshenkilö: Piia Wollstén, piia.wollsten@espoo.fi
6Aika Espoossa
Avoimen osallisuuden malli
Espoon kaupunki on kehittänyt yhdessä kaupunkilaisten kanssa, palvelumuotoilun avulla avoimen osallisuuden toimintamallin toiminnallisille innovaatioalustoille.
Avoimen osallisuuden mallin tavoitteena on edistää kaupunkiorganisaation, yritysten ja kolmannen sektorin yhteiskehittämistä. Yhteiskehittämisen seurauksena halutaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä.
Pilottikohteena mallissa on , mutta malli on ehdotus kaupunkitasoiseksi avoimen osallisuuden toimintatavaksi, kun kohteena on palvelukonseptien yhteiskehittäminen ja palvelujen uudelleen muotoilu.
Lue prosessista palvelumuotoilijoiden näkökulmasta (englanniksi)
Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi
6Aika Espoossa
Ison Omenan palvelutorin etnografinen tutkimus
Ison Omenan palvelutori on luonteva paikka kehittää kuntalaispalveluja yhdessä julkishallinnon, yritysten ja kuntalaisten kanssa, todetaan Palvelutorista tehdyssä tuoreessa etnografisessa tutkimuksessa (pdf, 1513 Kt). Tämä tukee hyvin Espoon kaupungin suunnitelmaa toteuttaa Make with Espoo -sloganin alla kulkevia yhteiskehittämisen hankkeita juuri Palvelutorilla.
Raportti koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee asiakaskokemuksen muutosta ja toinen yhteiskehittämisen valmiuksia, esteitä ja edellytyksiä.
Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi
6Aika Espoossa
Ison Omenan palvelutori innovaatioalustana
Ison Omenan palvelutori on innovaatio itsessään, mutta myös avoin innovaatioalusta. Tämä tarkoittaa, että Palvelutorin kehittäminen on avattu ulkopuolisille kehittäjille, kuten yrityksille, yhteisöille, oppilaitoksille ja kuntalaisille, ja tavoitteena on, että kaikki kumppanit hyötyvät yhteistyöstä.
Innovaatioalustatoiminta on käynnistetty osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hanketta ja projektin aikana kertyneet opit ja tuotokset on nyt koottu yksiin kansiin.
Julkaisussa kuvataan, miten Make with Espoo -työkaluja, kuten KuntaKanvasta ja Yhteiskehittämisen käsikirjaa, on hyödynnetty Ison Omenan palvelutorin kehittämisessä innovaatioalustaksi.
Osallistuminen Palvelutorin toimintaan helpottuu, kun alustan liiketoimintamalli, johtamisjärjestelmä, tilat sekä toiminnan tavoitteet on selkeästi kuvattu. Julkaisun jokaisen luvun loppuun on koottu lyhyesti oppeja, joita Palvelutorilla on ensimmäisen toimintavuoden aikana saatu.
Saat julkaisusta oppeja
- julkisten palvelujen avaamiseen innovaatiotoiminnalle
- oman innovaatioalustan kehittämiseen
- mahdollisuuksista, joita kaupungin alustat tarjoavat yrityksille.
Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi
6Aika Espoossa
Ison Omenan palvelutorin nopeat kokeilut
Ison Omenan palvelutori oli kokeilualustana Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelmassa talvella 2017–2018. Kokeilukierroksella haettiin ratkaisua kahteen Palvelutorin kehittämistarpeeseen, robotiikkaan ja viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen.
-
Innofactor kehitti kanssamme uutta monikielistä Opastin-sovellusta, jossa tekoäly vastaa ääneen kysyttyihin kysymyksiin. Palvelutorilla testattiin asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielellä toimivaa prototyyppiä, jolta sai kysyttyä esimerkiksi mistä löytyy mikäkin palvelu. Kokeilun aikana Opastimen alkuperäinen konsepti muuttui, kun oivallettiin, että kartan täytyy olla palvelun keskiössä. Kokeilun kautta saatiin siis arvokasta tietoa sekä palvelutorinkaltaisen palvelukeskittymän että asiakkaiden tarpeista. Innofactor ja Palvelutori miettivät yhdessä, voisiko tuotetta kehittää Palvelutorilla pidemmälle yhteiskehittämisen keinoin.
-
Soldemanin videokokeilussa haettiin ymmärrystä siitä, miten julkisen sektorin toimijan kanssa voitaisiin tehdä videosisältöjä mahdollisimman ketterästi ja miten monitoimijaorganisaatio saadaan viestimään yhtenäistä tarinaa. Yhden iltapäivän työpajassa toteutettiin yhteensä neljä esittelyvideota, käsikirjoituksen hiomisesta kuvaamiseen. Työpajassa videokuvaamisen taitoja opetettiin myös henkilökunnalle. Tulokset olivat loistavia, mutta oppimisen kannalta käänteentekevää oli, kun yksi henkilöstöryhmän itsenäisesti suunnittelemavideo ei vastannutkaan kaikkiin toiveisiin.
-
Happymoorin kokeilussa tartuttiin isoon haasteeseen ja lähdettiin kehittämään uudenlaista mallia siihen, miten monitoimijaympäristö voi kehittää ketterästi. Kokeilu kohtasi monia haasteita, joista isoin oli aikatauluttaminen ja resurssit. Palvelutorin henkilökunta ei asiakaskiireiltä ehtinyt mukaan työpajoihin, joten kokeilu uhkasi mennä mönkään. Muutamalla kääntöliikkeellä nopeita ”koestuksia” päästiin kuitenkin tekemään hyvin tuloksin. Haastavassa kokeilussa oppivat paljon sekä Palvelutori että Happymoorin porukka, esimerkiksi miten tärkeää on yhteisen ymmärryksen luominen ja mitä pitää huomioida, kun kehitetään matriisiorganisaatiota.
-
Tamoran kokeilussa haluttiin alun perin testata vuorovaikutuksen tilan luomista sosiaalisen median kanavissa esitettävillä ”Palvelutori-tv”-lähetyksillä. Kokeilun edetessä sen luonne kuitenkin muuttui. Enää ei tehtykään vain uudenlaista osallistavaa viestintää, vaan kehitettiin menetelmä kokeilukulttuurin edistämiseen organisaatioissa. Kokeilussa opittiin, miten tärkeää on joskus tehdä mahdollisimman spontaanisti ja nopeasti, niin ettei ehdi stressata ja jännittää. Palvelutori-tv tulee jossain vaiheessa myös saamaan jatkoa Palvelutorilla, suunnitteilla on jo erilaisia teemalähetyksiä, joista tosin tehdään paljon lyhyempiä kuin kokeilun aikana. Tämä oli yksi oppi kokeilusta, katsojien mielenkiinto sosiaalisessa mediassa ei säily kuin lyhyitä aikoja.
Kokeilujen loppuraportit
Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi
6Aika Espoossa
Nopeiden kokeilujen ohjelma Ison Omenan palvelutorilla
Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelma käynnistyi marraskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018. Ohjelmassa tehtiin pieniä ja ketteriä kokeiluja, joiden aikana kehitettiin uusia innovatiivisia palveluja ja tuotteita. Tavoitteena oli kehittää Palvelutoria asiakaslähtöisesti.
Kokeilut perustuivat yhteiskehittämisen malliin, johon osallistuu Palvelutorin lisäksi yrityksiä, yhteisöjä, oppilaitoksia sekä eri-ikäisiä palvelujen käyttäjiä, kuten nuoria, aikuisia, perheitä ja ikäihmisiä.
Kokeilukierroksella toteutettiin neljä eri kokeilua, jotka liittyivät yhteistyön ja viestinnän kehittämiseen sekä robotiikkaan. Lue lisää kokeilun päätteeksi tehdystä uutisesta ja blogitekstistä sekä kokeiluista tehdystä etnografisesta tutkimuksesta (pdf, 1228 Kt).
Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi
6Aika Espoossa
Espoon innovaatiotoiminnan kehittäminen
Espoon kaupunki johti innovaatiotoimintaa kehittävää projektia, jonka kulmakivenä oli, että mikään toimija ei voi luoda innovaatioita yksin, vaan kehittäminen tapahtuu itseohjautuvissa verkostoissa, ekosysteemeissä. Kaupunkiorganisaatio on myös itse aktiivinen ekosysteemien jäsen ja tilaisuuden tullen toiminnan mahdollistaja.
Projektissa kuvattiin keinoja, joilla kaupunkiorganisaatio voisi parhaiten edesauttaa yritysten ja yhteisöjen innovaatiotoimintaa. Innovaatioilla viitataan niin teknologisiin ja liiketoiminnallisiin kuin yhteisöllisiin innovaatioihin.
Tuotos, Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys, kuvaa ihmisten vuorovaikutuksen keskeistä merkitystä ja sitä, kuinka yhteiskehittämisen kitka haittaa innovaatiotoimintaa. Tärkein tulos onkin ymmärrys siitä, että kaupunkiorganisaation tehtävä innovaatioekosysteemeissä on yhteiskehittämisen kitkan vähentäminen. Kaupunkiorganisaation tarjoamat kitkaa lievittävät menetelmät, tekniikat ja työkalut muodostavat innovaatioalustoja. Tällainen innovaatioalusta on mm. koulujen ja yritysten yhteiskehittämisen toimintamalli, KYKY.
Projekti suosittaa, että aina, kun innovatiivisen toimeliaisuuden tavoitteet ovat Espoo-tarinan mukaiset, kaupunkiorganisaatio etsisi keinoja kitkaa vähentävien innovaatioalustojen luomiseksi ihmisten yhteiskehittämisen avuksi.
Projektin pilotointiympäristönä toimi espoolainen oppimisen ekosysteemi, jonka toimijoista merkittävä osa toimii Otaniemessä. Projektin kehittämiskeinona ja samalla Espoon kaupungin aktiivisen osallistumisen ja mahdollistamisen prototyyppinä käytettiin Urban Mill -toimintamallia, johon sisältyy myös yhteiskehittämiselle omistettu fyysinen tila Otaniemen Betonimiehenkujalla.
Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys on osa Make with Espoo -tuoteperhettä.
Viitekehyksen tärkeimpiä teemoja havainnollistetaan englanninkielisellä piirrosvideolla, johon voi valita suomen- tai englanninkielisen tekstityksen.
Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi
6Aika Espoossa
Asiakkuusdatan systemaattinen hyödyntäminen
Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen ja käsikirjan asiakkuuksien ja palvelujen ohjaukseen ja hallintaan.
Mallilla voidaan systemaattisesti kerätä ja analysoida tietoa asiakkaista siten, että sitä hyödyntämällä kaupunki, yritykset ja muut sidosryhmät voivat synnyttää uutta liiketoimintaa.
Viitekehys rakentuu useiden osatoteutuksen pohjalta. Esimerkkeinä
- Tekoälykokeilu Tieto Oyj:n kanssa. Kokeilussa yhdistetään Espoon kaupungin kaikki vuosien 2002–2016 sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatusdata. Datamassaa analysoidaan ja jaotellaan tekoälyllä sen tehokkuuden ja tietoturvallisuuden takia. Tavoitteena on löytää uusia ennakoivia keinoja palveluiden kohdentamiseen kaupunkilaisille, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Kokeilu päättyy keväällä 2018.
- Espoon kaupunginmuseon asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on tunnistaa yhdessä asiakkaiden kanssa kaupunginmuseon asiakasryhmät, kuvata ryhmien ominaispiirteet ja heidän museolle asettamat palveluvaateet ja -odotukset. Samalla syntyy asiakaslähtöinen kuvaus siitä, mitä palveluja Espoon kaupunginmuseolla tulisi olla, miten eri museokohteiden tulisi erottautua ja mitkä ovat niiden vetovoii matekijöitä. Projekti päättyy keväällä 2018.
Yhteyshenkilö: Tomas Lehtinen, tomas.lehtinen@espoo.fi
6Aika Espoossa
Datan tietosuoja ja tietoturvallinen avaaminen
Espoon kaupunki on kehittänyt kaupunkitasoisen, mutta organisaatioriippumattoman toimintamallin ja viitekehyksen datan tietosuojasta ja tietoturvallisesta avaamisesta. Se sisältää kaksi käytännönläheistä ja datan avaamista helpottavaa työkalua:
- tarkistuslistan datan liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin
- tarkistuslistan riskienarviointiin.
Käyttöönoton tueksi on määritelty tarkennettu Datapolitiikka, joka ohjaa avaamaan dataa tietosuoja ja tietoturva huomioon ottaen ja samalla avaamisprosessin asianhallintajärjestelmään dokumentoiden.
Yhteyshenkilö: Jaana Suonsaari, jaana.suonsaari@espoo.fi
6Aika Espoossa
Yhteiskehittämisen toimintamalli
Yhteiskehittämisen käsikirjasta kaupunkiyhteisön eri toimijat saavat hyödyllistä tietoa ja vinkkejä yhteiskehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen.
Yhteiskehittäminen lähtee liikkeelle kaupunkilaisten ja kaupunkien tarpeista, tavoitteista ja arvoista. Eri osapuolet hyötyvät yhteiskehittämisprojekteista eri tavoin. Yhteiskehittäminen auttaa kaupungin kaikkia toimijoita – asukkaita, kaupunkiorganisaatioita, yrityksiä, järjestöjä, yhteisöjä ja tutkimuslaitoksia – yhdessä luomaan parempaa elinympäristöä ja parempia palveluita.
Yhteiskehittämisessä hyödynnetään nopeita, helppoja ja edullisia kokeiluja. Kokeilemalla kehittäminen tarkoittaa järjestelmällistä, tosielämän havaintoihin perustuvaa lähestymistapaa innovatiivisiin hankkeisiin ja kehitysprojekteihin.
Ensimmäinen yhteiskehittämisen sovellusesimerkki on koulujen ja yritysten yhteiskehittäminen eli KYKY-toiminta. Espoon KYKY-toiminnan tuloksia kuvataan myös yhteiskehittämisen käsikirjassa.
Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi ja Minna Kukkonen, minna.a.kukkonen@espoo.fi
6Aika Espoossa
Monikanavainen asiointipalvelu
Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen monikanavaiselle asiointipalvelulle. Kyseessä on kuntakehittäjille ja -johtajille tarkoitettu viitekehys työkaluineen. Sen avulla voidaan johtaa ja ohjata asiointipalveluja siten, että asiointipalvelut näkyvät asiakkaille yhdenmukaisina. Palvelujen täydentämiseen voivat osallistua mm. yritykset.
Viitekehyksen valmistelussa olivat mukana Espoon kaupungin eri toimialojen asiointipalvelujen asiantuntijoita, Espoon Yrittäjien edustajia, kahden muun 6Aika-kaupungin Oulun ja Turun edustajat sekä konsultti.
Yhteyshenkilö: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi
6Aika Espoossa