Espoon innovaatiotoiminnan kehittäminen
Espoon kaupunki johti innovaatiotoimintaa kehittävää projektia, jonka kulmakivenä oli, että mikään toimija ei voi luoda innovaatioita yksin, vaan kehittäminen tapahtuu itseohjautuvissa verkostoissa, ekosysteemeissä. Kaupunkiorganisaatio on myös itse aktiivinen ekosysteemien jäsen ja tilaisuuden tullen toiminnan mahdollistaja.
Projektissa kuvattiin keinoja, joilla kaupunkiorganisaatio voisi parhaiten edesauttaa yritysten ja yhteisöjen innovaatiotoimintaa. Innovaatioilla viitataan niin teknologisiin ja liiketoiminnallisiin kuin yhteisöllisiin innovaatioihin.
Tuotos, Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys, kuvaa ihmisten vuorovaikutuksen keskeistä merkitystä ja sitä, kuinka yhteiskehittämisen kitka haittaa innovaatiotoimintaa. Tärkein tulos onkin ymmärrys siitä, että kaupunkiorganisaation tehtävä innovaatioekosysteemeissä on yhteiskehittämisen kitkan vähentäminen. Kaupunkiorganisaation tarjoamat kitkaa lievittävät menetelmät, tekniikat ja työkalut muodostavat innovaatioalustoja. Tällainen innovaatioalusta on mm. koulujen ja yritysten yhteiskehittämisen toimintamalli, KYKY.
Projekti suosittaa, että aina, kun innovatiivisen toimeliaisuuden tavoitteet ovat Espoo-tarinan mukaiset, kaupunkiorganisaatio etsisi keinoja kitkaa vähentävien innovaatioalustojen luomiseksi ihmisten yhteiskehittämisen avuksi.
Projektin pilotointiympäristönä toimi espoolainen oppimisen ekosysteemi, jonka toimijoista merkittävä osa toimii Otaniemessä. Projektin kehittämiskeinona ja samalla Espoon kaupungin aktiivisen osallistumisen ja mahdollistamisen prototyyppinä käytettiin Urban Mill -toimintamallia, johon sisältyy myös yhteiskehittämiselle omistettu fyysinen tila Otaniemen Betonimiehenkujalla.
Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys on osa Make with Espoo -tuoteperhettä.
Viitekehyksen tärkeimpiä teemoja havainnollistetaan englanninkielisellä piirrosvideolla, johon voi valita suomen- tai englanninkielisen tekstityksen.
Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi
6Aika Espoossa
Asiakkuusdatan systemaattinen hyödyntäminen
Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen ja käsikirjan asiakkuuksien ja palvelujen ohjaukseen ja hallintaan.
Mallilla voidaan systemaattisesti kerätä ja analysoida tietoa asiakkaista siten, että sitä hyödyntämällä kaupunki, yritykset ja muut sidosryhmät voivat synnyttää uutta liiketoimintaa.
Viitekehys rakentuu useiden osatoteutuksen pohjalta. Esimerkkeinä
- Tekoälykokeilu Tieto Oyj:n kanssa. Kokeilussa yhdistetään Espoon kaupungin kaikki vuosien 2002–2016 sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatusdata. Datamassaa analysoidaan ja jaotellaan tekoälyllä sen tehokkuuden ja tietoturvallisuuden takia. Tavoitteena on löytää uusia ennakoivia keinoja palveluiden kohdentamiseen kaupunkilaisille, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Kokeilu päättyy keväällä 2018.
- Espoon kaupunginmuseon asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on tunnistaa yhdessä asiakkaiden kanssa kaupunginmuseon asiakasryhmät, kuvata ryhmien ominaispiirteet ja heidän museolle asettamat palveluvaateet ja -odotukset. Samalla syntyy asiakaslähtöinen kuvaus siitä, mitä palveluja Espoon kaupunginmuseolla tulisi olla, miten eri museokohteiden tulisi erottautua ja mitkä ovat niiden vetovoii matekijöitä. Projekti päättyy keväällä 2018.
Yhteyshenkilö: Tomas Lehtinen, tomas.lehtinen@espoo.fi
6Aika Espoossa
Datan tietosuoja ja tietoturvallinen avaaminen
Espoon kaupunki on kehittänyt kaupunkitasoisen, mutta organisaatioriippumattoman toimintamallin ja viitekehyksen datan tietosuojasta ja tietoturvallisesta avaamisesta. Se sisältää kaksi käytännönläheistä ja datan avaamista helpottavaa työkalua:
- tarkistuslistan datan liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin
- tarkistuslistan riskienarviointiin.
Käyttöönoton tueksi on määritelty tarkennettu Datapolitiikka, joka ohjaa avaamaan dataa tietosuoja ja tietoturva huomioon ottaen ja samalla avaamisprosessin asianhallintajärjestelmään dokumentoiden.
Yhteyshenkilö: Jaana Suonsaari, jaana.suonsaari@espoo.fi
6Aika Espoossa
Yhteiskehittämisen toimintamalli
Yhteiskehittämisen käsikirjasta kaupunkiyhteisön eri toimijat saavat hyödyllistä tietoa ja vinkkejä yhteiskehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen.
Yhteiskehittäminen lähtee liikkeelle kaupunkilaisten ja kaupunkien tarpeista, tavoitteista ja arvoista. Eri osapuolet hyötyvät yhteiskehittämisprojekteista eri tavoin. Yhteiskehittäminen auttaa kaupungin kaikkia toimijoita – asukkaita, kaupunkiorganisaatioita, yrityksiä, järjestöjä, yhteisöjä ja tutkimuslaitoksia – yhdessä luomaan parempaa elinympäristöä ja parempia palveluita.
Yhteiskehittämisessä hyödynnetään nopeita, helppoja ja edullisia kokeiluja. Kokeilemalla kehittäminen tarkoittaa järjestelmällistä, tosielämän havaintoihin perustuvaa lähestymistapaa innovatiivisiin hankkeisiin ja kehitysprojekteihin.
Ensimmäinen yhteiskehittämisen sovellusesimerkki on koulujen ja yritysten yhteiskehittäminen eli KYKY-toiminta. Espoon KYKY-toiminnan tuloksia kuvataan myös yhteiskehittämisen käsikirjassa.
Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi ja Minna Kukkonen, minna.a.kukkonen@espoo.fi
6Aika Espoossa
Energiaviisaat kaupungit
Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos hyödynsi ja kehitti EU-rahoitteisessa Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa Saaga-tietoallasta, jonka avulla voidaan seurata, visualisoida ja jakaa asiantuntijoille sekä tilojen käyttäjille kiinteistöjen energia-, päästö- ja olosuhdetietoja.
Espoon osatoteutuksen tavoitteisiin sisältyi eri käyttäjäryhmille sopivien visualisointikeinojen ja esitystapojen löytäminen sekä alustan valinta. Yhdenmukainen ja monistettava visualisointimalli löytyi, ja hankkeessa kokeiltua Caverion SmartView -työkalua käytetään myös jatkossa energia- ja olosuhdehallinnan työkaluna Espoossa.
Tuloksien jalkauttaminen ja kehitettyjen tietomallien monistaminen jatkuu Espoossa vuoden 2021 aikana.
6Aika Energiaviisaat kaupungit -hanketta olivat toteuttamassa kaikki kuusi Suomen suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa – sekä näiden lisäksi Ekokumppanit Oy ja Valonia / Varsinais-Suomen liitto. Jokaisella hankkeessa mukana olleella kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka on asetettu kaupunkien korkeimmalla strategisella tasolla.
Yhteyshenkilö: Joni Leinonen, Espoon kaupunki, joni.leinonen@espoo.fi
Energiaviisaat kaupungit -hankesivut
6Aika Espoossa
Make with Espoo -innovaatioalustan pilotointi oppimisympäristöissä
Espoon kaupunki jatkokehitti vuosina 2019−2020 yhteiskehittämisen toimintamallia oppimisympäristöissä. Yhteiskehittämisen toimintamalli tarjoaa turvallisen, eettisen ja strukturoidun mallin oppimisympäristöjen ja yritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden väliseen yhteiskehittämiseen.
Toimintamallia tukemaan kaupunki kehitti Make with Espoo -innovaatioalustan sekä Yhteiskehittämisen ABC -työkirjan, joka on ladattavissa osoitteessa www.espoo.fi/makewithespoo.
Make with Espoo -innovaatioalusta on verkkosivu, jonka tavoitteena on innostaa yrityksiä, yhdistyksiä ja kaupungin asiantuntijoita kehittämään palveluja yhdessä. Mukaan on kutsuttu kaikki Espoon sivistystoimen palvelut, kuten perusopetus, lukiot, päiväkodit sekä eri kulttuuripalvelut kirjastoista museoihin. Yhteiskehittämisen ABC -työkirja toimii manuaalina yhteiskehittämisessä sekä auttaa ymmärtämään, mitä yhteiskehittäminen tarkoittaa ja miten yhteiskehittämisen projekti voidaan käytännössä toteuttaa.
Yhteiskehittämisen toimintamalli ja Make with Espoo -innovaatioalusta ovat tuloksia pitkäjänteisestä oppimisen ja opetuksen yhteiskehittämisestä Espoossa. Espoon sivistystoimi kehitti ”koulujen ja yritysten kiihdytetyn yhteiskehittämisen” mallin eli KYKY-mallin 6Aika: Avoimet innovaatioalustat -hankkeessa jo vuonna 2016. Tuolloin sähköisenä toimijoiden törmäytysalustana toimi KYKY-tori-niminen sivusto.
Jatkokehitystyö toimintamallin ja innovaatioalustan eteen on tehty kahden 6Aika-rahoitteisen hankkeen, Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja Kasvun ekosysteemit, sekä Opetushallituksen rahoittaman Kehittyvä KYKY -hankkeen yhteistyönä. Hankkeiden aikana kehitystyöhön osallistui yhteensä lähes sata yritystä ja toista sataa kaupungin toimijaa.
Tulevaisuudessa Make with Espoo -alusta kehittyy kaupunkitasoiseksi ja laajenee myös muihin teemoihin. Teemoja voivat olla esimerkiksi kestävä kehitys, hyvinvointi tai liikenne. Alusta ei ole toimiala- tai tulosyksikkösidonnainen, vaan kannustaa tarkastelemaan asioita asiakaslähtöisesti teemojen ja ilmiöiden kautta.
Yhteyshenkilö: Meri Vainio, meri.vainio@espoo.fi
Oppimisen uusi aika -hankesivut
6Aika Espoossa
Perille asti
Kooste Digiagendan 2020 kokeiluista
Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuonna 2020 seuraavat kokeilut:
- Business Espoon chatbot-kokeilu
- Järjestötietojen palvelukarttakokeilu
- Arabiankielisten nuorten verkkopalvelukokeilu
- Luovan ohjelmoinnin kokeilu opetuksessa
- VR-sisältöjen kokeilu päiväkodeissa ja lukioissa
Business Espoon chatbot-kokeilu
Yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille toteutettiin Business Espoon chatbot-kokeilu tammi-elokuun 2020 aikana. Chatbot on tietokoneohjelma, joka käy keskustelua ihmisen kanssa. Ihminen kirjoittaa tekstiä, ja chatbot vastaa tai esittää vastakysymyksiä. Chatbot-kokeilu toteutettiin suomeksi ja englanniksi.
Yritykset, yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet asiakkaat pystyivät esittelemään yleisluontoisia kysymyksiä Business Espoon verkkosivuilla julkaistuun chatbotin keskusteluikkunaan.
Business Espoon chatbot-kokeilun tavoitteena oli testata chatbotin toimivuutta ja hyödyllisyyttä yritysten asiointipalvelun parantamiseksi. Chatbot-ratkaisulla Business Espoo haluaa tarjota yrityksille hyvää palvelua ja ohjausta yrityspalveluihin. Yritysasiakkaat odottavat Business Espoolta ja Espoon kaupungilta helposti saavutettavia ja käytettäviä palveluita.
Kokeilu osoitti, että chatbot toimi hyvänä tietolähteenä sekä yrityksille että kaupungin henkilökunnalle ja lujitti kokeiluun osallistuvien toimijoiden verkostomaista yhteistoimintaa.
Kokeilun aikana käytiin reilu 500 keskustelua suomeksi ja 50 keskustelua englanniksi. Suomenkielisiä viestejä saatiin vajaat 2 000, joista reiluun 1 600:een botti osasi vastata. Chatbot onnistui vastaamaan noin 83 prosenttiin kysymyksistä.
Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Business Espoon seitsemän toimijan (Espoon kaupunki, Espoo Marketing Oy, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Omnia, Uudenmaan TE-toimisto ja YritysEspoo) kanssa. Kokeilun yhteistyökumppanina oli GetJenny Oy.
Lisätietoa:
Järjestötietojen palvelukarttakokeilu
Järjestötietojen palvelukarttakokeilussa vietiin Leppävaaran alueen järjestöjen perustiedot ja toimintatiedot karttanäkymään, pääkaupunkiseudun palvelukartalle, joka toimii osoitteessa palvelukartta.espoo.fi. Kokeilun tavoitteena oli parantaa järjestötietojen löydettävyyttä visuaalisuuden keinoin.
Järjestötietojen palvelukarttakokeilu perustui kuntien yhteiseen pääkaupunkiseudun palvelukarttaan ja Uusimaalaiset.fi-verkkopalvelujen tietoihin. 35 järjestön toimintatiedot siirrettiin Uusimaalaiset.fi-verkkosivuilta toimipisterekisterin avulla palvelukarttapalveluun. Tietoa etsineet asiakkaat pystyivät tarkastelemaan Leppävaaran alueen järjestöjen toimintatietoja, järjestön toiminta-aluetta ja esimerkiksi tapahtumien sijaintitietoja.
Palvelukarttapalvelu on avoimella rajapinnoilla toimiva, selainpohjainen verkkopalvelu, jota voi käyttää kaikilla älylaitteilla. Kokeilun tavoitteena oli testata tämäntyyppisen ratkaisun toimivuutta ja hyödyllisyyttä erityisesti järjestöille, kuntalaisille ja Espoon kaupungille.
Kokeilu osoitti, että palvelukarttapalvelu toimii yhtenä hyvänä vaihtoehtona järjestöjen toiminnan viestimiseen ja järjestötietoineen on hyödyllinen kuntalaisille, asiakkaille, järjestöille ja kaupungin henkilökunnalle. Kokeilun aikana selvitettiin järjestötietojen automatisointia ja saatiin todennettua, että järjestötietojen automatisointi uusimaalaiset.fi verkkosivulta palvelukarttapalveluun on teknisesti mahdollista.
Kokeilun aikana kerättiin palautetta. Noin 80 prosenttia vastaajista suosittelisi palvelua erilaisille tiedon etsijöille, kuten kuntalaisille, järjestöille ja asiakkaille.
Kokeilu toteutettiin tammi−joulukuussa 2020 yhteistyössä Espoon kaupungin, espoolaisten järjestöjen yhteisön EJY ry:n, Espoon Leppävaaran alueen noin 20 järjestön ja Helsingin kaupungin palvelukarttapalvelun ylläpitäjien kanssa.
Lisätietoa:
Arabiankielisten nuorten verkkopalvelukokeilu
Espoolta odotetaan parempaa tukea arabiankielisten nuorten omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Samaan aikaan tavoitteena on luoda palvelusta vaikuttavampaa ja oikea-aikaista.
Espoossa asuu tällä hetkellä noin 4 000 arabiankielistä. Väestöennusteiden mukaan tämä vieraskielisten ryhmä on Espoossa kasvussa. Kokeilussa asiakkaina olivat arabiankieliset nuoret perheineen.
Kokeiltavana oleva verkkopalvelu sisälsi muun muassa arabiankielisille nuorille suunnatut verkkosivut, nuorille suunnatun elämäntilannetta kartoittavan kyselyn, nuorille ja vanhemmille suunnattuja videoita ja kerran viikossa tarjottua sosiaaliohjaajan yleisneuvontaa chat-palveluna.
Kokeilun tavoitteen oli kerätä oppeja ja tietoa verkkopalveluratkaisun toimivuudesta ja ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta sekä kuntalaisten kyvystä ratkaista omaa hyvinvointia koskevia kysymyksiä ja hakea apua, jos yksin ei selviä. Kokeilussa Haya.fi-verkkosivuilla oli 3 690 palvelun käyttäjää. Kaikkiaan 905 henkilöä teki huolikartoituksen ja chat-keskusteluja käytiin 16 kertaa.
Kokeilu osoitti, että Haya.fi-verkkosivu vertaisvideosisältöineen on hyödyllinen arabiankielisille nuorille ja vanhemmille. Chat toimi hyvin yhtenä vaihtoehtoisena kanavana, jossa nuoret voivat keskustella ammattilaisen kanssa askartavista kysymyksistä. Arabiankielisten nuorten vanhemmat hyödynsivät Haya.fi-verkkosivujen tietoja ja erityisesti nuorille suunnattua huolikartoitusta.
Kokeilu toteutettiin vaiheittain tammi–elokuussa 2020 yhteistyössä Espoon kaupungin sivistystoimen, sosiaalipalvelujen ja Zoturi Oy:n kanssa. Zoturi on aiemmin toteuttanut vastaavan tyyppisen ratkaisun venäjän- ja suomenkielisille nuorille.
Yhteyshenkilöt:
Luovan ohjelmoinnin kokeilu opetuksessa
Espoon kaupunki haluaa kehittää opettajien ja oppilaiden digitaitoja sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä opetuksessa. Espoon kaupunki toteutti luovan ohjelmoinnin kokeilun opetuksessa tammi−joulukuussa 2020.
Kokeilun tavoitteena oli edistää opettajien ja oppilaiden digitaitoja ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä opetuksessa, etenkin opetussuunnitelman ohjelmointiin liittyvien tavoitteiden osalta. Hyviä digitaitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä ja palvelujen käytössä.
Kokeiltavana oli luovan ohjelmoinnin oppimismateriaali ja Mehackit-niminen verkko-oppimisen ratkaisu, johon kuuluu selainpohjainen oppimisympäristö, opetussuunnitelman tavoitteita tukeva oppimateriaali ja Mehackit Maker Kit -työkalupakit kokeiluun osallistuville kouluille ja luokille. Osa opettajista tunsi kokeiltavan ratkaisun ja sovelsi sitä opetuksessa.
Kokeilun tavoitteena oli kerätä käyttäjäkokemusta ja selvittää tämän tyyppisen oppimisratkaisun toimivuutta ja hyödynnettävyyttä.
Opettajat saivat mahdollisuuden kokeilla heille uutta oppimisympäristöä ja välineitä opetuksessaan ja siten löytää uusia tapoja toteuttaa ohjelmoinnin opetusta 8 koulussa.
Mehackitin verkkopalvelua ja sen tueksi suunniteltua ohjelmoitavan elektroniikan fyysistä materiaalia kokeiltiin ohjelmoinnin ja elektroniikan kurssilla, fysiikan ja kemian aineissa, käsitöissä, kuvataiteissa ja musiikissa.
Alun perin kokeilu oli tarkoitettu toteutettavaksi osana luokissa tapahtuvaa opetusta. Korona-tilanne muutti tilanteen, jolloin opettajat ja oppilaat hyödynsivät oppimisympäristöä ja työkaluja pääasiallisesti etäopetuksessa. Ratkaisu osoittautui hankalaksi etäopetuksessa silloin, jos välineistö oli uusi opettajille ja oppilaille. Jotta työkalut toimivat etäopetuksessa, täytyy materiaalin olla tuttua ja kokeilijoilla ymmärrystä ohjelmoinnista.
Kokeiluun osallistui noin 500 oppilasta ja 17 opettajaa. Etäopetuksen aikana keväällä 2020 kokeiluun osallistuneet oppilaat oppivat uusia taitoja sekä ohjelmoinnista että myös itseohjautuvasta opiskelusta verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Opettajat kokivat materiaalin suoraan käyttökelpoiseksi. Suomenkielinen materiaali koettiin hyödylliseksi englanninkielisen aineiston rinnalla.
Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Mehackit Oy:n kanssa.
Lisätietoa:
VR-sisältöjen kokeilu päiväkodeissa ja lukioissa
Virtuaalisen todellisuuden eli VR-sisältöjen (VR, virtual reality) kokeilu toteutettiin sekä Espoon varhaiskasvatuksen että opetuksen kanssa.
Varhaiskasvatuksessa päiväkotien kanssa rakennettiin VR-sisältönä aineisto, joka esittelee espoolaista varhaiskasvatusta ja päiväkotien arkea vanhemmille ja lapsille. Kokeilussa varhaiskasvatuksen henkilökunta oli aktiivisesti mukana luomassa sisältöjä. Varhaiskasvatuksen kanssa toteutetussa kokeilussa oli mukana lapsia ja aikuisia, yhteensä noin 100 osallistujaa.
Lisäksi Espoon Otaniemen ja Etelä-Tapiolan lukioiden opiskelijat laativat VR-sisältöjä osana opintojaan. Samaan aikaan heidän opettajansa hyödynsivät VR-alustaa opetuksessa. Lukiolaiset pääsevät itse laatimaan VR-sisältöjä kehittäen samalla digitaitojaan. Espoon kaupunginmuseo oli mukana yhteistyössä lukiolaisten kanssa.
Lukiolaisten tuottama VR-tuotos sisälsi 360 kuvaa, videota, ääntä ja selitetekstiä. Opiskelijat loivat sisältöjä kolmessa oppiaineessa: historiassa, maantiedossa ja kuvataiteessa.
Materiaali on helposti levitettävissä ja hyödynnettävissä tuhansille uusille oppilaille ja opiskelijoille. Kokeiluun osallistui neljä opettajaa ja noin 100 lukiolaista.
Kokeilun tavoitteena oli arvioida kokeiltavan VR-ratkaisun hyötyjä varhaiskasvatuksessa ja lukioiden opetuksessa.
Lukiolaisten kanssa toteutettu kokeilu kehitti opiskelijoiden digitaalisia ja työelämäntaitoja myös korona-ajan etäopetuksessa. Kokeilussa havaittiin, että pelkistetympi VR-alusta toimii paremmin opetuksessa. Lisäksi huomattiin, että VR-sisältöjen laadinta vaatii toimivia työvälineitä, tietoliikenneyhteyksiä, esimerkkejä ja ohjeita.
Varhaiskasvatuksen kanssa toteutettu kokeilu osoitti, että VR-tuotoksen laatiminen vaatii perehtyneisyyttä teemaan ja resursseja. Kokeilu kehitti kaupungin henkilökunnan ja palveluntoimittajan osaamista. Materiaali on helposti levitettävissä ja hyödynnettävissä tuhansille uusille asiakkaille.
Digitaalinen materiaali toimii myös poikkeustilanteessa, kuten esimerkiksi korona-aikana ja etäopetuksessa.
Kokeilu toteutettiin vaiheittain tammi–lokakuussa 2020 yhteistyössä Espoon kaupungin sivistystoimen sekä VR-ratkaisun yritysyhteistyökumppanin Vreal Oy:n kanssa.
Lisätietoa:
Kooste Digiagendan 2018 kokeiluista
Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuonna 2018 kaikkiaan neljä kokeilua:
Lyhyesti kokeiluista:
Pikkuli-sovellus
Pikkuli-ratkaisujen kokeilu toteutettiin neljässä Espoon kaupungin päiväkodissa. Monikosketusnäytöille räätälöityjen sisältöjen avulla lapset pystyivät ilmaisemaan itseään ryhmässä, vaikka heidän äidinkielensä olisi ollut jokin muu kuin suomi. Samalla heidän vuorovaikutustaitonsa kehittyivät. Henkilökunta otti ratkaisut osaksi päivittäistä työtään ja näkivät niiden rikastuttavan ja helpottavan ryhmän työskentelyä.
3D-sovellus
3DBearin kanssa toteutettu lisätyn todellisuuden sovelluksen kokeilu koulujen ja museopalvelujen kanssa osoitti, että espoolaiset suhtautuvat kiinnostuksella mahdollisuuteen osallistua kaupunkiympäristönsä suunnitteluun. Kehitteillä olevan 3D-sovelluksen avulla kaupunkilaiset saivat lisätä arkiympäristöönsä elementtejä virtuaalimaailmassa Tapiolassa ja Kivenlahdessa.
Robottikokeilu puhelinpalvelussa
Robottikokeilu puhelinpalvelussa osoitti, että robotti voisi laajentaa kaupungin asiakaspalvelun ympärivuorokautiseksi. Robotti voisi tukea palveluneuvojien työtä erityisesti puhelujen ruuhkautuessa. Kokeilu opetti, että palveluneuvojien työnkuva ja tehtävät muuttuvat robottien myötä.
Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu
Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu osoitti, että kimppakyytejä hyödynnetään mieluiten tuttujen kesken. Espoon alueella kimppakyydeillä liikkuneet toivoivat, että kaikki liikkumismuodot saisi tulevaisuudessa yhdestä palvelusta. Kokeilun yhteenveto löytyy verkosta: www.espoo.fi/peputpenkkiin.
Yhteyshenkilöt: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi ja Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi
Digiagenda
DuuniPolku
Espoon kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu kehittävät uudenlaista mallia ja palvelua, jonka avulla maahanmuuttajataustaiset henkilöt pääsevät työelämään sekä saavat tietoa yrittäjyydestä ja voivat testata yritysideoitaan.
Tavoitteena on tukea erityisesti sellaista yrittäjyyttä, jossa hyödynnetään monikulttuurista osaamista. Osallistujille halutaan luoda mahdollisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa ja mentoreina tulevat toimimaan kokeneet yrittäjät.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on tukea vientiin suuntautuvaa yrittäjyyttä, esimerkiksi kehittyviin maihin kohdentuvaa vientiä.
Espoon kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttavat DuuniPolku-hanketta yhdessä:
- Espoon kaupunki vastaa mentorointi- ja yrittäjäverkoston rakentamisesta sekä toimintamallin kehittämisestä.
- Metropolia suunnittelee ja kehittää koulutuskokonaisuuden maahanmuuttajanuorten moniammatillisen yrittäjyyden tukemiseen.
Espoon hanke on osa 6Aika DuuniPolku -hankekokonaisuutta, jossa on mukana myös muita 6Aika-kaupunkeja ja niissä sijaitsevia ammattikorkeakouluja. Hanke kestää syksyyn 2019. Sen etenemisestä viestitään hankkeen omilla sivuilla ja Twitter-tilillä sekä Espoon kaupungin nettisivuilla ja some-kanavissa.
Yhteyshenkilö:
-
Teemu Haapalehto, teemu.haapalehto@espoo.fi
Duunipolku-hanke
6Aika Espoossa
Digiagendan kokeilut 2016–2017
Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuosina 2016–2017 kaikkiaan viisi kokeilua:
Esimerkkejä kokeiluista:
Digitalisoidut kuntapalvelut
Espoon kaupunki ja Dimensium Oy digitalisoivat yhdessä Espoon kaupunginmuseossa esillä olleen Espoon historianäyttelyn. Digitalisoinnin tavoitteena oli laajentaa museopalvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä tarjoamalla fyysinen näyttely myös digitaalisena palveluna. Lisäksi haluttiin saavuttaa uusia asiakkaita tarjoamalla palvelua henkilöille, jotka eivät pääse paikan päälle näyttelyyn, kuten ikäihmisille ja koululaisille. Ratkaisun jakamista eri kanavissa testattiin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa sekä Meritorin koulun kuudesluokkalaisten kanssa osana opetusta. Ratkaisu soveltuu monien eri tilojen saattamiseen digitaalisesti asiakkaille ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Katunäkymä pyöräteihin
Katunäkymä pyöräteihin -joukkoistamiskokeilu toteutettiin Gispo Oy:n kanssa. Yhteistyökumppani tarjosi kuvantamislaitteet, opastuksen ja kerätyn kuva-aineiston avoimen Mapillary-verkkopalvelun avulla. Tavoitteena oli selvittää kuvanlaadun riittävyys ja kustannusvaikuttavuus Espoon kaupungin tarpeisiin nähden sekä tutkia pyöräteiden kuvantamisen toimivuutta joukkoistamismenetelmällä. Joukkoistamalla kerätty aineistoa hyödynnetään katujen ylläpidossa ja ilmaista Mapillary-verkkopohjasta ratkaisua ovat hyödyntäneet Espoon katujen ylläpidon ammattilaiset.
Kanava digitaaliseen osallisuuteen
Ison Omenan palvelutorin monitoimijaympäristössä oli tarve uudenlaisille asiakaspalautteen ja osallistamisen kanaville. Future Dialog tarjosi Kanava digitaaliseen osallisuuteen -kokeiluun räätälöityä osallistamissovellusta ja sen hallinta- ja analytiikkapaneelia. Tavoitteena oli testata sovelluksen toimivuutta palveluympäristössä ja osallistaa eri kohderyhmiä. Kokeilun tavoitteena ei ollut testata ratkaisun integroitumista Espoon sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään, vaan kaupunki halusi kokeilla, miten mobiilisovellus otetaan eri käyttäjäryhmissä vastaan ja kokeilla sovelluksen toimivuutta jatkuvana vuorovaikutuskanavana Iso Omenan palvelutorin asiakkaiden keskuudessa.
Yhteyshenkilöt: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi ja Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi
Digiagenda
Monikanavainen asiointipalvelu
Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen monikanavaiselle asiointipalvelulle. Kyseessä on kuntakehittäjille ja -johtajille tarkoitettu viitekehys työkaluineen. Sen avulla voidaan johtaa ja ohjata asiointipalveluja siten, että asiointipalvelut näkyvät asiakkaille yhdenmukaisina. Palvelujen täydentämiseen voivat osallistua mm. yritykset.
Viitekehyksen valmistelussa olivat mukana Espoon kaupungin eri toimialojen asiointipalvelujen asiantuntijoita, Espoon Yrittäjien edustajia, kahden muun 6Aika-kaupungin Oulun ja Turun edustajat sekä konsultti.
Yhteyshenkilö: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi
6Aika Espoossa