Kaupunginhallitus päätti länsimetron jatkeeseen liittyvästä sopimuksesta ja jatkeen rahoituksesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
15.9.2014 klo 17.45

Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen.

Sopimuksessa korotetaan asuntokaavoitustavoitetta MAL-aiesopimuksessa esitetystä vuotuisesta 250 000 kerrosneliömetristä 312 500 kerrosneliömetriin. Kaavoitustavoitteen lisäys on 25 prosenttia. Vaatimus on linjassa valtuuston jo päättämän asemakaavoitustavoitteen kanssa, jossa tavoitteeksi asetettiin 350 000 kerrosneliömetriä. Kaupungilla on hyvät edellytykset toteuttaa sopimuksessa esitetty tavoite. Kaavoitusta tulee priorisoida ja nopeuttaa erityisesti metron jatkeella ja kaupunkiradan kehityskäytävässä.

Sopimuksessa valtio on sitoutunut osallistummaan länsimetron jatkon kustannusarvion mukaisiin kustannuksiin 30 prosentin osuudella. Valtio on asettanut sopimuksessa kustannuskaton 240 miljoonaan euroon. Kustannuskatto nousee maanrakennuskustannusindeksin mukaisesti.

Valtion rahoitusosuus alkaa vuonna 2017. Siihen asti hankkeen rahoittaa kokonaisuudessaan Espoon kaupunki. Tavoitteena on, että länsimetron jatkeen rakentaminen alkaisi lokakuussa 2014 ja hanke valmistuisi 2020. Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on 801 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto antaa kaupungin omavelkaisen takauksen lainoille, joilla rahoitetaan Espoon maksuosuus länsimetron rakentamiseen välillä Matinkylä – Kivenlahti. Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika on enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että kaupungin investointirahaston pääomia 80 miljoonaa euroa käytetään länsimetron jatkon alkurahoitukseen. Laina maksetaan rahastoon takaisin kokonaisuudessaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Metron jatkaminen Kivenlahteen on osa koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Se kytkee Espoon lounaisosat tiiviisti muuhun pääkaupunkiseutuun. Metro mahdollistaa kaupungin kehittymisen laajalla vaikutusalueella. Tehokkaan joukkoliikenteen piiriin saadaan heti yli 50 000 asukasta. Hanke sisältää kalliotunnelissa Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan metrolinjan, viisi nykyaikaista maanalaista metroasemaa sekä bussien liityntäliikennejärjestelyt ja pysäköintiratkaisut asemilla. Asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi rakennetaan läntinen maanalainen metrovarikko, joka sijoittuu Sammalvuoreen.

Selostus Suomenojan sataman tilanteesta


Kaupunginhallitus merkitsi tiedokseen selostuksen Suomenojan sataman tilanteesta. Kaupunginjohtaja on määrännyt Espoon kaupungin sisäisen tarkastuksen tekemään erillisselvityksen Suomenojan sataman ja Espoon kaupungin liikuntapalveluiden merellisen ulkoilun yksikön tilanteesta julkisuudessa esitettyjen väitteiden takia.

Erillisselvityksen tavoitteena on tutkia ja arvioida Liikuntapalvelut - Merellinen ulkoilu yksikön kilpailutuksia, ostohankintoja, sopimuksia ja niitä koskevaa päätöksentekoa sekä Merellisen ulkoilun yksikön kaluston ja kiinteistöjen käytön ohjeistusta. Tarkastusraporttiluonnoksen tavoiteaikataulu on viikolla 42.

Kaupunginjohtaja on myös käynnistänyt valmistelutyön siitä, miten Espoon kaupungin riskienhallinnalla voidaan ehkäistä sopimusriskejä. Lisäksi on suunnitteilla virkamies- ja luottamushenkilöjohdon yhteinen kriisiviestintäkoulutus.

Julkisuudessa on myös ollut esillä venesatamassa työskennelleen työntekijän irtisanomistapaus. Nyt tehtävä erillisselvitys ei koske tähän tapaukseen liittyviä seikkoja. Jutussa oli kysymys yhden työntekijän työsuhteen irtisanomisesta sillä perusteella, että tämä oli ottanut työnantajan auton luvatta käyttöönsä, poistunut luvatta työpaikaltaan ja jättänyt merkitsemättä ajon ajopäiväkirjaan. Lisäksi työntekijälle oli jo aiemmin annettu eri asioista kolme varoitusta ja suullisia huomautuksia.

Espoon käräjäoikeus katsoi 1.10.2013 antamassaan tuomiossa, ettei työntekijän menettely ollut niin vakavaa, että Espoon kaupungilla olisi ollut riittävän painavaa syytä irtisanomiseen. Tuomiossa kuitenkin todetaan, että työntekijän antama aihe työsopimuksen päättämiseen oli otettava huomioon korvausta alentavana seikkana.Työntekijä vaati laittomasta irtisanomisesta korvauksena 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän ja hänelle tuomittiin maksettavaksi 9 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Suomenojan satamaan liittyen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksessa on lisäksi vireillä esitutkinta koskien joidenkin Espoon virkamiesten toimintaa. Tutkintapyynnön on tehnyt satamassa toimiva venekorjaamoyrittäjä.


Kaupunginhallituksen esityslista/ennakkopöytäkirja