C21-kaupunginjohtajat: Kaupungit ovat Suomen kasvun kivijalka – puoliväliriihessä on vahvistettava kaupunkien edellytyksiä kestävään ja pitkäjänteiseen kasvuun

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
12.4.2021 klo 15.07

C21-kaupunginjohtajat (Suomen 21 suurinta kaupunkia) edellyttävät, että hallitus tekee huhtikuun puoliväliriihen yhteydessä päätöksiä, jotka vahvistavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja turvaavat kaupunkien kyvyn investoida koronakriisin jälkeiseen kasvuun. Kaupungit ovat keskeisessä asemassa niin koronakriisin hoidossa kuin siitä elpymisessä ja uuden talouskasvun luomisessa, ja niiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja potentiaali tunnistettava.

Koronakriisi on syventänyt jo entuudestaan vaikeaa taloustilannetta niin kaupungeissa kuin valtakunnallisesti. Kriisin taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat olleet mittavat ja pandemiatilanteen yhä jatkuessa on selvää, että ne ovat varsin pitkäaikaisia. Kuntien ja kaupunkien menopaineita lisäävät lähivuosina merkittävästi myös monet muut tekijät kuten väestön kasvu ja ikääntyminen, pitkäaikaistyöttömyys, palkkaratkaisut sekä hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtävien laajennukset.
Hallitus tuki koronasta kärsineiden kuntien taloutta merkittävästi vuoden 2020 aikana. Tukitoimet auttoivat akuutissa tilanteessa, mutta kertaluonteisilla tuilla ei ratkaista kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden ongelmia.

Hallituksen tulee varautua kompensoimaan koronasta aiheutuvia lisäkustannuksia ja tulomenetyksiä myös tulevina vuosina. Lisätukea on kohdistettava erityisesti niille aloille, joille on aiheutunut oleellisia tulomenetyksiä. Esimerkiksi luovien alojen ja kulttuurin, joukkoliikenteen sekä matkailu- ja tapahtuma-alan osalta näkymät ovat edelleen hyvin synkät. Hallituksen on lupauksensa mukaisesti korvattava koronan osalta myös muun muassa testauskapasiteetin nostamisesta, jäljittämisestä, rokotuksista ja potilaiden hoidosta aiheutuvat kulut täysimääräisesti ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Tukea on laajen-nettava myös muun muassa kansainvälisten matkailijoiden karanteeneista aiheutuviin kustannuksiin. Koronan jälkihoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä lasten ja nuorten hyvinvointiin, kasvavaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeeseen ja ikäihmisten yksinäisyyden lisääntymiseen. On oleellista, että hallitus sitoutuu budjettiriihessä tekemiensä linjausten mukaisesti hoito- ja palveluvelan 450 miljoonan euron suuruiseen tukikokonaisuuteen.

Kuntatalouden epävarmuutta lisää merkittävästi eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus, jonka ilmeinen riski on, että se heikentää kaupunkien mahdollisuuksia selvitä velvoitteistaan, veloistaan ja investoinneistaan ilman merkittäviä verokorotuksia. Huolestuttavaa on, että samanaikaisesti valtio pyrkii myös kasvattamaan kuntien rahoitusosuutta valtakunnalliseen liikenneinfraan.

Ajankohta kaupunkien kasvun edellytyksiä ja tätä kautta koko maan talouskasvua ja kilpailukykyä heikentävien ja taloudellista epävarmuutta lisäävien uudistusten toteuttamiselle ei ole otollinen. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta kuntien rasitusta valtion hankkeista ei tule lisätä. Sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista tulee ennen uudistuksen toteuttamista laatia riippumaton arviointi. 

Välttämätöntä kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta on myös se, että hallitus korvaa kaikki hallitusohjelman mukaisista uusista tehtävistä ja laajenevista velvoitteista kunnille aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. On lisäksi selvää, että tässä tilanteessa kuntien perusrahoitus tulee säilyttää nykyisellään. Kehyskaudella kiky-sopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyt valtionosuusvähennys on poistettava pysyvästi, koska sille ei enää ole perustetta.

Suurten kaupunkien tavoitteena on pitkään ollut kaupunkien roolin vahvistaminen työllisyyden hoidossa, sillä kunnilla on sekä kannustimet työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn, että monipuolisempi keinovalikoima vahvistaa työllisyystoimia. Kuntapohjainen työllisyyden hoidon malli luo edellytyksiä uusien työpaikkojen synnylle ja ehkäisee työttömyyttä entistä laajemmin. Tätä kautta vahvistetaan osaltaan myös kaupunkien elinvoimaa. Kuntien ja kaupunkien järjestämisvastuun ja roolin vahvistaminen on myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.

C21-kaupunginjohtajat edellyttävät, että hallitus tekee puoliväliriihen yhteydessä yksiselitteisen linjauksen työllisyydenhoidon tehtävien pysyvästä siirrosta kuntien järjestämisvastuulle. Tämä loisi vaikeassa työllisyystilanteessa työllisyyden hoitoon pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta sekä lisäksi tarvittavaa ennakoitavuutta ja edellytykset 1.maaliskuuta 2021 käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen onnistumiselle. Lisäpanostukset palveluihin ja yritystukiin helpottaisivat tilannetta edelleen.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.