Espoon ja koko kuntatalouden toimintaympäristö vaikea ja vaikeutuu

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
5.6.2020 klo 11.30

Vaikka hallituksen lisätalousarvioehdotus tuo Espoolle helpotusta koronakriisin aiheuttamaan taloushaasteeseen, pitää kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä tilannetta vaikeana. ”Koronakriisi ja sen myötä erittäin nopeasti kasvanut työttömyys tulevat rasittamaan julkista taloutta ja kuntataloutta pitkään. Paineet kohdistuvat niihin kaupunkeihin, jotka rahoittavat palvelut verotuloillaan, erityisesti Espooseen. On selvää, että talouden tasapainottamiseksi nyt tehty lisätalousarvio ei riitä, vaan taloutta pitää tasapainottaa ja sopeuttaa erityisesti vuosi 2021 ja koko tuleva uusi valtuustokausi 2021-2025”, Mäkelä sanoo.

Valtion lisätalousarvio toi alustavan arvion mukaan Espoolle kaikkiaan 73 miljoonan euron helpotuksen koronakriisin aiheuttamaan taloushaasteeseen. Koronan aiheuttavat taloudelliset menetykset ovat arvioiden mukaan 170 Me. ”Valtion panostukset kuntien tukeen ovat merkittävät mutta ne eivät riitä kattamaan kokonaan koronavirustilanteen Espoolle aiheuttamia verotulomenetyksiä ja menojen lisäyksiä”, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Hallituksen lisätalousarvioehdotuksen kuntatuki koostuu peruspalvelujen valtionosuuden korotuksesta, jossa Espoon osuus on yhteensä arviolta 34,3 miljoonaa euroa, sekä lasten ja nuorten sekä ikäihmisten tuesta, jossa Espoon osuus on noin 9 miljoonaa. Tämän lisäksi yhteisöveron kuntien jako-osuuden korotus 10 %:lla tuo alustavan vaikutusarvion mukaan Espoolle 29 miljoonaa euroa. Luku perustuu Kuntaliiton toukokuun arvioon yhteisöveron kokonaistuotosta.

Sairaanhoitopiireille suunnatulla 200 miljoonan euron valtionavustuksella kompensoidaan koronavirustilanteen aiheuttamia lisäkustannuksia ja alijäämiä. Tämä pienentää jonkin verran Espoon kustannuksia HUS alijäämän kattamisesta.

Joukkoliikenteen lipputulojen menetyksiä korvataan 100 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollisesti vähentää Espoon kustannuksia HSL lipputulomenetysten kustannuksista, määrää on vielä vaikea arvioida.

Koronan vaikutukset jatkuvat vielä tuleville vuosille, kun lisätalousarvioon sisältyvät kompensaatiot koskevat vain vuotta 2020. ”Jatkamme Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelman valmistelua. Tavoitteena on parantaa suunnitelmallisesti Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa seuraavan valtuustokauden loppuun asti monin eri toimin”, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Samassa yhteydessä tehty MAL-sopimus käynnistää Espoon kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti toteuttamisen. Espoon teknisen toimen johtajan Olli Isotalon mukaan kaupunkirata edistää merkittävästi Espoon viiden kaupunkikeskuksen kestävää kehittämistä.

”Se parantaa uudistuvan Espoon keskuksen ja voimakkaasti kasvavan Leppävaaran joukkoliikenneyhteyksiä entisestään tukien myös Keran alueen muutosta. Espoo kasvaa tulevaisuudessa myös keski- ja pohjoisosistaan, mikä edellyttää entistä sujuvampia liikenneyhteyksiä eri puolille pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata.”

”MAL -sopimus vauhdittaa koko Etelä-Suomen kestävää kehitystä. Helsingin ja Turun välinen ratayhteys on valtion rataverkkoon sisältyvä kaukoliikenneyhteys, jonka investointikustannukset kuuluvat valtion vastuulle. Nyt valtio on vähentämässä omaa osuuttaan Espoon kaupunkiradan kustannuksista aikaisempiin vastaaviin ratahankkeisiin verrattuna, jolloin kuntien maksuosuus vastaavasti kasvaa”, Mäkelä muistuttaa.

Valtion rahoitusosuus Espoon kaupunkiradan toteuttamiskustannuksista on 50 %, enintään kuitenkin 137,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kunnat ja HSL ratkaisevat lähijunaliikenteen tarvitsemien varikoiden sijoittumisen pääkaupunkiseudulla ja laativat toteutukselle junien hankintatarpeen huomioonottavan aikataulun. Valtio osallistuu lähiliikenteen varikoiden suunnittelun kustannuksiin 30%:n, kuitenkin enintään 3 miljoonan euron osuudella. Suunnittelun eteneminen on edellytyksenä valtion panostuksille Espoon kaupunkirataan.

Espoon ajankohtaiset koronaohjeet