Espoon Finnoon energiasuunnittelussa tähdätään korkealle

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
19.12.2014 klo 14.44

Espoon Finnoossa tavoitteena on hiilineutraali, metron ja muiden joukkoliikennevälineiden käyttöön perustuva ekologinen elämäntapa. Ensimmäisenä valmistuu Djupsundsbäckenin asuntoalueen asemakaava, jota varten on tehty Djupsjundsbäckenin alue-energiamallinnusraportti.


Energiamallista saadaan suuntaviivoja suunnitteluun tavoiteltaessa kestävän kehityksen mukaista asumista.  Insinööritoimisto Granlundin tekemää tarkastelua käytetään työkalupakkina kaavasuunnittelusta rakennusvaiheeseen ja käyttöönottoon asti.  Energiamallissa tarkastellaan energian- ja tehontarvetta tuntitason simulointimallien ja vertailurakennusten mitatun sähkönkulutuksen avulla.

Asemakaavoituksessa suunnittelijat huomioivat jo kaavan lähtökohdissa ne toimenpiteet, jotka edistävät energiansäästöä. 

Tarkastelun perusteella saadut tulokset jaetaan energiankulutukseen, huipputehoon ja energiantuotannonpäästöihin vaikuttaviin keinoihin. Jokaiseen luokkaan on haettu kolme merkityksellisintä asiaa sekä suunnittelun ja rakentamisen kannalta oikea vaihe ohjeistuksien toteuttamiseen.

Energiansäästön top-3


Tärkeimmiksi energiankulutusta vähentäviksi keinoiksi todettiin lähes nollaenergiamääräysten etupainotteinen käyttöönotto sekä lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen.   

Koska lähes nollaenergiamääräykset eivät ole vielä täsmentyneet, ehdotetaan raportissa tavoiteltavan alkuvaiheessa vähintään E-lukua 110 kWh/m2, vuosi. Käyttöveden kulutusta pyritään vähentämään elektronisilla hanoilla, sillä laskelmien perusteella lämpimän käyttöveden osuus alueen lämmitysenergiasta on noin puolet.  Parhaimmassa laskentaskenaariossa lämpimän käyttöveden määrää saatiin pudotettua noin kolmasosa nykytasoon verrattuna.


Energiankulutuksen kannalta suurimmat hyödyt saavutettaisiin mahdollisimman pienellä asumisväljyydellä. Kaupungin näkökulmasta on kuitenkin mielekkäämpää pyrkiä vastaamaan markkinoiden kysyntään ja pyrkiä asukaskyselyiden ja tutkimusten mukaisiin asumisväljyyksiin kaavoituksessa.

energiavertailut

 Erilaisten energiatehokkuusvaatimusten vaikutus lämmitys- ja sähköenergiankulutukseen sekä E-lukuun.

Huiput tasataan innovaatioilla

Huipputehon hallintaan löydettiin kolme hyvin erityyppistä keinoa: Rakennuskohtainen energian varastointi, kotona/poissa -kytkimet sekä energiankäytön hintaohjaus. Kahta ensimmäistä pystytään ennen rakentamista ohjaamaan vaatimalla kiinteistöihin lämminvesivaraajat sekä huoneistokohtaiset kotona/poissa -kytkimet, jotka ohjaavat vähintään ilmanvaihdon minimiasetuksille poissa-tilanteessa.

Edistyksellinen rakennusautomaatio auttaa kiinteistöjä hyödyntämään olemassa olevia palveluja sähköenergian kulutuksen hintaohjauksessa. Tavoitteena on lämminvesivaraajien avulla synnyttää vastaavanlaisia tuotteita myös lämmitysenergian ohjaukseen kaukolämpökohteissa. Energiakäytön hintaohjauksesta ja kahdensuuntaisesta kaupasta käydään aktiivista keskustelua ja Finnoosta pyritään saamaan uusien energiamarkkinoiden pilotointialue.

Lämmintä vettä säästöön


Talokohtainen lämminvesivaraaja pienentää kaukolämmön huipputehon tarvetta. Huipputehon hallinta on CO2-päästöjen vähentämisessä erittäin merkityksellinen keino, sillä esimerkiksi lämminvesivaraajien avulla voidaan laskelmien perusteella vähentää asuinkiinteistön lämmitystehontarvetta jopa 30 %. Huipputehontarpeen pienentäminen tai tehontarpeen siirtäminen toiselle ajanjaksolle vähentää yleensä korkeapäästöisillä huipputeholaitoksilla, kuten öljykattiloilla, tuotettua energiaa, jolloin myös CO2-päästöt pienenevät. Huipputehon leikkaus vaikuttaa myös tarvittavan infrastruktuurin, kuten putkistojen, kokoon.

 
tehon leikkaus
Huipputehon hallinta on CO2-päästöjen vähentämisessä erittäin merkityksellinen keino.


Kadun aurinkoisella puolella

Energiantuotannosta syntyvien päästöjen vähentämiseksi tärkeäksi havaittiin keskitetty vähäpäästöinen energiaverkko. Verkon syntymistä voidaan tukea edistämällä aurinkoenergian hyödyntämistä edellyttämällä kiinteistöjen teknisiin tiloihin ja kattopinnoille tilavaraukset aurinkoenergiajärjestelmille eli aurinkopaneeleille ja -keräimille. Lisäksi kiinnitetään huomiota harja- ja pulpettikattojen suuntauksiin.  Hyödyntämällä lähes kaikki kattopinnat aurinkoenergiantuotantoon voitaisiin kesäaikana Djupsundsbäckenin kaava-alueen laskennallinen energiantarve kattaa kokonaisuudessaan aurinkoenergialla.

Myös kiinteistöjen lämminvesivaraajat edistävät aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Lämminvesivaraajat toimivat osana aurinkolämpöjärjestelmää ja ne kannattaa kustannussyistä mitoittaa myös aurinkolämpöjärjestelmää ajatellen.

Alueen kunnallisteknillisessä suunnittelussa jätetään tilavaraukset kaukokylmäverkostolle, jolloin alueen jäähdytystarve voidaan kattaa ympäristöystävällisemmin. Kaukojäähdytys vähentää jäähdytysenergian kulutuksesta aiheutuvia päästöjä noin 10 - 20 % verrattuna talokohtaiseen kompressorijäähdytykseen.

Infoa:

Aurinkoenergiajärjestelmillä voidaan muuttaa auringon säteilyä energiaksi.
Aurinkopaneeli muuttaa säteilyn sähköenergiaksi esimerkiksi valaistusta varten ja aurinkokeräin lämpöenergiaksi esimerkiksi käyttöveden lämmittämiseen.
 
E-luku kuvaa rakennuksen tai sen osan laskennallista kokonaisenergiankulutusta.
E-luku määritellään rakennuksen laskennallisen vuotuisen ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien avulla.

Energian hintaohjaukselle voidaan luoda edellytykset toteuttamalla kiinteistöjen rakennusautomaatio siten, että se ohjaa rakennuksen sähkön- ja lämpöenergiantarvetta ajankohtiin, jolloin energianhinnat ovat alhaisimmillaan. Esimerkiksi suurimpia lämmitystehontarpeita voidaan osittain siirtää aiemmalle ajankohdalle varaamalla osa tarvittavasta lämmitysenergiasta kiinteistöön ennen ruuhkahuippua.

Kahdensuuntaisessa kaupassa sähkön- tai lämmön ostaja voi myydä ylimääräistä paikalla tuotettua energiaansa, esimerkiksi aurinkosähköä tai –lämpöä, takaisin jakeluverkkoon korvausta vastaan.

Kaukojäähdytyksellä eli kaukokylmällä tarkoitetaan keskitetyssä tuotantolaitoksessa tuotetun jäähdytetyn veden jakelua putkiston välityksellä useille rakennuksille jäähdytystä varten. Toimintaa voidaan verrata kaukolämmitykseen sillä erotuksella, että kaukojäähdytyksessä kiinteistöjen ylimääräinen lämpö siirretään energiayrityksen kaukojäähdytysveteen. Finnoossa kaukojäähdytys toteutetaan lämpöpumpun avulla.

nZEB, ”Nearly Zero Energy Building”, eli lähes nollaenergiarakennuksella on erittäin korkea energiatehokkuus ja sen tarvitsema energiamäärä katetaan hyvin laajalti uusiutuvista lähteistä olevalla energialla.

kaukojäähdytys

Lisätietoja:

Projektinjohtaja Kimmo Leivo, p. 050 340 9723
Energiainsinööri Niina Laasonen, p. 050 369 4667