Espoolaiset kertoivat ahkerasti toiveitaan kaupungin tulevaisuudesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
4.3.2021 klo 17.12

Viime syksynä toteutetuilla Mun Espoo -kyselyillä kerättiin asukkaiden ajatuksia Espoosta: mitkä asiat ovat hyvin ja mihin tulisi panostaa tulevaisuudessa. Kyselyt keräsivät yhteensä yli 10 000 vastausta ja erityisesti nuoret koululaiset ja opiskelijat ovat päässeet laajasti kertomaan ajatuksistaan. Vastauksia hyödynnetään kaupungin strategian, Espoo-tarinan, päivityksessä ja kaupunkiympäristön kehittämisessä.

Ensimmäisinä asioina espoolaisille tulevat kotikaupungistaan mieleen lähiluonto, vehreys ja metsät. Luonnon merkitys korostuu erityisesti 35-65 -vuotiailla vastaajilla. Myös merellisyys ja saaristo ovat ihmisten ajatuksissa Espoosta puhuttaessa. Espoon ajatellaan olevan viihtyisä ja kaunis asuinpaikka ja koti. Tämän suhteen espoolaisten ajattelu ei ole muuttunut viime vuosina. Tuloksista on nähtävissä viitteitä, että turvallisuus näkyy vastauksissa vähemmän, kun taas kasvu ja kehitys on noussut aikaisempaa enemmän esille.

Kaupungin palvelujen toimivuus tärkeintä

Kuntalaiset toivovat kaupungin keskittyvän toiminnassaan sen peruspalveluihin, asukaslähtöisyyteen ja rakentamiseen. Unohtamatta kuitenkaan hyvinvointia, tasavertaisuutta, luontoa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä ja talouden tasapainoa. Kestävä kehitys korostuu erityisesti alle 45-vuotiaiden vastauksissa, kun taas taloudellista tasapainoa pidettiin sitä tärkeämpänä mitä vanhempi vastaaja oli kyseessä.

Kehityskohteina esiin nousivat kaupungin palvelut, mutta sen lisäksi rakentaminen ja joukkoliikenne koettiin merkittävinä kehityksen paikkoina. Joukkoliikennettä korostettiin erityisesti 35-54 -vuotiaiden joukossa. Koululaiset nostivat kehittämisen painopisteiksi muita vastaajia useammin alueiden kunnossapidon, viheralueet ja esimerkiksi jätehuollon.

Valtaosa suosittelisi Espoota asuinpaikkana

Pääsääntöisesti espoolaiset suosittelisivat kotikuntaansa tuttavillensa asuinpaikaksi varauksetta. Noin 15% vastaajista olivat varauksellisia asuinpaikan suosittelun suhteen. He nostivat syiksi mm. asumisen korkean hintatason, huonot palvelut ja hallitsemattoman kasvun. Toisaalta Espoota suosittelevien yhtenä perusteena nousi esiin nimenomaan palveluiden hyvä taso. Erityisesti nuoret ja englanniksi kyselyyn vastanneet suhtautuivat positiivisesti Espoon suosittelemiseen asuinpaikkana.

Mun tulevaisuuden Espoo -kyselyssä esitettiin Espoota koskevia väittämiä, joihin vastaajat suhtautuivat varsin myönteisesti. Erityisesti palveluiden digitaalinen saavutettavuus ja kaupunkilaisten rooli kunnan voimavarana saivat hyviä pisteitä kuntalaisten arvioissa. Suurimpana ongelmakohtana, ja toisaalta eniten epätietoisuutta aiheuttavana asiana, nousi esiin Espoon taloudellinen tasapaino.

Tulevaisuudessa kuntalaiset toivoisivat Espoon olevan luonnonläheinen, turvallinen ja rauhallinen kaupunki, jossa viihtyisää ja mukava olla. Espoon tulisi asukkaiden mielestä myös olla hyvinvoiva, elinvoimainen kehittyvä kaupunki, joka toimii asukaslähtöisesti.

Karttakyselyn tulokset vaikuttavat kaupunkisuunnitteluun

Mun tulevaisuuden Espoo -kyselyn kanssa samaan aikaan toteutettiin Mun Espoo kartalla -kysely, jossa espoolaiset kertoivat, miltä Espoo näyttää ja tuntuu kaupunkilaisten arjessa. Kyselyyn vastasi noin 6 600 espoolaista, jotka merkitsivät digitaaliselle kartta-alustalle lähes 70 000 itselleen merkityksellistä paikkaa ja kehittämisideaa.

Karttakyselyn tuloksia hyödynnetään Espoo-tarinan päivityksessä sekä kaupunkisuunnittelussa, jossa asukkaiden näkemykset toimivat pohjatietona kaavoitukselle. Karttakysely toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Aineiston analysointi on alkanut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja Aalto-yliopiston NordGreen-hankkeessa, jossa selvitetään mm. lähiympäristön hyvinvointivaikutuksia. Aineisto ei vanhene nopeasti vaan palvelee sekä tutkimusta että suunnittelua useiden vuosien ajan.