Espoo investoi kestävään kasvuun

  • Jaa Facebookissa
  • TwitterX
1.11.2018 klo 17.00

Espoo kasvaa vuosittain noin 4 600 asukkaalla. Kaupunki varautuu voimakkaaseen kasvuun investoimalla kaupunkirakenteen ja palvelutilojen kehittämiseen erityisesti länsimetron, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärillä. Espoon pinta-alasta yli kolmanneksen kattava pohjois- ja keskiosien yleiskaava on valmisteilla.

”Kaupungin viiden kaupunkikeskuksen asemaseuduista muodostuu tiiviitä asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelualueita, joita ympäröi vihreä asumisen ja vapaa-ajan vyöhyke. Tämä on kestävä tapa kasvaa. Espoo on valittu kaksi kertaa Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi taloudellisilla, ekologisilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla mittareilla mitattuna. Nyt meidät kutsuttiin YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoiteohjelmaa toteuttavaksi edelläkävijäkaupungiksi yhteistyössä Aalto-yliopiston ja yritysten kanssa. Allekirjoitimme sopimuksen ensimmäisenä kaupunkina maailmassa”, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

”Kaupungistuminen haastaa Espoota, kasvaminen on kallista. Espoolla on vahva talous, mutta valtava verontulontasaus, noin 200 miljoonaa euroa joka vuosi espoolaisilta veronmaksajilta muille Suomen kunnille, on kasvusta ja maahanmuutosta vastaavalle kaupungille kohtuuton”, Mäkelä sanoo.

Vuosina 2013-2019 Espoo on maksanut tasausta muille kunnille yhteensä 1,2 miljardia euroa. ”Valtionosuusjärjestelmän tulisi huomioida kasvukaupunkien palvelutarpeet. On tärkeää varmistaa suurten kaupunkien edellytykset investoida, synnyttää uusia innovaatioita ja uusia työpaikkoja. Nykynäkymin sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan Espoon rahoitusasemaa ja edelleen heikentämään kykyä kasvuinvestointien rahoittamiseen”, Mäkelä sanoo.

Koulut kuntoon

Espoo on käynnistänyt Koulut kuntoon -ohjelman, jolla varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveet ja toimivat tilat. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat koulu- ja päiväkotitiloja ja niiden korjauksia yhteensä yli 1,1 miljardilla eurolla seuraavan 12 vuoden aikana. Hankkeiden kokonaiskustannuksia pyritään laskemaan Koulu palveluna -mallilla, uudenlaisilla suunnittelu- ja toteutustavoilla sekä projektiyhtiömallilla (PPP), jolla toteutettavaksi valmistellaan useamman koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeita.

Kaupungin investointiohjelma on laadittu vuosille 2019-2030 ja se on yhteensä 3,2 miljardia euroa. Toimitilainvestointien lisäksi investoidaan Espoon infrastruktuurin kehittämiseen 1,1 miljardia euroa 12 vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, metron kehityskäytävän, aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2019 lähes 800 miljoonalla eurolla ja Länsimetron jatkeen rakentamisen aikana vuo-sina 2019- 2023 vielä yhteensä 3,4 miljardilla eurolla.

Verotulot kasvavat

Kaupungin mittavat rakentamispäätökset ovat jo kiihdyttäneet yksityistä rakentamista Espoossa. Tällä on suuri merkitys Espoon tulevalle työpaikka- ja verotulokehitykselle.

Talouskasvu, parantunut työllisyys sekä sopimuskorotukset kasvattavat vuoden 2019 verotulot 1 582 miljoonaan euroon, yli 4 prosentin kasvuun vuoden 2018 ennusteeseen nähden. Kaupungin nettomenot kasvavat 4,7 prosentilla vuonna 2019. Kasvuun vaikuttavat palkkojen sopimuskorotukset, toiminta- ja tilakustannusten kasvu sekä joukkoliikenteen kuntaosuuden kasvu. Tavoitteena on saada nettomenojen kasvu tasaantumaan lähivuosina noin 2 prosentin tasolle.

Vuoden 2019 vuosikate on 213 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden lopussa vuosikate lähenee talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaista tavoitetta 270 miljoonaa euroa. Kaupungin käyttötalouden tulos vahvistuu koko suunnitelmakauden, mutta se ei riitä kasvaneen investointiohjelman rahoittamiseen.

Lainakanta kasvaa

Kaupungin investoinneista pystytään rahoittamaan tulorahoituksella 67 prosenttia vuonna 2019 ja noin 88 prosenttia taloussuunnitelmakaudella. Kaupungin lainakanta kasvaa 120 miljoonalla eurolla vuonna 2019 ja koko taloussuunnitelmakaudella yhteensä 289 miljoonalla eurolla.

Konsernin vuoden 2019 nettoinvestoinneista noin 35 prosenttia voidaan rahoittaa kaupungin tulorahoituksella korkeasta investointitasosta johtuen. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2019 yli 423 miljoonaa euroa ja 1,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Verorahoituksella katettava oikaistu lainakanta kasvaa 1,1 miljardilla eurolla.

Espoon käyttötalous vahvistuu, mutta talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoite konsernin oikaistun lainakannan kääntämisestä laskuun ei toteudu taloussuunnitelmakaudella.

Espoo järjestää palvelut asukas- ja asiakaslähtöisesti

Kevään 2019 aikana laaditaan City as a Service - palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2030 -suunnitelma, jossa huomioidaan asukkaiden ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet sekä kehittyvän teknologian tuomat mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen.

Varhaiskasvatuksessa pedagoginen näkökulma vahvistuu uuden varhaiskasvatuslain myötä. Lukioiden yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy. Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot yhdistyvät ja muuttavat uuteen yhteiseen tilaan Otaniemessä. Samalla ne hakevat uudenlaista toimintakonseptia, joka pohjautuu Koulu palveluna-kokeiluun. Yhteistyötä uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi tehdään yhdessä yritysten ja oppijoiden kanssa.

Matinkylän terveysasema muuttaa Ison Omenan palvelutorille tammikuussa ja palvelee uudella Ison Omenan terveysasema -nimellä laajennetuin aukioloajoin arkisin klo 7-20. Iltavastaanottoja saadaan myös suuriin hammashoitoloihin, ja lisäksi selvitetään palvelusetelien hyödyntämismahdollisuuksia. Lapsiperheille tarjotaan entistä enemmän varhaista tukea ja kotiin vietäviä palveluja. Vanhusten kotihoidon kehittäminen jatkuu. Vammaispalveluissa nopeutetaan hakemusten käsittelyä ja lisätään tuettua asumista.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo ehdotuksestaan Espoon kaupungin vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Facebook live -lähetyksessä perjantaina 2.11. klo 10.45-11.15.

Materiaalit

Kaupunginjohtajan diat (pdf, 1039 Kt)

Taloussuunnittelujohtajan diat (pdf, 968 Kt)

Sivistystoimen diat (pdf, 1329 Kt)

Sosiaali- ja terveystoimen diat (pdf, 1089 Kt)

Teknisen ja ympäristötoimen diat (pdf, 1722 Kt)

Meneillään olevaa kaavoitusta (pdf, 393 Kt)

Kaupunkipyörät asemalla

Kuva 1. Kaupunkirata Espoon keskukseen ja Kauklahteen kehittäisi pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Se on osa ns. Tunnin juna -hanketta, joka parantaa Turun suunnan kaukoliikenteen ja lähiliikenteen sujuvuutta.

Tapiola rakentuu

Kuva 2. Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueilla rakentaminen jatkuu. Espoon keskuksen ja Espoonlahden keskuksia uudistetaan. Leppävaaran aluetta kehitetään voimakkaasti asemanseudulla, urheilupuiston ja Perkaan alueilla. Suurpellon, Finnoon, Keran, Niittykummun ja Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuuden alueet muuttuvat nykyistä kaupunkimaisemmiksi.