C21-kaupunginjohtajat: Koronan kunnille aiheuttamat kustannukset on kompensoitava oikeudenmukaisesti

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
9.4.2020 klo 14.32

On hyvä, että hallitus eilisessä kehysriihessään huomioi, että koronakriisi iskee rajusti myös kuntien talouteen. C21-kaupunginjohtajien arvion mukaan hallituksen tekemät linjaukset kuntien tukemiseksi ovat kuitenkin riittämättömiä ja myös linjausten epämääräisyys aiheuttaa kaupungeissa suurta huolta.

Hallitus teki eilen periaatelinjauksen siitä, että toukokuussa annettavan lisätalousarvioesityksen yhteydessä kunnille koronasta aiheutuvia kustannuksia kompensoitaisiin noin miljardilla eurolla. Tämä kattaisi tämänhetkisten arvioiden mukaan koronasta kunnille aiheutuvista kustannuksista vain noin puolet. Kuntatalouden tilanne on ollut haasteellinen jo ennen kriisiä ja mikäli kompensaatio koronasta syntyviin kustannuksiin jää tasoltaan riittämättömäksi, on selvää, että kaupungeissa joudutaan vakavasti harkitsemaan leikkauksia ja veronkorotuksia talouden tasapainon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kunnille ensi vaiheessa kompensoitavat noin 500 miljoonan euron verotulomenetykset on tarkoitus vähentää vuoden 2021 valtionavusta, eivätkä ne siksi muuta tilannetta tai vahvista kuntataloutta pitkällä aikavälillä.

Lisäksi on oleellista, että valtio kompensoi koronasta johtuvia lisämenoja ja tulomenetyksiä oikeudenmukaisesti. Tuki tulee kohdentaa aiheutuneiden kustannusten ja tulomenetysten suhteessa nimenomaisesti niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa myös vaikutukset ovat suurimmat ja joissa kriisi aiheuttaa eniten verotulomenetyksiä. Toistaiseksi tätä eikä tukipaketin kuntakohtaisia vaikutuksia ole mahdollista arvioida, sillä hallitus päättää tukitoimien määrästä ja kohdentamistavasta vasta myöhemmin keväällä. Siksi kunnat eivät omassa päätöksenteossaan voi tällä hetkellä tukeutua kehysriihen linjauksiin.

Koronakriisi tulee vaikuttamaan julkiseen talouteen ja kuntatalouteen useiden vuosien ajan ja aiheuttamaan kunnille sekä pitkäaikaisia menoja että tulomenetyksiä. Myös arviot kuluvan vuoden kustannuksista tarkentuvat kriisin edetessä ja mittaluokka voi nyt arvioidusta noin kahdesta miljardista vielä merkittävästi kasvaa. Koronakriisi seurauksineen tuntuu erityisesti suurissa kaupungeissa, joihin poikkeustila ja rajoitustoimet iskevät rajuimmin johtuen muun muassa niiden palveluvaltaisesta elinkeinorakenteesta. 

Valtion on varauduttava kompensoimaan lisämenoja ja tulomenetyksiä myös vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi kaikki hallitusohjelmaan sisältyvät ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajentamista koskevat tavoitteet ja linjaukset tulee uudessa tilanteessa arvioida kriittisesti. Kuntatalouden tilaa entisestään heikentäviin toimenpiteisiin ei nyt ole varaa.

Kriisin kunnille ja koko julkiselle sektorille aiheuttamia monentyyppisiä vaikutuksia on analysoitava tiiviissä vuoropuhelussa kaupunkien ja valtion kesken. Kun tarvittavista toimista löydetään yhteisymmärrys, kriisistä löydetään myös tie ulos.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin lisäksi Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.