Aurinko- ja geoenergiakartat auttavat valitsemaan parhaan energiaratkaisun

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
14.12.2012 klo 14.35

Espoon kaupunki julkaisi syyskuussa aurinko- ja geoenergiakartat, jotka voittivat viime viikolla avoimen datan sarjan Apps4Finland-kilpailussa. Datan avulla pystyy tarkistamaan yksittäisen espoolaisen talon tai pihan soveltuvuuden esimerkiksi aurinko- tai maalämmön tuotantoon: paljonko energiaa mihinkin kellon- ja vuodenaikaan oma kiinteistö tuottaisi.

Aurinkokartan teossa selvitettiin kaikkien Espoossa sijaitsevien rakennusten kattopinnoille lankeavan aurinkosäteilyn määrä. Yli 44 000 analysoiduista espoolaisesta rakennuksesta 40 000 paljastui hyviksi, kun katot luokiteltiin aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta ”hyviin”, ”keskimääräisiin” ja ”heikkoihin”.

Kaikki tietävät, että kesällä keskellä päivää aurinkopaneeli tuottaa enemmän energiaa kuin muulloin, mutta avatun tietovaraston avulla näkee tarkasti tuntitasolla, kuinka paljon energiantuotto olisi verrattuna kulloiseenkin lämmön- ja energiankulutukseen. Simulaatio ottaa huomioon pilvisyyden sekä sen, miten kasvillisuus ja toiset rakennukset varjostavat kattopintoja. Tuloksena saadaan yksittäisille katoille vuosittain lankeavan aurinkosäteilyn määrä.

Geoenergiakartta kuvaa maa- ja kallioperän soveltuvuutta esimerkiksi maalämmön tuotantoon. Kallion lajista riippuu, kuinka hyvin se sopii lämmitykseen tai jäähdytykseen.

Tuotanto- ja kulutustieto avoimesti vertailtavana

Karttojen datan avulla voi tietyntyyppiselle aurinkopaneelille tai maalämpöpumpulle laskea talokohtaisen takaisinmaksuajan. Tällä hetkellä avoin data on tarjolla vasta raakadatana, mutta Espoo rakentaa parhaillaan sovellukseksi helppokäyttöistä verkkopalvelua. Palvelu julkaistaan ensi keväänä.

IBM ja Pöyry ovat mukana kehittämistyössä maksutta talkoohengessä ja kiinnostuksesta yhteistä kehittämistä kohtaan. Hei kutsuvatkin hanketta Talkoo 2.0:ksi.

Verkkopalvelun avulla sekä kuluttajat että järjestelmiä tarjoavat yritykset voivat vertailla eri energiavaihtoehtoja. Tiedolla on varmasti käyttöä myös energiayhtiöille ja rakennuttajille.

Kaupunki kutsuu nyt energiayhtiöitä ja kiinteistönomistajia avaamaan omaa energian kulutus- ja tuotantopaikkatietoaan. Näin sujuvoitetaan entisestään laskelmien tekoa siitä, kuinka paljon mihinkin kellon- ja vuodenaikaan jonkin kohteen tai alueen tuotanto kattaisi energiankulutuksesta.

Apua uusien alueiden ja kohteiden suunnitteluun

Espoon kaupunki lähti kokoamaan energiatietoja jo pari vuotta sitten, kun todettiin, että noin 40 prosenttia kaupungin hiilidioksidipäästöistä syntyy energiankäytöstä. Haluttiin tietää, kuinka energiaratkaisut voidaan ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon.

Espoossa uskotaan, että paikallinen energiantuotanto tulee vielä olemaan yleinen käytäntö. ”EU:n direktiivit ja Suomen rakentamismääräykset ohjaavat siihen suuntaan, että aurinko- ja maalämmön käyttö muuttuu yhä suositummaksi”, energiainsinööri Tiina Sekki Espoon Tilakeskuksesta uskoo. Heinäkuun alusta muuttuneissa energiamääräyksissä on eri energiatuotantomuodoilla eri kertoimet, jotka suosivat luonnonvarojen käytön kannalta myönteisempiä ratkaisuja.

”Jos kaikki hyviksi tutkitut kattopinnat otettaisiin käyttöön, katoille asennetuilla aurinkosähköpaneeleilla voitaisiin nykytekniikalla tuottaa 650 GWh sähköä. Se on noin 30 % Espoon vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Lämmitysenergiaa olisi mahdollista tuottaa 2620 GWh, joka on puolestaan noin 90 % arvioidusta lämmitysenergian kulutuksesta”, Robert Eriksson Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta hahmottelee.

Jatkossa kaupunki tulee suunnittelemaan niin kokonaisten alueiden kuin yksittäisten rakennustenkin energiaratkaisuja selvästi nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Myös yksittäisiä rakentajia tai korjausrakentajia halutaan auttaa neuvonnalla kuten suosituilla pientaloilloilla.

Eriksson toteaa: ”Haluamme tarjota rakentajille tietoa ja keinoja parhaimman energiaratkaisun selvittämiseen, vaikka yhtä vastausta emme voi yksittäistapauksissa lähteä antamaan.”

Laskentatyötä ja tietokantojen innovatiivista yhdistämistä

Aurinkoenergia-analyysi tehtiin käyttämällä laserkeilausaineiston pohjalta rakennettua kolmiulotteista mallia. Malliin yhdistettiin Ilmatieteen laitoksen vertailuvuoden säätiedot. Geoenergiakartta puolestaan pohjautuu Espoon kaupungin maaperäkarttoihin, Geologian tutkimuskeskuksen maa- ja kallioperätietoihin, maanmittauslaitoksen kartta-aineistoihin sekä geologin näiden pohjalta tekemään tulkintaan.

Kaupunkisuunnittelua varten kerätään yleisesti paljon tietoa, ja Apps4Finland-kilpailun tuomaristo arvosti erityisesti jo olemassa olevien tietojen yhdistämistä ja tulkitsemista uutta käyttöä varten.

Tiedot on analysoitu yhdessä WSP Finlandin ja WSP Analysis & Strategy, Swedenin kanssa. Käytetty SEES (Solar Energy from Existing Structures) ohjelmisto on Göteborgin yliopiston kehittämä.


Ladattavat energiakartat
 

Aurinkoenergiakartta

Geoenergiakartta

Uutinen 29.10.2012: "Espoon energiakartat avoimena datana"

Uutinen 26.9.2012: "Aurinkoenergiaa Espoossa"