Hulevedet

Hulevedet ovat katoilta ja teiltä valuvia sadevesiä, lumen sulamisvesiä tai huuhtoutumisvesiä, joita johdetaan puhdistuslaitoksille tai jotka virtaavat ojissa tai putkistoissa puroihin, jokiin, järviin ja mereen. Luonnontilassa suurin osa sadevesistä ja lumen sulamisvesistä imeytyy maahan ja osan pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.

Hulevedet päätyvät joko jätevesienpuhdistamolle tai vesistöön, jossa:

  • Hulevesien lämpö ja epäpuhtaudet heikentävät vastaanottavien vesistöjen veden laatua ja yksipuolistavat eliöyhteisöjä
  • Purkuvesistöt rehevöityvät tai niiden hygieeninen tila huononee
  • Uomien tai niiden reuna-alueiden kuluminen eli eroosio

Espoo on yhdessä Helsingin kanssa mukana Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeessa vuosina 2017-2019. Hankkeen aikana parannetaan Espoossa sijaitsevan Otsolahden ja Helsingissä sijaitsevan Maunulanpuron vedenlaatua puhdistamalla hulevettä luonnonmukaisin menetelmin ennen sen päätymistä vesistöön. Otsolahti on Tapiolassa sijaitseva matala, lähes suljettu merenlahti, joka on vuosien saatossa mataloitunut ja rehevöitynyt.

Tutustu Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeeseen sekä Otsolahdesta tehtyyn vesistön nykytilan selvittävään julkaisuun.

Kaupungin hulevesi periaatteisiin ja tavoitteisiin voit tutustua enemmän Espoon hulevesiohjelman avulla.

Vapautushakemus hulevesiviemäriin liittymisestä

Espoon hulevesiviemäriverkosto kattaa pääosin koko tiiviisti rakennetun asemakaavoitetun alueen. Sen sijaan kaupungin väljästi rakennetussa länsi- ja pohjoisosassa ei ole yhtenäistä hulevesiverkostoa.

Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Ympäristökeskus voi kuitenkin hakemuksesta myöntää kiinteistölle vapautuksen vesihuoltolain pykälässä 17 c määritellyin perustein vapautuksen pykälän 17 b mukaisesta liittämisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin.

Rakentamisaikaiset hulevedet

Yhä tiivistyvä kaupunkirakenne johtaa päällystetyn pinta-alan lisääntymiseen, jolloin hulevesien määrä kasvaa. Hulevesien aiheuttamat haitat lisääntyvät, ellei niiden hallintaan pystytä tehokkaasti kehittämään ja soveltamaan toimivia ratkaisuja. Rakentaminen lisää eroosion kautta ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöihin, mikä voi olla kohtalokasta etenkin pienille puro- ja jokiekosysteemeille.

Rakentamisaikaisten hulevesien käsittelystä kerrotaan enemmän rakentajille suunnatussa Espoon kaupungin työmaavesioppaassa.

Hulevedet ja tulvat

Hulevesien laatu vaihtelee merkittävästi sateiden ja vuodenaikojen johdosta. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia vesihuollolle - rankkasateet ovat runsaampia ja sademäärät sekä tulvat kasvavat ja toisaalta kuivat kaudet pidentyvät.