Otsolahti-Karhusaari

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Otsolahti-Karhusaari

21 kohdetta, noin 7 km

1 Keskustorni

keskustorni-web.jpg
Keskustorni.
Kuva Vladimir Pohtokari.

Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistunut, Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään näköalaravintola.

Heikki von Hertzenin aukiolla on perinteisen kaupungin keskustaan kuuluva ulkoilmatori. Sen vieressä portaita astelee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäistynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille, jonka visio yhdisti eri ammattikuntien asiantuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin tavoittelussa. Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskilpailusta 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta 1985.

Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon.

2 Tapiolan liikekeskus

Valmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekeskus oli ensimmäinen moderni kävelykeskusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin kauppalanvaltuustossa jo 1967. Arkkitehtitoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan pohjaava asemakaava vahvistettiin 1974.

Merituulentien yli ulottuva uusi liikekeskus asuintorneineen toteutui 1980-luvulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli 100 liikettä ja palvelua. Tapiolan liikekeskus oli pitkään suurin Espoossa. Muut neljä kaupunkikeskusta on päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla. Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola ottaa taas askeleen eteenpäin. Tapiolan joukkoliikenneterminaali vilkastuu entisestään, kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2015.

Tapiolatoimii.fi   
 

Otaniemi-Keilaniemi polulta tietolaatikko: Länsimetro

Tietolaatikko: Länsimetro

Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Metro Ruoholahdesta Matinkylään valmistuu 2016. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin. Länsimetron jatko länteen Kivenlahteen saakka valmistunee 2020.

www.lansimetro.fi

3 Tuulimäen IT-muistomerkki

Puistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toimesta vuonna 1993 viime sotien ilmatorjunnan muistotykki m/31. Tällaisia neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilmatorjuntapatteriin “Länsi”, jolla oli Helsingin ilmapuolustuksen läntisimmät tuliasemat.

Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä palveleva S6- luokan väestönsuoja johtokeskustiloineen. Se on normaaliaikana monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu, pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väestönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa käyttökuntoon 24 tunnissa.

Espoo.fi > Urheiluhallit  

4 Pellervo-instituutti

Valmistui 1951–52, suunnittelija Veikko Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ainoa jäljellä oleva Tapiolan puutarhakaupunkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan. Opistossa koulutetaan pellervolaisten osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidosryhmiä.

Pellervo-instituutti.fi

5 Espoon kaupunginteatteri

Perustettu 1988. Omia tuotantoja toteutetaan vuosittain 2–3 pääosin freelance-voimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosittain 20–24 ja esityskertoja 170–180. Katsojia niissä käy noin 30 000. Vakituista henkilökuntaa on 12. Teatterin päänäyttämö Revontulihalli on vanhaan painotaloon rakennettu muunneltava näyttämö, jota katsomo reunustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pitkään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus rakennuksen omistajan MTK:n kanssa päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo tullaan purkamaan.

Espoonteatteri.fi

6 Täydennysrakentaminen

Metron tulo Tapiolaan näkyy jo rakentamisen vilkastumisena ja tonttien käyttötarkoituksen muuttamisena asuntovaltaisemmaksi. Entisen Metsäliiton toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin ja osittain purettiin 2012. Tilalle nousee neljä 13-kerroksista asuinkerrostaloa. Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää tilaa energiatehokkaaseen uudisrakennukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto Helin & Co. Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivi- ja puutyö Maan voima vuodelta 2004 on evakossa rakennustöiden ajan.

Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuulentien toiselle puolelle 2005 valmistuneen Finnforestin pääkonttorin, joka oli aikanaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omistama rakennus on vuokrattuna konsulttiyritys Sitolle.

Metsagroup.fi > historia    

7 LähiTapiola-ryhmä

Tapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857 alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuutustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Tapiola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pankkitoiminta aloitettiin 2004. Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähivakuutuksen kanssa Suomen suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi. Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Sen edessä on Hannu Sirenin monumentaalinen teräsveistos Kehitys vuodelta 2002. Samalla paikalla oli Westendin tennishalli, joka paloi vuonna 1967.

Lahitapiola.fi > historia

8 Länsiranta

Tapiolan laajentuessa pohjoiseen ja etelään toteutti rakennustoimisto A. Puolimatka Länsirantaan 1961–64 pienen asuinalueen lähikauppoineen ja leikkipuistoineen. Ryhmään kuuluu kolme kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi kolmekerroksista lamellitaloa sekä kolme rivitaloa, kaikkien suunnittelija Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat 1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa, suunnittelija Sakari Nironen.

9 Länsirannan flada

Otsolahden länsirannalla on flada eli maan kohoamisen takia merestä irralleen kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljiltä maankuori jäi lommolle, joka oikenee hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm vuodessa. Vielä 4000 vuotta sitten maanpinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella. Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fladasta tulee kluuvi.

Fladaa reunustava rantalehto on jätetty kehittymään luonnontilaisena. Päälajina on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuotiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden. Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja on siksi uusmaalaisen rantamaiseman olennainen osa. Espoossakin on ollut ennen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke. Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää mahdollisimman paljon.

10 Länsiväylä

Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilkkain osuus: sitä käyttää arkisin yli 69 000 ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin 1935–39. Kaupungin kasvaessa se rakennettiin moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas vaihe nykyaikaisine meluesteineen valmistui 1995.

Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppävaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkimmäinen valittiin mm. siltojen määrästä johtuneen suuremman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen perusteella.

11 Westend

Länsilaita on useassa suurkaupungissa muodostunut halutuksi asuinseuduksi. Tätä on selitetty mm. sillä, että esikaupunkien muodostumisen aikaan kantakaupungit kärsivät savupiipputeollisuuden ja hiililämmityksen saasteista, jotka kulkeutuivat keskimäärin itään, sillä maapallon pyörimisliikkeen vuoksi läntiset tuulet ovat yleisempiä. Erinäisten vaiheiden jälkeen on alkamassa 18- kerroksisen viiden tähden kylpylähotellin rakentaminen Westendinporttiin.

12 Espoon rantaraitti

on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Raitista on painettu kartta ja tehty myös kännykkäsovellus.

Espoo.fi/rantaraitti  

Tietolaatikko: Itämeri

Pinta-ala 422 000 km², valuma-alueen laajuus 1,7 milj. km². Itämeri muodostui noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorinamerestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Se on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Suolapitoisuus on Espoon edustalla noin 5 ‰. Koko meren keskisyvyys on vain 55 metriä ja Suomenlahden 37 metriä, mikä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saaristojen kanssa tekee sen ekosysteemistä erityisen haavoittuvaisen öljyvahingoille ja ravinnekuormitukselle.

Itämeren harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Talvisin Itämeren pinnasta jäätyy 120 000–340 000 km² tarjoten ainutlaatuiset retkeilymahdollisuudet saaristoon. Talvimerenkulun mahdollistamiseksi Hangon satamasta Suomi hankki ensimmäisen jäänmurtajansa 1890. Kaikki talvisatamat alettiin pitää auki ympärivuotisesti vasta 1971. Nykyään kauppamerenkulun ja veneilyn käytössä on 8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Facebook.com/itameri   

Portal.liikennevirasto.fi > Vesiväylät ja kanavat 

13 Karhusaari

Meren puolelta erämaana säilyneestä saaresta löytyy mustikkaa ja sieniä ja sen edustalta nousee siikaa. Ulkoilupolku kulkee mäntyä kasvavassa rinteessä. Niistä vanhimmat alkavat jo muodostaa kilpikaarnaa. Tuloksena on muutamien vuosikymmenten kuluttua aihkeja, jotka kestävät metsäpalojakin ja voivat saavuttaa Etelä-Suomessa 500 vuoden iän. Tapiolalle männyllä on suuri symboliarvo alkaen jo urheiluseurojen nimistä. Metsän käyttöarvoa uhkaa metron huoltotunnelin suunniteltu avokaivanto.

Karhusaaren uimarannalla on David Nashin puuveistos Ladder vuodelta 1989. Tuttuakin tutummalla muodollaan se ilmentää fyysistä ja henkistä siirtymää tilasta toiseen. Walesiläistaiteilijan tikapuuaiheisia töitä on ympärimaailmaa mm. Japanissa ja Brittein saarilla.

Karhusalmen puoleisella rannalla on Krimin sodan aikaisia maavalleja 1850-luvulta. Karhusaareen rakennettiin neljä tykkipatteria vahvistamaan Viaporin puolustusta engelsmannin seilatessa Suomemme rannoille.

sinebrychoff_huvila_web.jpg
Sinebrychoffin huvila Karhusaaressa. Kuva Tommi Ista.

14 Karhusaaren huvila

Panimoalalla menestyneiden Sinebrychoffien aikana Hagalundin kartanosta erotetulla Björnholmin tilalla harjoitettiin maataloutta ja huvilaelämää. Karhusaaren huvila valmistui 1892, suunnittelija vapaaherra Karl August Wrede, entisöinti professori Juhani Pallasmaa 1989. Huvilalta kartanon suuntaan johtanut puukuja on nykyään pääosin hävinnyt. Italialaista renessanssipalatsia muistuttava kokonaisuus on rakennustaiteellisesti arvokkain Espoon 1800-luvun huviloista. Myös huvilan uusrenessanssinen kiinteä sisustus kattomaalauksineen, kaakeliuuneineen ja panelointeineen on erittäin huolellisesti tehty.

Nykyään taidekeskuksena toimivat, kaupungin omistamat tilat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Rannassa on venelaituri, joka soveltuu myös vesibusseille.

Karhusaaren taidekeskus

Espooseen kuuluvassa Hanasaaressa toimii ruotsalais–suomalainen kulttuurikeskus.

Hanaholmen.fi

15 Keilalahti

Keilalahden rannalle on kehittynyt moderni pääkonttorialue ja Espoon tunnettu siluetti, jonka veturiyrityksissä korostuu korkea teknologia. Metron myötä alueen vetovoimaisuus on jo nyt kasvanut entisestään.

Nokia-talo valmistui 1997, laajennus 2001, suunnittelija Pekka Helin. Rakennuksen kaksi osaa muodostuvat valoaulasta ja sen ympärille sijoittuvista kolmiomaisia, muunneltavista toimitila-alueista. Kone Building valmistui 2001, suunnittelija Antti- Matti Siikala. 18-kerroksinen torni on ulospäin lähes pelkästään lasia. Yhdessä julkisivussa ovat esillä yrityksen omat hissit. Radiolinjan talo valmistui 2001, suunnittelija Mauri Tommila. Nyt Kuntien eläkevakuutus vuokraa tiloja. Keva rakensi 2012 uuden tornin myös aivan tulevan metroaseman kupeeseen. Nesteen torni ”Raaden hammas” valmistui 1976, suunnittelija arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila. 87-metrinen teräsrunkoinen torni oli ensimmäinen oikea pilvenpiirtäjä Suomessa. Sitä käyttää nykyisin energia-alan monitoimiyritys Fortum. Tornia varten rakennettiin aikanaan oma päiväkotikin.

Nokia.com > Nokian tarina
Kone.com > historia   
Wikipedia.org > Radiolinja   
Neste   
Fortum.com 

16 Karhusaarensolmu

Valmistui 1995. Liittymässä on kaksi tietaideteosta: Anne Eerolan 9000 kiloa painava alumiiniveistos Purjeet kuvaa Länsiväylän merihenkisyyttä yhdistäen sen Otaniemen teknologiamaisemaan. Liittymän eteläreunalla Hannu Sirenin 200-metrinen Vastuu koostuu pienestä muodosta liittymän kaarteessa, rosoisesta mustasta osasta sekä punagraniittisesta kallioleikkauksesta. Teoksen tavoitteena on puhutella luonnosta irtautuneita ohikulkijoita.

17 Itämetsä

Itämetsä on tärkeä suojavyöhyke Länsiväylän ja asutuksen välissä. Sen uudistaminen on aloitettu pienaukkohakkuilla. Länsiväylään rajoittuva osa istutettiin männylle 2001.

Rannan silokallion pinnanmuodot viimeisteli jääkausi 10 000 vuotta sitten. Kiviaines on seoskiveä, jonka vaaleanpunaisen värin tuottaa kalimaasälpä. Kallioon hakatut vanhimmat nimikirjaimet ovat vuodelta 1839 ja kauniilla käsialalla tehty.

Polun mutkan lähellä on entisen Björnvikin torpan paikka. Sen nurkan takaa haettiin joskus 1900-luvun alussa tupaan joulukuusi, jonka tynkä jatkoikin keväällä kasvuaan haarautuen voimakkaasti. Kuusi oli viime vuosiin saakka näkyvä maamerkki ja linkki modernia Tapiolaa edeltäneeseen elämään. Metsikössä on myös Björnholman tilan vanhat portinpylväät.

18 Itäranta

Toteutettiin 1960–64 itäisen lähiön jatkeeksi omine lähipalveluineen. ”Kultarannan” asukkaita olivat mm. Heikki von Hertzen, Tapio Wirkkala ja Helvi Sipilä. Suuresta osasta asuntoja on Otsolahdelle näkymä, joka oli rakennusaikaan vielä nykyistä avoimempi. Ylhäällä Harjuviidan varressa ovat ainoat Alvar Aallon Tapiolaan suunnittelemat rakennukset. Seitsemän tornitaloa vuosilta 1962–67 muodostavat vastapainon Revellin Taskumateille. Aallolle tunnusomainen viuhka-aihe toistuu julkisivujen porrastuksessa ja talojen sijoittelussa. Itärannan metsät olivat kauan hoitamatta ja puusto oli ylitiheää ennen 2001 tehtyjä uudistusharvennuksia. Alueella on ekologisesti arvokasta rantalehtoa, joka jätetään luonnontilaan. Tervalepikot ja kallioiden männiköt ovat maisemallisesti tärkeitä.

Arkkitehtuurimuseo > Itäranta   

19 Keilaniemen metroasema

Länsimetro valmistunee 2015 tuoden mukanaan useita täydennysrakentamishankkeita. Eniten huomiota ovat saaneet Keilaniemen aseman välittömään läheisyyteen suunnitellut pyöreät asuintornit, joista korkein kohoaisi 127 metriin merenpinnan yläpuolelle. Asuntoja neljässä tornissa olisi yhteensä noin tuhat. Hankkeeseen liittyy myös Kehä I:n tunneloiminen ja puistokannen rakentaminen sen päälle. Jo hyväksytystä asemakaavasta on haettu valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kesällä 2013.

Lansimetro.fi   
SRV.fi > Espoon Keilaniemi
Espoo.fi > Asemakaavoituskohteet > Keilaniemi (metro, tornihanke)  
Espoo.fi > Espoon korkean rakentamisen periaatteet

20 Siirtolohkare

Suojatien lähellä näkyvissä on pieni siirtolohkare. Arviolta neljän kuutiometrin kokoinen ja 10 tonnin painoinen kivenmuru on tullut paikalle noin 10 000 vuotta sitten viime jääkauden jälkeisessä sulamisvedessä kelluneen jäävuoren mukana. Kiviaines on Viipurin rapakiveä, ja sillä on ikää 1600 miljoonaa vuotta. Maailman tunnetusta rapakivestä suurin osa on Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kielissä on sama sana. Kansanperinteessä suuret irtokivet kuten myös kallioon hiertyneet kolot ja kivikasat on pantu hiisien tekosiksi.

Geologinenseura.fi > rapakivigraniitit (pdf)

21 Otsolahti

Otsolahti on olennainen osa Tapiolan maisemakuvaa. Se on ollut rehevöitymässä ja mataloitumassa Länsiväylän kannaksen rakentamisen jälkeen. Keskisyvyys on vain 1,6 metriä eikä vesi vaihdu riittävästi. Kaupunki onkin jo pitkään suunnitellut kunnostusruoppauksia. Lahdelle pääsee Länsiväylän ali veneellä, alituskorkeus noin 3 m ja väylän syvyys 1,5 m. Venesatamassa on yhteensä 438 venepaikkaa.

Otsolahden pohjukan kuusikko kärsii juurikäävästä. Sen uudistaminen aloitettiin vuonna 1999
pienaukkohakkuulla. Aukkoihin istutettiin tammentaimia. Metsän siluetti pyritään näin pitämään ehjänä tulevista toimenpiteistä huolimatta. Avoimen rantaluhdan metsänreunaa vahvistamaan puolestaan istutettiin tämän vuosituhannen alussa havupuuryhmiä työnimellä ”Tapiolan talviturkki”.

Tapiolanvenekerho.fi 

22 Leimuniitty

Tapiolan keskeiset avoimet puistot on suunnitellut maisema-arkkitehti Jussi Jännes. Periaatteena on ollut jättää entiset Hagalundin kartanon pellot rakentamisen ulkopuolelle yleiseen virkistykseen. Leimuniityn suunnittelussa lähtökohtana olivat merinäkymä Otsolahdelle ja edustava sisääntulo Tapiolaan. Puistoa voitiin ihailla myös Keskustornin kattokahvilasta tai saavuttaessa meritietä Tapiolaan.

Istutusten koko ja voimakas muoto suunniteltiin edustusmaiseman mittakaavaan. Keväisin kukkivat voimakkaan punakeltaiset tulppaani-istutukset vastapainona heräävälle maiseman vihreydelle. Niityn alaosassa oli vesialtaiden ja sillan muodostama pieni asetelma. Metrotyömaan poistuessa kuvasta pyritään Leimuniitty jatkossa palauttamaan alkuperäisenkaltaiseen asuun.

Lisäkohde

22 Pluto

Länsiväylän pyörätien varressa Hanasaaren liittymän kohdalla ilmoitustaulussa on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ylläpitämään aurinkokunnan pienoismalliin kuuluva Pluto mittakaavassa 1 : 1 miljardi. Aurinkona on 140-senttinen teräspallo 20 metriä korkean pylvään nokassa 6102 metrin päässä Helsingin puolella Pajamäessä. Myös muut planeetat löytyvät Laajalahden ympäristöstä.

Ursa.fi > Pluto