Otaniemi-Keilaniemi

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Otaniemi-Keilaniemi

18 kohdetta, noin 7,5 km

Aalto-yliopiston päärakennus
Aalto-yliopiston päärakennus.
Kuva Vladimir Pohtokari.

1 Aalto-yliopiston päärakennus

Valmistui Teknillisen korkeakoulun päärakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kampuksen keskeistä aluetta kukkulalta, jolla sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus 1700-luvulta alkaen. Auditorion katto laskeutuu terassipihalle amfiteatterina. Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat. Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa graniittia sekä arkkitehtiosastolla valkoista marmoria.

Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK:n kirjasto valmistui 1970. Kokonaistaideteoksen hengessä myös yksityiskohdat ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja ja valaisimia myöten. Kampuksen puistokäytävien varsilla on niin ikään Aallon valaisimet.

Tietolaatikko: Aalto-yliopisto

Monitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät ja uudelleen organisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on 20 000, professoreita 350, muuta henkilökuntaa 4 650.

Aalto.fi > Historia 

Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna 1849. Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten. Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon toimeksiannosta. Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kampuksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta kangerteli päättyen vasta 1974.

2 Otaniemen metroasema

Yliopiston päärakennuksen maisematerassilta aukeaa näköala Korkeakouluaukiolle, jolle sijoittuu Otaniemen metroaseman pääsisäänkäynti. Länsimetron asemien suunnittelussa on tavoiteltu toimivuuden ja taloudellisuuden lisäksi ympäröivään kaupunkikuvaan sopivaa arkkitehtuuria. Otaniemen asemalla tullaankin näkemään tiilenpunaisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa, suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA ja Esa Piironen.

Tietolaatikko: Länsimetro

Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Metrohanke valmistunee 2015 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin raiteineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa. Samalla siirrytään automaattijuniin tavoitteena 2 ½ minuutin vuoroväli. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo suunniteltu Kivenlahteen saakka.

www.lansimetro.fi 

3 Alvarinaukio

Kampuksen keskuspuiston reunassa on Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus, valmistui 1965. Vallitsevan trendin vastaisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti säilyneet Otaniemessä. Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010 Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnista. Se toimii 15 000 jäsenensä edunvalvojana ja palveluorganisaationa sekä 150 alayhdistyksen kautta monien vapaa-ajan toimintojen järjestäjänä.

Ayy.fi > historia

4 Dipoli

Valmistui 1966 teekkarien ylioppilaskuntataloksi. Se on suunnittelijoidensa Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen yhteinen työ ja maailmankuulu orgaanisen arkkitehtuurin nähtävyys. Monimuotoinen rakennus istuu ympäristöönsä erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa, joiden pystykarmit kasvavat kuin puut luonnossa.

Dipolin sivuoven edustalla on Reijo Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmistunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan pudottamalla markan automaattiin. Kävyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin kunniatalonmies, presidentti Urho Kekkonen. Dipoli on ollut suosittu kongressipaikka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinäkuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia valmistelevat epäviralliset keskustelut, joissa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin kokouksen asialistan kuuluisat korit.

Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruotsinkielisen osakunnan TF:n talo valmistui 1966, suunnittelija Kurt Moberg.

Dipoli.fi  
Osce.org > history (Organization for Security and Co-operation in Europe)
Teknologforeningen.fi  

5 Jämeräntaival

Teekkareiden järjestämät tempaukset alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hietalahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924 tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toisensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaamaan kansakunnan yleisen hyvän eteen.

Polyteekkarimuseo toimii Jämeräntaival 3:ssa, jonka rakentamiseen on käytetty Helsingin ilmapommituksissa jatkosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja puhdistettuja tiiliä.

Rakennuksen edessä on pronssikautinen röykkiöhauta, jolla on ikää 3 000 vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudemmat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilaskuntien muistoksi.

Polyteekkarimuseo.fi    

Tietolaatikko: Teekkarikylä

Otaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin korkeakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto. Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa 1948. Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoituksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja ”ap-teekkarien” haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui 1952. Nyt asukkaita on 2 500.

Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994 sekä yleisurheilun MM-kisoissa 1983 ja 2005. Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen.

6 Servinmökki

Valmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sydän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen vappurieha. Opiskelijaravintolana ja monikäyttötilana toimivan rakennuksen sisätilojen konstailematon tunnelma syntyy höyläämättömästä laudasta ja rakenteiden jättämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella ovat ovien askelmina suuret luonnonkivet. Teekkariperinteen tallentama alkuperäinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti ollut muinaisten teekkareiden suosima huvittelutila Helsingin Alppilassa päin.

7 Otaniemen kappeli

Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Teekkarien rakennuttama kappeli siirtyi Espoon seurakunnille 1972. Se tuhoutui tulipalossa 1976, mutta rakennettiin uudelleen samanlaisena ja vihittiin takaisin käyttöön 1978. Rakennus on maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu etupihalta matalan eteishallin kautta 140-paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alttariseinän kautta metsäluontoon, jonne on pystytetty risti suoraan peruskallioon.

8 Espoon rantaraitti

on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Raitista on painettu kartta ja tehty myös kännykkäsovellus.

Espoo.fi/rantaraitti

9 Laajalahden Natura-alue

Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natura-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvokas. Matalan ja ruovikkoisen merenlahden lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin 1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin saatu käynnistettyä uudelleen osalla niittyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on monipuolistunut. Laajalahdella pesivät mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella levähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaikara, uivelo ja sinisuohaukka. Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon maille.

Luontoon.fi/laajalahti
Gallen-kallelan museo

10 Martti Levónin puisto

Teknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT:n ylijohtaja, professori, tekniikan kunniatohtori ja diplomi-insinööri Martti Levón (1892–1979) nosti TKK:n yliopistotasoiseksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen siirtoon Otaniemeen. Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä legendaarisen johtajan, merkonomi, kunniateekkari Ossi Törrösen (1915–2009) mukaan. Törrösen muistelmat, ”Ossin lässyt”, on keskeinen otaniemeläisen teekkarikulttuurin dokumentti.

Puiston laidalla toimi jo vuodesta 1962 Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä on käytetty tutkimukseen ja koulutukseen, isotooppituotantoon sekä syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina. Poikkitieteellinen kaupunkimehiläisten tutkimushanke Melliferopolis toi puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmisten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla myös äänipiknik, jossa DJ:t miksasivat pesien surinasta rentouttavia äänimaisemia.

Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013, suunnittelija Sofia Tigerstedt. Omatoimisen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä varten perustettu yhdistys – jatkaen näin osaltaan Otnäsin kartanon maatalousperinteitä.

Issuu.com > Ossin lässyt
Melliferopolis.net

Itäkartano-Hagalund polulta: 11 Kehä I, 12 Otaniemen vesitorni ja 13 Hagalundin kartano

11 Kehä I

Valmistui 1980. Suomen vilkkain maantie: vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keskimäärin 91 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tälläkin kohtaa lähes 25 000. Kehätien vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja Otaniemen välillä on suunnitteilla melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään rakentamiseen kysytyllä alueella.

Ely-keskus.fi > Uusimaan tiehankkeet  

12 Otaniemen vesitorni

Valmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto. Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12-kulmainen muistuttaen hieman mutteria. Vesisäiliön tilavuus 6 000 m³, tornin korkeus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolella on toimistorakennus ja huippulämpökeskus.

13 Hagalundin kartano

Otnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen sodan yhteydessä helmikuussa 1577. Talot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von Numers rakennutti pian Hagalundin kartanon empirevaikutteisen mutta koristelultaan vaatimattoman päärakennuksen. Krimin sodan aikana valtio hakkautti tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaassa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan. Näistä ja muista vahingoista maksettiin sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300 hopearuplaa.

Helsinkiläinen panimonomistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Hagalundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin kartanon. Päärakennusten välinen pitkä lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet ovat mallia Tapiola. Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly, jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puisto ja metsät kärsivät jälleen venäläisten linnoitustöistä 1914–17. Puisto uusittiin 1919 Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon talousrakennukset ja työväenkasarmit purettiin 1950–70-luvuilla uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta, nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käytössä.

Wikipedia > Hagalundin kartano
Mari Nevalainen > Eläköön eilinen -blogi >  Värikästä elämää Espoon kartanolla
Tapiolan ratsastuskoulu

11 VTT

Päärakennus valmistui 1975, suunnittelija Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digitalo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknillinen tutkimuslaitos perustettiin TKK:n yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan sotaponnistuksia mm. palosuojelun kehittämisellä sekä polttoaineita ja elintarvikkeita tarkastamalla. Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden menetelmien kehittämisestä yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitystehtäviin ja edelleen uusien teknologioiden tutkimiseen – nykyisenä painotuksena pyrkimys saada innovaatioista aikaan liiketoimintaa.

VTT.fi

12 Geologian tutkimuskeskus

Keskus kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön, teollisuuden, maankäytön suunnittelun sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geologian tutkimuskeskuksella on myös jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm. 1970-luvulla Maahan tuotu kuukivi. 

GTK.fi

13 Swing

Swing Life Science Center oli ensimmäinen yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suomessa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing laajentui kuudennella toimitilayksiköllä Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna 2012 ja seitsemättä suunniteltiin.

lsck.fi

Otsolahti-Karhusaari polulta: 15 Keilalahti

15 Keilalahti

Keilalahden rannalle on kehittynyt moderni pääkonttorialue ja Espoon tunnettu siluetti, jonka veturiyrityksissä korostuu korkea teknologia. Metron myötä alueen vetovoimaisuus on jo nyt kasvanut entisestään.

Nokia-talo valmistui 1997, laajennus 2001, suunnittelija Pekka Helin. Rakennuksen kaksi osaa muodostuvat valoaulasta ja sen ympärille sijoittuvista kolmiomaisia, muunneltavista toimitila-alueista. Kone Building valmistui 2001, suunnittelija Antti- Matti Siikala. 18-kerroksinen torni on ulospäin lähes pelkästään lasia. Yhdessä julkisivussa ovat esillä yrityksen omat hissit. Radiolinjan talo valmistui 2001, suunnittelija Mauri Tommila. Nyt Kuntien eläkevakuutus vuokraa tiloja. Keva rakensi 2012 uuden tornin myös aivan tulevan metroaseman kupeeseen. Nesteen torni ”Raaden hammas” valmistui 1976, suunnittelija arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila. 87-metrinen teräsrunkoinen torni oli ensimmäinen oikea pilvenpiirtäjä Suomessa. Sitä käyttää nykyisin energia-alan monitoimiyritys Fortum. Tornia varten rakennettiin aikanaan oma päiväkotikin.

Nokia.com > Nokian tarina
Kone.com > historia   
Wikipedia.org > Radiolinja   
Neste   
Fortum.com 

14 Keilaniemi

Keilaniemessä on ollut laituri, jossa Helsingistä Espoon rannikon huvila-alueille liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. Entisessä valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa ja Tallink Siljan pääkonttorissa toimii nykyään Innofactor-niminen yritys ja lounasravintola. Sen naapuriksi rakennetaan 122-metrinen Suomen korkein toimistotorni, suunnittelija Helin & Co.

Keilarantatower.fi  

Tietolaatikko: Silja Line

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Englantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957 yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi.

Tallinksilja.com > Tietoa Tallink Siljasta   

15 Otaranta

Hotelli valmistui 1979, suunnittelija turkulainen arkkitehti ja Italian kunniakonsuli Benito Casagrande. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti hotellin tukemaan Dipolin kongressitoimintaa. Nyt se on kansainvälisen ketjun omistuksessa. Täydellinen peruskorjaus valmistui 2010.

Viereinen Aalto-yliopiston tutkijahotelli valmistui 2012. Metron vaikutus näkyy täälläkin kaavamuutosehdotuksena, joka mahdollistaisi lisärakentamisen alueella.

Otasatamasta pääsee kesäisin vuoroveneellä Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille.

Aalto Inn 
Espoo.fi > saaristoliikenne

16 Otahalli

Valmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto. Maapohjainen halli oli aikanaan maan suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etukäteen teekkarien suuruudenhulluutena. Otaniemen urheilukeskuksessa on nurmikenttä, yleisurheilukenttä, luistelualue, kaksi katukoriskenttää, kolme tenniskenttää ja kuntorata. Viime aikoina paikan ovat löytäneet myös pilatesharrastajat ja lumilautailijat.

Espoo.fi > Otaniemen urheilupuisto  

Lisäkohteet

17 Luontopolku

Kolmen kilometrin mittaiset pitkospuut johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi reitillä tavata lehmiä laiduntamassa.

Espoo.fi/villaelfvik

18 Koetaloalue

Vaisalantie 1–3. VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön koetaloalueella testataan kenttäoloissa talotekniikkaa runkorakenteista tietojärjestelmiin.