Länsikorkee-Suvikumpu

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Länsikorkee-Suvikumpu

16 kohdetta, noin 5 km

Itäkartano-Hagalund polulta: 1 Keskustorni, 2 Keskusallas ja 3 Espoon kulttuurikeskus

1 Keskustorni

keskustorni-web.jpg
Keskustorni.
Kuva Vladimir Pohtokari.

Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistunut, Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään näköalaravintola.

Heikki von Hertzenin aukiolla on perinteisen kaupungin keskustaan kuuluva ulkoilmatori. Sen vieressä portaita astelee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäistynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille, jonka visio yhdisti eri ammattikuntien asiantuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin tavoittelussa. Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskilpailusta 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta 1985.

Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon.

2 Keskusallas

Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu allas, jonka ympärille keskeisimmät toiminnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmistuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ja siellä on toiminut polkuveneiden vuokraamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin niin, että se voidaan jäädyttää talvella luistinradaksi.

Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuksen vieressä altaan partaalla. Kulttuurikeskuksen puoleisella kulmalla on erittäin kaunis silokallio, jossa on vaaleaa graniittia, harmaata amfiboliittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniitti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta, amfiboliitti muodostunut maankuoressa ja gneissi kovettunut merenpohjan sedimenteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1 900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km:n syvyydessä 750°C:n lämpötilassa. Eroosio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan rantaveden aaltojen voimalla.

Geologia.fi

3 Espoon kulttuurikeskus

Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitelmasta 1954. Alun perin se oli varattu teatterille. Kolme vuosikymmentä myöhemmin toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa on 812 paikkaa, Louhisalissa 300– 442.

Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon kulttuuritoimen lisäksi Tapiola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispalvelupiste sekä Espoon työväenopisto.

Keskuksessa ja sen ympäristössä järjestetään vuosittain pääkaupunkiseudun suurin jazztapahtuma April Jazz ja kansainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné sekä vuorovuosina Espoon kansainvälinen Pianoviikko ja KuoroEspoo-festivaali.

Espoo.fi/kulttuurikeskus
Apriljazz.fi
Espoocine.fi
Espoon musiikkifestivaalit
 

4 Ortodoksinen kirkko

Pyhittäjä Herman Alaskalaisen mukaan nimetty kirkko on valmistunut 1998, suunnittelija Paul Hesse. Herman oli Valamon munkki, joka lähti 1792 lähetystyöhön Alaskan saaristoon aleuttien pariin. Häntä pidetään ortodoksisen uskon tuojana Pohjois- Amerikkaan. Helsingin ortodoksinen seurakunta on perustettu venäjänkielisenä 1827. Nykyään sillä on Espoossa ja Kauniaisissa noin 3000 jäsentä. Jumalanpalveluskieliä ovat suomi, kirkkoslaavi, ruotsi, kreikka ja englanti. Ortodoksit katsovat jatkavansa alkuperäisen kristillisen kirkon perinnettä, josta Rooman patriarkaatti erosi vuonna 1054. Osapuolet julistivat toisensa kirkonkirouksiin, jotka kumottiin vasta 1965.

taidepoliisi-web.jpg
Taidepoliisi ohjaa likennettä WeeGee-taloon. Kuva Tommi Ista.

5 Ahertajantien taide

Liikenneympyrän Taidepoliisi on tapiolalaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen pronssiveistos vuodelta 2006. Poliisi ohjaa liikennettä WeeGee-taloon kolmella kädellään. Entisen Galleria Otson katolla Ahertajankujalla pyörii tuulen tahtiin Antti Maasalon leikkimielinen Tutkimusmatkailija vuodelta 1985. Näyttelykeskus WeeGeen puutarhassa ovat Eero Hiirosen 6,5 metriä pitkä Pro Aqua, Raimo Utriaisen Virta I sekä Pertti Kukkosen betoniaita Mutkia matkassa.

6 Lämpökeskus

Tapiolalaiset joutuivat aluksi olemaan hyvin omavaraisia Espoon maalaiskunnassa: vesikin piti tuoda Helsingistä. Vuonna 1956 otettiin käyttöön Neulaspolulla Suomen ensimmäinen kaukolämpöä tuottava lämpökeskus. Sen rakennutti Asuntosäätiön omistama Otsolahden Lämpö Oy, joka toteutti myös Tapiolan ensimmäisen rakennusvaiheen kaukolämpöverkon. Vuonna 1960 valmistui Ahertajantielle sekä sähköä että lämpöä tuottava voimalaitos, jonka rakensi myös Asuntosäätiön perustama ja omistama Tapiolan Lämpö Oy.

Tapiolanlampo.fi > yritys

7 WeeGee-talo

Valmistui Weilin+Göösin kirjapainoksi 1964–67, suunnittelija professori Aarno Ruusuvuori. Mahdollisimman suuri yhtenäinen pohjapinta-ala on saavutettu käyttämällä massiivisia tukipilareita, jotka kannattelevat kattolohkoja. WeeGee-talo on 1960-luvun konstruktivismin merkkiteoksia: siinä näkyy pyrkimys sarjallisuuteen, monistamiseen ja geometriaan. Suojellun rakennuksen pienoismalli kuuluu New Yorkin Modernin taiteen museon kokoelmiin. Laajennusosa valmistui 1974. Rakennus saneerattiin 2002–06, suunnittelija Airas Arkkitehdit.

Kulttuuritoiminnot käyttävät pinta-alasta nyt noin 17 500 m². Talossa toimivat Espoon modernin taiteen museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo sekä Espoon kuvataidekoulu ja Galleria Aarni. Aulassa on tapahtumatorin lisäksi ravintola, kahvila ja museokauppa. Päädyssä on vielä 440 oppilaan yhteiskunta- ja talouspainotteinen Etelä-Tapiolan lukio.

Vuonna 2012 WeeGeen takapihalle laskeutui Matti Suurosen suunnittelema muovinen Futuro-talo numero 001.

Weegee.fi > museot  
Etelä Tapiolan lukio   
Espoonkuvataidekoulu.fi

8 Eeva Kilven runo- ja perhospuisto

Perustettiin 2004 kirjailijan toivomuksesta hänen kotinsa lähelle. Rinteen rauduskoivuvaltainen sekametsä on jätetty toimenpiteiden ulkopuolelle kehittymään luontaisesti. Kävelytien varresta kaadetaan vaaralliset puut, mutta rungot jätetään maapuiksi lahoamaan. Perhoset viihtyvät avoimen niityn reunassa.

Eeva Kilpi syntyi 1928 Hiitolassa Karjalan Kannaksella, valmistui opettajaksi mutta alkoikin kirjoittaa. Ensimmäinen teos ilmestyi 1959. Kilven teemoja ovat olleet karjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet. Hän on kirjoittanut rohkeasti vammaisuudesta ja naisen elämästä sekä julkaissut myös novelleja ja runoja. Eeva Kilpi on saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti, Pro Finlandia -mitalin sekä lukuisia muita palkintoja.

9 As.Oy Kehrääjä

Valmistui 1960, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Koivikkoon eloisasti sijoittuvissa kolmessa ketjutalossa on 14 kaksikerroksista asuntoa, kaikki kooltaan 99 m².

10 Tapiolan urheilupuisto

Urheilupuistossa on kaksi nurmikenttää, hiekkakenttä, yleisurheilun suorituspaikkoja ja hiekkatekonurmi sekä erityisen monipuoliset hallit.

Tapiolan urheiluhallissa on kentät salibandylle, koripallolle ja lentopallolle sekä tilat judolle, voimailulle ja baletille. Hallissa pelaavat mm. Tapiolan Honka ja Oilers, monitoimihalli Barona Areenan jäällä puolestaan Espoo Blues. Esport on Euroopan suurin sisäliikuntakeskus, jonka eri osissa on yli 50 mailapelikenttää mukaanlukien 16 tenniskenttää, fitness-palvelut sekä mm. täysimittainen jalkapallohalli, juoksurata, kamppailulajikeskus ja lasten liikuntapuisto. Vuoden 2013 liikuntapaikkana palkittu Honkahalli, koripallojunioreiden harjoittelukeskus, valmistui alueelle 2011

Metroasema sijoittuu urheilupuiston eteläpuolelle. Pohjoispuolitse kulkee talvella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon saakka.

Espoo.fi > Urheilupuistot  
Espoo Metro Areena
Esport.fi   
Lansimetro.fi

11 Jousenkaaren koulu

Valmistui 1960, suunnittelija Osmo Sipari. Metsolan kansakouluna aloittanut rakennus jäsentyy asuintalon tavoin neljän luokan ryhmiin, joilla on oma länsipiha, sisäänkäynti ja porras. Erikoisluokat ja yhteiset tilat ovat alemmassa kerroksessa, luokkahuoneet ylemmässä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi rivitaloa, joissa on opettajien asuntoja. Jousenkaaressa aloittivat Espoon ensimmäiset musiikkiluokat 1969. Koulua kunnostettiin ja se sai lisää tiloja vuosien 1996–99 remontissa. Nykyisessä alakoulussa on 290 oppilasta. Opetuksessa painotetaan musiikkia ja kieliä.

Heti koulun länsipuolella on ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen etulinjaan kuuluvan tukikohdan XXXIII taisteluhauta, jota tukevat tykistöasemat olivat Tuulimäen ja Kaupinkallion maastossa. Viereen perustettiin 64 palstan kaupunkiviljelyalue vuonna 2012 alkuperäisen puutarhakaupunkiaatteen hengessä.

Espoo.fi > Jousenkaarenkoulu  

Itäkartano-Hagalund polulta tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus

Tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus

Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japaninsodassa Tsushimassa 29.5.1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen valleja kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina 15.3.1917 tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Linnoituksen ainoat taistelut käytiin Leppävaarassa 10–11.4.1918 Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja punaisten välillä. Maalinnoituksen kaikki rakenteet ovat muinaismuistolain suojaamat.

Espoon kaupunginmuseon verkkonäyttely > Kuka kaivoi vallihaudat? 
Novision.fi > Helsingin maa- ja merilinnoitus  

12 Tykkitie

Helsingin maalinnoituksen puolustus perustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vahvaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat taisteluasemista ja tykkipattereista ammusvarastoineen. Erityisesti huomioitiin linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siirtää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykkitiet tehtiin makadammista (murskatusta kivestä) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin tarkasti, että niitä voitaisiin käyttää myös kelirikon aikana. Monet tykkitiet ovat yhä tallella lähes sata vuotta rakentamisensa jälkeen mm. ulkoiluteiden pohjina kuten tässäkin. Myös Jousenkaaren katu noudattaa vanhan tykkitien linjaa.

Espoon kaupunginmuseon verkkonäyttely > vallihaudat

13 Suvikumpu

Asuntosäätiön rakennuttaman alkuperäisen Tapiolan viimeiseen vaiheeseen kuuluva kokonaisuus valmistui kolmessa osassa 1969, 1982 ja 1983, kutsukilpailun jo 1962 voittaneiden Raili ja Reima Pietilän ehdotuksen mukaisesti. Maaston muotoja noudattelevat ja mitoiltaan vaihtelevat rakennukset tuottavat luonnonläheisen kokonaisuuden, jonka täydentää pieni liikerakennus. Kallion etelä- ja länsirinteillä on monimuotoista pientaloasutusta. Kallion laelle jäävät Helsingin maalinnoitukseen kuuluvat jalkaväkiasemat.

14 Länsiväylän tieilme

Valmistui 1995 Länsiväylän levennyksen yhteydessä, suunnittelija Jarmo Suomisen Trollius-tiimi. Tuulimäen ja Hakalehdon kohdalla tienvarren harjumaiset maavallit on sovitettu yhteen teräksisten meluesteiden ja siltojen kanssa. Väriskaala on valittu Tapiolan vihreän ja valkoisen mukaan. Kesäaikana vihreys korostuu 43 000 istutetun kasvin ansiosta.

15 Arabikylä

Valmistui 1964, suunnittelija Pentti Ahola. Helsingin asuntokeskuskunta Hakan toteuttamat Hakalehdon 17 atriumtaloa ovat kaikki 120-neliöisiä. Talojen puolisuljetut sisäpihat eli atriumit avautuvat ilta-aurinkoon. Lisäksi rakennukset kytkeytyvät toisiinsa muodostaen suojaavia ketjuja. Alkujaan avoimella pellolla valkoisten muurien muodostama näkymä toi mieleen Lähi-idän, siitä kutsumanimi.

16 Hakalehto

Valmistui 1963–64, suunnittelija Sakari Nironen. Vasemmistotaustainen Haka ja porvarillinen Sato jakoivat keskenään asuntorakentamisen markkinat Suomessa vuosikymmeniä. Espoossakin Haka toteutti laajoja aluerakentamiskohteita korostaen niissä yleensä arkkitehtonista sarjallisuutta ja rationaalisuutta. Tapiolassa Haka urakoi kymmenen elementtitalon ryhmän kuitenkin pilaripalkkirunkoisina. Tämä sekä kevyet väliseinät mahdollistivat poikkeuksellisesti asuntojen yksilölliset pohjaratkaisut.

fi.wikipedia.org > Haka (rakennusliike)

17 Oravannahkatori

“Orski.” Valmistui 1960–63, suunnittelija Veijo Malmio. Tapiolan läntinen lähiö rakennettiin itäisen jälkeen ja tätä tiiviimmäksi. Sen keskellä Oravannahkatorilla on pikkukaupungin tunnelmaa. Aukion kulmaan suunniteltiin vesiallas, mutta se jäi aikanaan toteuttamatta. Tapiolan liikekeskuksen laajentaminen aluekeskuksen mittoihin johti 1980-luvulla puutarhakaupungin kolmen lähiön palvelujen heikentymiseen. Muun muassa kymmenkunta päivittäistavarakauppaa on lopettanut toimintansa. Liiketilat ovat nyt pääosin muussa kuin lähipalvelujen käytössä.

Keskusautohalli Jousenkaaren alussa valmistui 1961, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Kaksikerroksisessa hallissa oli tilaa alun perin 71 autolle ja sen yhteydessä toimi huoltoasema. Niistä ajoista maamme henkilöautomäärä on enemmän kuin kymmenkertaistunut.

18 Taskumatit

”Tornarit.” Valmistuivat 1959–61, suunnittelija Viljo Revell. Läntisen lähiön korkeimmalle kohdalle sijoitettiin neljä 9-kerroksista tornitaloa maamerkiksi. Kaksi pohjoisinta olivat maan ensimmäisiä asuntosäästökohteita. Yksi taloista sisältää vain yksiötä ja kaksioita; kolme muuta pääosin kaksioita sekä kussakin kerroksessa yhden parvekkeellisen asunnon, jossa neljä huonetta ja keittiö. Kokonaisuuteen kuuluu myös Revellin matala lamellitalo. Tornitaloja alettiin kutsua taskumateiksi jo ennen niiden valmistumista lennokkaiden, saunatilat sisältävien kattolisäkkeiden ansiosta. Rakennusten siluetti on muodostunut koko Tapiolan tunnukseksi. Tornitason sisääntulossa on Viljo Revellin aukio.

Tykkimäen nimi juontaa viime sotien aikaiseen Helsingin ilmapuolustukseen kuuluneesta 32. raskaasta ilmatorjuntapatterista “Länsi”, jonka tuliasema oli Taskumattien paikalla.

Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon.

19 Heikintori

Valmistui 1968, suunnittelija Aarne Ervi. Heikintori ennakoi ratkaisultaan nykyisiä kauppakeskuksia. Rakennuksen läpi kulkeva Tapionraitti kytkee katetun kauppakadun suoraan kaupunkirakenteeseen. Yhteyttä vielä korostaa visuaalisesti laatoituksen jatkuminen ulkoa sisään. Kauppakeskuksessa toimii 46 erikoisliikettä sekä Tapiolan postikonttori.

Heikintori.fi

Otsolahti-Karhusaari polulta: 2 Tapiolan liikekeskus

2 Tapiolan liikekeskus

Valmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekeskus oli ensimmäinen moderni kävelykeskusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin kauppalanvaltuustossa jo 1967. Arkkitehtitoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan pohjaava asemakaava vahvistettiin 1974.

Merituulentien yli ulottuva uusi liikekeskus asuintorneineen toteutui 1980-luvulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli 100 liikettä ja palvelua. Tapiolan liikekeskus oli pitkään suurin Espoossa. Muut neljä kaupunkikeskusta on päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla. Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola ottaa taas askeleen eteenpäin. Tapiolan joukkoliikenneterminaali vilkastuu entisestään, kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2015.

Tapiolatoimii.fi   
Lansimetro.fi