Itäkartano-Hagalund

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Itäkartano-Hagalund

21 kohdetta, noin 5 km

1 Keskustorni

keskustorni-web.jpg
Keskustorni.
Kuva Vladimir Pohtokari.

Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistunut, Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään näköalaravintola.

Heikki von Hertzenin aukiolla on perinteisen kaupungin keskustaan kuuluva ulkoilmatori. Sen vieressä portaita astelee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäistynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille, jonka visio yhdisti eri ammattikuntien asiantuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin tavoittelussa. Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskilpailusta 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta 1985.

Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon.

2 Keskusallas

Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu allas, jonka ympärille keskeisimmät toiminnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmistuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ja siellä on toiminut polkuveneiden vuokraamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin niin, että se voidaan jäädyttää talvella luistinradaksi.

Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuksen vieressä altaan partaalla. Kulttuurikeskuksen puoleisella kulmalla on erittäin kaunis silokallio, jossa on vaaleaa graniittia, harmaata amfiboliittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniitti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta, amfiboliitti muodostunut maankuoressa ja gneissi kovettunut merenpohjan sedimenteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1 900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km:n syvyydessä 750°C:n lämpötilassa. Eroosio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan rantaveden aaltojen voimalla.

Geologia.fi

3 Espoon kulttuurikeskus

Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitelmasta 1954. Alun perin se oli varattu teatterille. Kolme vuosikymmentä myöhemmin toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa on 812 paikkaa, Louhisalissa 300– 442.

Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon kulttuuritoimen lisäksi Tapiola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispalvelupiste sekä Espoon työväenopisto.

Keskuksessa ja sen ympäristössä järjestetään vuosittain pääkaupunkiseudun suurin jazztapahtuma April Jazz ja kansainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné sekä vuorovuosina Espoon kansainvälinen Pianoviikko ja KuoroEspoo-festivaali.

Espoo.fi/kulttuurikeskus
Apriljazz.fi
Espoocine.fi
Espoon musiikkifestivaalit

4 Garden-hotelli

Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola Garden -hotellin paikalla oli aluksi matala liikerakennus. Ensimmäinen luonnos hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen rakennus 1974. Peruskorjaus ja laajennus länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapionraitin tasoon.

Hotellin edustalla on kaivo, josta pumpataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesinä haihtuminen altaasta on voimakasta. Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Omavoimainen pumppu on sittemmin poistettu.

Sokos-hotellit > Espoo

5 Køgenpuisto

on nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on Euroopassa kahdeksan ystävyyskaupunkia, joista kuudelle on nimetty puisto. Køgenpuiston paikan valintaan vaikutti se, että Tanskan kuningatar Margareeta on nuorena partiolaisena leireillyt edessä aukeavan Otsolahden rannoilla. Køgenpuisto on toiminut mm. veistosnäyttelyjen paikkana. Puiston vanhimmat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvupaikan valoisuus ja avoimuus on saanut puut kehittymään leveiksi ja matalarunkoisiksi.

Italialaisen Antonio da Cudanin pronssiveistos Luominen avaruudessa voitti Espoon kaupungiksitulon yhteydessä 1972 järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta ilmentämään Espoon kehitystä vuosina 1952–72. Vuonna 1980 paljastetun, 17-tonnisen veistoksen orgaaniset muodot ovat harkittu vastakohta ympäröivälle arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen 2011 ja paljastettiin uudelleen 2013.

Koege.dk
Espoon modernin taiteen museo EMMA 

6 Tapiolan kirkko

Valmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusuvuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä matalissa siivissä kirkkoherranvirasto, seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuutensa ansiosta kutsuttu maailman luterilaisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hietasen ja valaistussuunnittelija Tarja Ervastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuoden kulkua. Tapiolan seurakuntayhdistys perustettiin 1955 ja seurakunta 1960. Nykyään siinä on 23 000 jäsentä.

Tapiolan uurnalehto valmistui 2004, suunnittelija professori Ilmari Lahdelma. Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautausmaalle sen tarvitseman rauhan ja yksityisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien rakenteiden ja puuston luonnollisen sattumanvaraisuuden suhde luo perustan uurnalehdon tunnelmalle.

 Tapiolan seurakunta

7 Tapiolan uimahalli

Valmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi. Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan alle sijoitettu laajennus valmistuivat 2005. Rakennukseen liittyy laaja ulkoalue kaksine ulkoaltaineen ja aurinkoterasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää vasten, jonka heikentynyttä puustoa on parannettu harvennuksella ja näin lykätty uudistamisajankohtaa 20 vuodella.

Espoo.fi > Tapiolan uimahalli

8 Itäkartano

Alkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiöstä itäinen rakennettiin ensimmäisenä, Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin täällä 5.9.1953. Itäkartanon itäpään pientaloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset uudet asukkaat jouluksi 1953.

Mäntytorni valmistui 1954, suunnittelija Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksiöitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suunnittelema 350-paikkainen Kino Tapiola valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen Lasipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus, jossa oli mm. posti ja pankki.

Mäntyviidan ja Sufikan kerrostalot valmistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell. Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa elementtitekniikan vaikutuksia rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmeeseen nauhaikkunoineen ja voimakkaine saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt uutuuksille vaan käytti taloista nimeä traktoritehdas.

Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin sommitelma vuodelta 1957 muodostuu kellotornista, vesialtaasta ja pergolasta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi Jänneksen suunnittelema.

Lämpökeskus vuodelta 1956 purettaneen 2013.

Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolantie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuodelta 1962 tavoittelee yleispätevää kauneutta eläimen hahmon kautta. Teos oli Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille.

Tietolaatikko: Puutarhakaupungin synty

Jo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä 1920-luvulla. Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin kartanon maiden asemakaavoituksen 1940. Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirtopäätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua.

Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen - apunaan aikansa parhaat arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat - ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville ihmisille. Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle.

Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu pohjoinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät eri vuosikymmenten kerrostumat.

Espoonkaupunginmuseo.fi > Tapiola 50 
Asuntosaatio.fi  
Arkkitehtuurimuseo > Tapiola 

9 As.oy Kontiontie

“Kontsarit.” Valmistuivat 1955, suunnittelijat Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdollisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut varaa omakotitaloon. Kontsareissa kantavana runkona ovat tiiliset palomuurit. Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talojen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergoloin. Autotallit ja huoltorakennus suojaavat liikenteeltä. Kokeilussa oli mukana Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamiestalopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laajamittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalotyyppejä.

Arkkitehtuurimuseo > kohteita 
Arkkitehtuurimuseo > puutalo

Otsolahti-Karhusaari polulta: 21 Otsolahti ja 22 Leimuniitty

21 Otsolahti

Otsolahti on olennainen osa Tapiolan maisemakuvaa. Se on ollut rehevöitymässä ja mataloitumassa Länsiväylän kannaksen rakentamisen jälkeen. Keskisyvyys on vain 1,6 metriä eikä vesi vaihdu riittävästi. Kaupunki onkin jo pitkään suunnitellut kunnostusruoppauksia. Lahdelle pääsee Länsiväylän ali veneellä, alituskorkeus noin 3 m ja väylän syvyys 1,5 m. Venesatamassa on yhteensä 438 venepaikkaa.

Otsolahden pohjukan kuusikko kärsii juurikäävästä. Sen uudistaminen aloitettiin vuonna 1999
pienaukkohakkuulla. Aukkoihin istutettiin tammentaimia. Metsän siluetti pyritään näin pitämään ehjänä tulevista toimenpiteistä huolimatta. Avoimen rantaluhdan metsänreunaa vahvistamaan puolestaan istutettiin tämän vuosituhannen alussa havupuuryhmiä työnimellä ”Tapiolan talviturkki”.

Tapiolanvenekerho.fi 

22 Leimuniitty

Tapiolan keskeiset avoimet puistot on suunnitellut maisema-arkkitehti Jussi Jännes. Periaatteena on ollut jättää entiset Hagalundin kartanon pellot rakentamisen ulkopuolelle yleiseen virkistykseen. Leimuniityn suunnittelussa lähtökohtana olivat merinäkymä Otsolahdelle ja edustava sisääntulo Tapiolaan. Puistoa voitiin ihailla myös Keskustornin kattokahvilasta tai saavuttaessa meritietä Tapiolaan.

Istutusten koko ja voimakas muoto suunniteltiin edustusmaiseman mittakaavaan. Keväisin kukkivat voimakkaan punakeltaiset tulppaani-istutukset vastapainona heräävälle maiseman vihreydelle. Niityn alaosassa oli vesialtaiden ja sillan muodostama pieni asetelma. Metrotyömaan poistuessa kuvasta pyritään Leimuniitty jatkossa palauttamaan alkuperäisenkaltaiseen asuun.

10 Suomen taiteilijaseuran rivitalo

Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Parvellisten ateljeetilojen suuret ikkunat avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan tasaisesti.

Ateljeesaatio.fi > Tapiolan ateljeetalo

11 Kehä I

Valmistui 1980. Suomen vilkkain maantie: vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keskimäärin 91 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tälläkin kohtaa lähes 25 000. Kehätien vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja Otaniemen välillä on suunnitteilla melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään rakentamiseen kysytyllä alueella.

Ely-keskus.fi > Uusimaan tiehankkeet  

12 Otaniemen vesitorni

Valmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto. Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12-kulmainen muistuttaen hieman mutteria. Vesisäiliön tilavuus 6 000 m³, tornin korkeus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolella on toimistorakennus ja huippulämpökeskus.

13 Hagalundin kartano

Otnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen sodan yhteydessä helmikuussa 1577. Talot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von Numers rakennutti pian Hagalundin kartanon empirevaikutteisen mutta koristelultaan vaatimattoman päärakennuksen. Krimin sodan aikana valtio hakkautti tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaassa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan. Näistä ja muista vahingoista maksettiin sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300 hopearuplaa.

Helsinkiläinen panimonomistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Hagalundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin kartanon. Päärakennusten välinen pitkä lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet ovat mallia Tapiola. Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly, jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puisto ja metsät kärsivät jälleen venäläisten linnoitustöistä 1914–17. Puisto uusittiin 1919 Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon talousrakennukset ja työväenkasarmit purettiin 1950–70-luvuilla uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta, nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käytössä.

Wikipedia > Hagalundin kartano
Mari Nevalainen > Eläköön eilinen -blogi >  Värikästä elämää Espoon kartanolla
Tapiolan ratsastuskoulu

14 Innopoli

Yrityshautomon ensimmäinen vaihe valmistui 1991, suunnittelija Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun nykyisin kuuluva Innopoli on 300 teknologia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun toimipaikka. Innopolin rakennukset näyttäytyvät kehätien suuntaan voimakkaana ja massiivisena; kampuksen suuntaan pehmeämpänä ja monimuotoisempana. Pitkä käytävä yhdistää sen kuusi kuutiomaista osaa. Luoteiskulman kokassa on maisemasauna. Toinen osa valmistui 2002. Tekniikantien toisella puolessa on vanha Otaniemen teknologiakylä.

Technopolis.fi > Innopoli

15 Vallit

“Vallarit.” Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen tukikohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen etulinjan ollessa 2 km lännempänä Tontunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäytymistien katkaisee meri.

Tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus

Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japaninsodassa Tsushimassa 29.5.1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen valleja kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina 15.3.1917 tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Linnoituksen ainoat taistelut käytiin Leppävaarassa 10–11.4.1918 Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja punaisten välillä. Maalinnoituksen kaikki rakenteet ovat muinaismuistolain suojaamat.

Espoon kaupunginmuseon verkkonäyttely > Kuka kaivoi vallihaudat? 
Novision.fi > Helsingin maa- ja merilinnoitus 

16 Menninkäisentie

Miellyttävästi kaartuileva katunäkymä on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kolmirinne valmistuivat 1954, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa ovat kaikki kooltaan 97 m². Pihat jatkuvat saumattomasti metsäiseen puistoon. Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen kutsumanimeen ”Kanakopit”. Viisikerroksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat 41–91 m². Kokonaisuutta yhdistää visuaalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoiseksi rapattu ylin kerros.

17 Silkkiniitty

”Silkkari(t), Silkkis.” Niitty näkyy kartoissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen vuonna 1916. Alkuperäisen luonnon muodot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut. Kahden metsäisen maastoharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialueena. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen. Palstat toivat puistoon elämää ja tunnelmaa, joskin niiden suojaksi istutettiin myös pensasaidanteita.

Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto-Iivari Meurmanin puisto; länsipää on saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä valaisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka kaupunki asensi puistoon vahingossa. Silkkiniityn kautta kulkee talvella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon saakka.

18 Aarnivalkean koulu

Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun rakennuksessa ilmeni uudenaikainen pedagoginen ajattelu: ala- ja yläkoululla oli omat keskikäytävän ympärille kootut luokkasiipensä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300 oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuksessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyötaitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä.

Espoo.fi/aarnivalkeankoulu 

19 Aarnivalkean omakotialue

Valmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi. Kahdessa ryppäässä on yhteensä 21 yksikerroksista pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m². Talojen sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät erityisen miellyttävinä.

20 Partiomajat

Asuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaalisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä sekä erilaisten toimintojen alkuunpanijana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden perustamista ja toimintaa tuettiin alusta lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Eräpojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Tellervoiset 1961. Toiminta vakiintui Opintien mäkeen Lions Clubin rakentamien partiomajojen alueelle. Poikien maja paloi jouluyönä vuonna 1974, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. 1950- ja 60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Punppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä tilaisuuksissa. Mäen eteläreunalle perustettiin 1996 Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistämä muistokivi.

21 Tapiolan koulu ja lukio

Valmistui 1960, suunnittelija Jorma Järvi. Laajennus valmistui 1969, suunnittelija Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat edustivat uutta joustavaa kouluarkkitehtuuria ja myös symboloivat yksiköiden suurempaa erillisyyttä kuin neliskanttiset muodot. Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhallituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti toimintansa maailmankuulu Tapiolan kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiikkipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppilaita on yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkoulu on evakossa poliisiopiston tiloissa Otaniemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus vuosina 2013–14. Viereinen Tapionkenttä on odottanut kunnostusta vuodesta 2002. Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten harmiksi vuonna 2007.

Tapiolankoulu.fi 
Tapiolanlukio.fi