Piispansilta-Gräsanlaakso

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kartta, kotikaupunkipolut Matinkylä-Olari

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Piispansilta - Gräsanlaakso

14 kohdetta,  noin 4 km

1 Piispanaukio

Piispanaukio on Matinkylän 2000-luvun alun kaupunkimaista keskusta-aluetta. Lähiseudun piispa-aiheiset nimet viittaavat muinaiseen Biskopsbyn kylään. 1600-luvun asiakirjoista tunnetaan myös kylän tai talon nimi Biskopsböle. Nimellä olisi voitu kutsua piispan omistuksessa ollutta tilaa. Biskopsby joka tapauksessa sulautui Mattbyhyn jo satoja vuosia sitten.

2 Iso Omena

Valmistui 2001, suunnittelija arkkitehtitoimisto Mauri Tommila. Espoon kaupunkikeskustojen päivityskierroksella Matinkylään nousi yli 100 liikkeen nelikerroksinen kauppakeskus. Metron myötä sitä laajennetaan niin, että liikkeitä tulee olemaan vuonna 2016 jo yli 200. Samalla energiatehokkuutta parannetaan Suomessa ensimmäisenä LEED-sertifikaatin platinatasolle asentamalla viherkatto, 600 m2 aurinkopaneeleita, vettä säästävät hanat ja led-valot.

Kauppakeskuksen tiloissa toimivat myös Espoon kaupungin nuorisotoimen informaatiopiste yESBOx, kirjasto Omena sekä hallinnon yhteispalvelupiste. 

Olarin seurakunnalla on Isossa Omenassa Suomen ensimmäinen kauppakeskuspappi sekä Hiljaisuuden kappeli, joka on tarkoitettu henkilökohtaiseen hiljentymiseen. 

Isoomena.fi

Espoon yhteispalvelupisteet

Helmet.fi > Kirjasto Omena

3 Piispansilta

Yhdistää Olarin ja Matinkylän kaupunginosat toiminnallisesti Länsiväylän yli. Lännessä näkyy Piispanportin yrityskeskittymää, idässä Piispankallion asuinalue.

Fortumin toimitalon alkuperäinen käyttäjä Finn-Stroi Oy oli isojen rakennusliikkeiden Neuvostoliiton-kaupan bulvaani, joten rakennuksen yläkerrassa on luksus-saunatilat. Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Espoon sähkö osti talon laman keskellä 1991.

Tietolaatikko: Matinkylän vanha asutus

Viime sotien jälkeen Jorvaksentien varteen suuntautui muuttoaalto ahtaaksi käyvästä Helsingistä. Asukkaat olivat enimmäkseen suomenkielistä työväestöä: sekä kommunisteilla että sosialisteilla oli täällä oma työväentalo, ja osuuskauppa oli tietysti Elanto.

Vuonna 1946 perustettiin urheiluseura Matinkylän Akilles. Sen toiminta-alue ulottui nykyisestä Tapiolasta Kivenlahteen. Kisoissa oli usein vastassa porvarillinen Esbo IF Bembölestä.

1970-luvulla jäljellä oli romanttisesti repsahtanut puutaloalue, joka nimettiin Piispankallioksi. Ison Omenan myötä alkoi muutos, joka on viime vuosina edelleen kiihtynyt metron tuloa ennakoiden uusina kerrostaloina ja toimistorakentamisena Länsiväylän varteen.

Espoonakilles.fi 

4 Länsiväylä

Etelä-Espoon ja Kirkkonummen pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä käyttää tällä kohtaa arkisin yli 53 000 ajoneuvoa päivässä.

Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin 1937. Liikenteen lisääntyessä se rakennettiin moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas vaihe valmistui 1995. Nyt Matinkylään rakennetaan viimeinkin liittymärampit myös Helsingin suuntaan.

Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppävaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkimmäinen valittiin mm. siltojen määrästä johtuneen suuremman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen perusteella.

5 Tynnyripuiston suunnitelmat

Matinkylän keskustan painopiste siirtyy länteen, kun tulevan metroaseman yhteyteen kootaan monipuolisesti erilaisia toimintoja.

Tynnyripuistosta suunnitellaan viihtyisä keskustapuisto, jonka eteläreunaan suoraan metrokeskuksen eteen sijoittuvat uusi uimahalli ja perustettava Meri-Matin yhtenäiskoulu. Koulun yhteyteen tulevat myös aikuislukio ja nuorisotila.

Uimahallin kanssa samaan kortteliin rakennetaan hotelli, terveyskylpylä, liiketiloja ja asuntoja. Näin toivotaan säästöä rakennuskustannuksissa ja tuloja maankäyttömaksuista. Uimahallin rakentaminen on ajoitettu kaupungin investointisuunnitelmassa vuosiin 2016–17.

Seniorikeskus tulee sijoittumaan Suomenlahdentien varrelle lähelle metroasemaa.

Espoo.fi > Matinkylän keskus uudistuu voimakkaasti

6 Metrokeskus

Matinkylän metroasema valmistuu 2015 ja siitä tulee pääteasema, kunnes Länsimetron jatko valmistuu joskus 2020-luvulla. Matkustajia odotetaan 30 000 päivittäin. Aseman suunnittelee arkkitehtitoimisto HKP.

Suoraan aseman päälle rakennetaan metrokeskus, joka sisältää bussiterminaalin, liityntäpysäköintitason sekä Ison Omenan laajennuksen. Metrokeskuksen kolmanteen kerrokseen muuttavat kaupungin aluekirjasto, terveysasema, neuvola, nuorisopoliklinikka ja yhteispalvelupiste.

Länsimetro.fi > Asemat > Matinkylä  

Ncc.fi > Ison Omenan laajennuksen ja Matinkylän metrokeskuksen peruskivi muurattiin

Tietolaatikko: Länsimetro

Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen.
Metrohanke valmistunee 2015 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin raiteineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa. Samalla siirrytään automaattijuniin tavoitteena 2 ½ minuutin vuoroväli. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin.

Länsimetron jatkosta Espoonlahteen tehtiin jännittävien vaiheiden jälkeen päätös minihallitusneuvotteluissa kesäkuussa 2014.

Länsimetro.fi 

7 Täydennysrakentaminen

Metron tulo Matinkylään on näkynyt jo vuosia rakentamisen vilkastumisena ja tonttien käyttötarkoituksen muuttamisena asuntovaltaisemmaksi.

Matinkylän ammattikoulun rakennukset vuodelta 1974 purettiin 2007–08 ja tilalle rakennettiin vuosina 2011–14 asuinkerrostaloja. Samalla varauduttiin asemakaavassa terveyskeskuksen ja päiväkodin laajennuksiin. Lisäksi Kotoniityn puistoa laajennettiin etelään Matinkadulle.

8 Matinkartano

Mattbyn kylä mainitaan jo 1540-luvun maakirjassa. Myöhemmin kyläntontilla oli kartano, Mattby gård. Tilan päärakennus paloi 1940-luvun lopussa ja samalle paikalle pystytettyä uutta päärakennusta kutsutaan nyt Matinkylän kartanoksi tai ”Matinkartanoksi”.

Erittäin merkittävä vaikutus seudun tulevaisuuteen oli sillä, kun tilanomistaja Hilding Fredriksson vuonna 1965 möi rakennusliike Hakalle 185 hehtaaria maata 8 miljoonalla markalla. Viljelyä jatkettiin kuitenkin vielä 1970-luvulle. Tilan navetta paloi 1971 pikkupoikien tulitikkuleikkien seurauksena. Nykyään kartanoa käyttävät Mattbergsskolanin ruotsinkielisen ala-asteen ensiluokkalaiset.

9 Terveysasema

Valmistui 1992, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Espoolaisarkkitehtien tunnetuin työ on Temppeliaukion kirkko Helsingissä. Matinkylään kaavoittaja oli pyytänyt Suomalaisilta vastakohdan kadunvarren harmaalle kerrostalorivistölle. Rakennus on jäänyt kuitenkin torsoksi, sillä kokonaisuuteen kuuluvaa sosiaalikeskusta ei ole toistaiseksi toteutettu.

10 Urheilupuisto

Matinkylän urheilupuistossa on yleisurheilukenttä, kolme jäähallia, lämmitettävä ja kylmä tekonurmi, kolme tenniskenttää, koripallokenttä, skeittipuisto ”Lapio”, parkour-alue, häkkifudis ja liikuntaleikkipaikka. Uimahalli oli alun perin kaavassa, mutta nyt se onkin tulossa metrokeskukseen Tynnyripuistoon.

Matinkylässä itsekin asunut Leena Lehtolainen on sijoittanut dekkareidensa tapahtumia näihin maisemiin. Hauenkalliontien risteykseen rakennetaan kristillisen Majakka-seurakunnan kulttuurikeskus Valotalo. Rakennus sisältää 700 hengen salin, päiväkodin, kerho- ja kokoustiloja sekä lounasravintolan.

Espoo.fi > Liikuntapaikat

Leenalehtolainen.fi > About me

Majakka.net > Espooseen nousee Suomen ensimmäinen kristillinen kulttuurikeskus

11 Gräsanlaakso

Gräsanojan pääuoman pituus on 3,5 km Mankkaalta Haukilahteen. Ojan latvahaaroja ovat Turvesuolta alkunsa saava Mankkaanpuro ja Suurpellosta tuleva Lukupuro. Vesistön valuma-alueen laajuus on kaikkiaan lähes 26 km2, josta suurin osa Espoossa ja hieman Kauniaisissa. Gräsanojan varrella on viheralueiden ketju, joka on tärkeä sekä maisemallisesti että kasvillisuuden ja eläimistön kannalta.

Nyt Gräsanojan länsirannalle on rakentumassa uusi Matinpuron asuinkortteli entiselle teollisuusalueelle. Kävelysillan kupeessa on huvila vuodelta 1940.

Tietolaatikko: Gräsanojan luonto

Espoon kaupungin vuonna 2008 teettämässä luontoinventoinnissa Gräsanojan alajuoksun vesikasveista vallitsevia olivat vesitatar ja ulpukka, ylempänä myös järvikorte. Rannoilla on paljon kurjenmiekkaa, osmankäämiä ja ranta-alpia. Gräsanojan varteen on joskus istutettu runsaasti valkopajua.

Alajuoksua on ruopattu ja levennetty, seurauksena rehevöityminen veden juoksun hidastuessa. Meren ollessa korkealla puron virtaussuunta muuttuu välillä satojen metrien matkalla.

Gräsanojan vesistön alkuperäinen taimenkanta on hävinnyt, mutta Virtavesien hoitoyhdistys on istuttanut siihen ingraskila- ja aurajoentaimenta 2000-luvun aikana. Hauet ja lahnat käyvät täällä kutemassa. Joitakin lepakkohavaintoja on tehty alueella. Pesimälinnustoa havaittiin vuonna 2008 yhteensä 83 paria 27 eri lajista, lukuisimpina pajulintu, satakieli sekä erilaiset rastaat ja kertut.

Virtavesi.com

Tietolaatikko: Gräsan kartano

Gräsa oli yksi Espoon tärkeimmistä kartanoista ja ainoa ns. vanha rälssi pitäjässä. Kylä sai alkunsa Gräsan talosta ehkä 1300-luvun alussa. Muista taloista tiedetään ainakin Haldensböle 1400-luvulla sekä Olars tai Olas viimeistään 1500-luvun alussa. Ne olivat saaneet nimensä Halden- ja Ola-nimisistä isännistään. 1600-luvun alkuun mennessä kaikki kylän talot oli liitetty Gräsan säteriin.

Gräsan nimi tunnettiin laajalti ja gräsalaisina pidettiin kaikkia seudun rannikkokylien asukkaita. Hammarstiernat omistivat kartanon lähes koko 1500- ja 1600-luvun. Rälssi peruutettiin 1683 ja myöhemmin tilan omistajat vaihtuivat useasti. Kartanon viimeinen kukoistuskausi oli 1906–11 kauppias Wilhelm Bensowin aikana. Hän oli innokas maanviljelyksen uudistaja ja tuotti ensimmäisenä mm. keinolannoitteita Suomeen.

Noin vuonna 1910 rakennettu navetta on jäljellä: siinä toimii kaupungin nuorisotoimen askartelukeskus. Samoin jäljellä on huonokuntoinen viljamakasiini, jonka vieressä on Helluntaiseurakunnan kirkko.

Kartanon maiden palstoitus alkoi 1920-luvulla ja huipentui 1940–50-luvuilla pika-asutus- ja maanhankintalain voimalla. Espoon kaupunki osti Gräsan 1967 ja päärakennus purettiin 1981 Olarin kirkon tieltä.

12 Matinsyrjän koulukeskus

Ruotsinkielisen koulukeskuksen vanhin osa valmistui 1959, laajennus 1999. Kokonaisuuteen kuuluvat päiväkoti (Mattbergets daghem), alakoulu (Mattbergsskolan), yläkoulu (Mattlidens skola) ja lukio (Mattlidens gymnasium). Lukio on Espoon ainoa ruotsinkielinen. Yläkoulun ja lukion perinteet alkavat 1957 Lauttasaaresta, jossa nimellä Drumsö Svenska Samskola perustettu yhteiskoulu siirrettiin 1975 Matinsyrjään. Kampuksella on nyt yhteensä yli 1 000 oppilasta.

Mattliden.fi

13 Esztergominpuisto

on nimetty 2004 Unkarissa Budapestin pohjoispuolella Tonavan mutkassa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on tätä nykyä kymmenen ystävyyskaupunkia ympäri maailmaa.

Esztergom   

Espoon ystävyyskaupungit

Lisäkohde: 14 Frisansin kylänmäki

Maisemallisesti ja historiallisesti arvokas paikka. Mäki on ollut merenpinnan yläpuolella jo ensimmäisen vuosituhannen lopulla, kun kapea lahti ulottui Finnoossa 2 km sisämaahan. 1400-luvun aikoihin mäelle syntyi kylä, joka sai nimen Frisby, sittemmin Frisans. Nimen taustalla lienee kantatilan isännän kutsumanimi.

Seuraavalla vuosisadalla kylässä oli kaksi taloa, jotka yhdistettiin yhdeksi tilaksi noin 1600. Frisans sai maaratsutilan aseman 1644. Omistaja Olof Eriksson laajensi tiluksia liittämällä niihin Kaitasin talon. Maaratsutilan omisti 1682 Uudenmaan jalkaväkirykmentin komentaja, majuri Filip Sass ja vuotta myöhemmin lääninkamreeri Hans Godhe, joka liitti siihen vielä naapuritalo Dystbyn.

Frisansin viimeinen päärakennus oli ilmeisesti 1800-luvun alusta, purettiin 1970-luvulla. Rinteellä oli silloin vielä tuulimylly, joka muutettiin näkötorniksi. Jäljellä on kivijalka, kiviaitoja ja runsas niittykasvillisuus, vanhat syreenipensaat sekä vanhan tien molemmin puolin kasvavat kaksi suurta lehmusta.

Viljelyperinteet jatkuvat kylänmäen juurella Espoon kaupungin suurimmalla viljelypalsta-alueella, jolla on yhteensä 225 palstaa.

Suomenlahdentien jatke tulee ylittämään laakson kylänmäen eteläpuolelta maisemasiltaa pitkin matkallaan kohti Finnoon uutta kaupunginosaa.