Olarinmäki-Lystimäki

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kartta, kotikaupunkipolut Matinkylä-Olari

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Olarinmäki-Lystimäki

17 kohdetta, noin 5 km

1 Simo Järvisen aukio

Nimetty 2002 Olarin pääsuunnittelijan, arkkitehti Simo Järvisen mukaan. Järvinen myös asui itse Olarissa 26 vuotta. Muistolaatta.

Olarin ostari valmistui 1974 kahteen vastakkaiseen rakennukseen Ruomelanraitin varteen. Erikoisuutena oli talvipuutarha näiden välissä kellarikerroksessa, jossa toimi myös kaupungin nuorisotila ”Läävä”. Nyt hiljentyneen ja hieman repsahtaneen ostarin kehittämissuunnitelma valmistui jo 2003.

Nuorisotoiminta jatkuu seurakunnan kerhotilassa, jossa kokoontuvat partiolippukunta Olarin Eräkotkien ryhmät. Vuonna 1961 perustetun lippukunnan laulukirja on alallaan Suomen tunnetuin. Vieressä harjoittelee nuorisokuoro Candomino. Se on perustettu 1967 sekstettinä, nyt 28 jäsentä ja konsertoi säännöllisesti ulkomaita myöten. Naapurissa Pub Olarius on toiminut olarilaisten olohuoneena vuodesta 1972. Täälläkin musiikkiteemaa karaoken ja hiphopin muodossa sekä viime vuosina keskiviikkotansseissa.

Laulukirja.fi

Candomino.fi

Olarius.fi  

Hs.fi > Espoon Olariin on muodostunut kolme erilaista kulmakuntaa (9.4.2014)

Tietolaatikko: Olarin suunnittelu

Olari-Kuitinmäki. Kuva: Marko Oikarinen.Vanhan Olarin asemakaavan laati Simo Järvinen, joka oli työskennellyt tätä ennen Matinkylän parissa. Olarissa hän sai suunnitella myös talojen arkkitehtuurin yhdessä Eero Valjakan kanssa.

Toisin kuin muissa aikakauden metsälähiöissä, Olarissa pyrittiin tietoisesti urbaaniin tunnelmaan. Rakennukset sijoitettiin kortteleihin tiiviisti, kuitenkin maasto huomioon ottaen. Pohjakerroksiin piirrettiin toimisto- ja liiketiloja työpaikkojen ja palveluiden tuomiseksi lähelle asukkaita. Ulkoalueiden laatutasosta huolehdittiin alusta alkaen.

Järvinen ja Valjakka saivat työstään rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon 1975.
Espoon nimistötoimikunta esitti alueen nimeksi Ruomelaa vanhan Romensin torpan mukaan, mutta Gräsan Olarsbystä juontuva nimi oli jo vakiintunut.

Tietolaatikko: Olarin rakentaminen

Arvi Arjatsalon rakennusliike hankki vuonna 1958 nykyisen Olarin laidalta Kockbystä 150 hehtaaria maata päästäkseen mukaan pääkaupunkiseudun kasvavaan rakennusbisnekseen. Arjatsalolla ei ollut elementtirakentajien tavoin suhteita rahalaitoksiin, virkakoneistoon ja poliittisiin puolueisiin. Niinpä aluerakentamissopimuksen teko kestikin 10 vuotta.

Kun rakentamaan 1969 päästiin, Arjatsalo teki uudenaikaisia taloja vanhanaikaisesti käyttäen elementtitekniikan syrjäyttämiä ammattitaitoisia muurareita. Runkoratkaisuna oli paikalla valettu pilari–laatta-järjestelmä. Sen ansiosta asuntoihin voitiin tehdä vaihtelevia pohjaratkaisuja. Arjatsalon innovaatio oli myös asuntokohtainen sauna. Kun asujaimisto oli nuorta ja sosiaalista, niin olarilaiseen kulttuuriin kuuluikin 1970-luvulla ahkera saunominen naapureiden ja tuttavien kanssa.

Olarin jälkeen edettiin Kuitinmäkeen. Talousneuvos Arvi Arjatsalo jäi eläkkeelle 1982 ja Haka osti liikkeen 1983.

2 Päivänkehrän koulu “Päiväri”

Valmistui 1975 Länsipään kansakouluksi, suunnittelija Matti Hakuri. Nykyisessä peruskoulun alakoulussa on noin 580 oppilasta. Opetuksessa painotetaan omatoimisuutta ja luovuutta. Koulussa on myös esiopetusta, kielikylpyopetusta ruotsin kielellä sekä musiikkiluokka.

Päivänkehrän koulun peruskorjaus alkanee 2016 ja suurin osa oppilaista siirtyy väistötiloihin Suurpeltoon. Koulu palannee korjattuihin tiloihin 2017.

Päivänkehrän koulu

3 Teknologianeliö

Kehätiet I ja II, Länsiväylä ja Turunväylä muodostavat Espoon teknologianeliön, jonka reunoille sijoittuu merkittävä osa maamme korkean teknologian tutkimuksesta, opetuksesta ja liiketoiminnasta. Täällä neliön lounaiskulmassa ovat mm. Hewlett-Packardin ja Oraclen toimipisteet.

Hp.fi

Oracle.com/fi

4 Gräsanoja

Gräsanojan pääuoman pituus on 3,5 km Mankkaalta Haukilahteen. Ojan latvahaaroja ovat Turvesuolta alkunsa saava Mankkaanpuro ja Suurpellosta tuleva Lukupuro. Vesistön valuma-alueen laajuus on kaikkiaan lähes 26 km2, josta suurin osa Espoossa ja hieman Kauniaisissa.

Ojan varrella on viheralueiden ketju, joka on tärkeä sekä maisemallisesti että kasvillisuuden ja eläimistön kannalta.

Tietolaatikko: Gräsanojan luonto

Espoon kaupungin vuonna 2008 teettämässä luontoinventoinnissa Gräsanojan alajuoksun vesikasveista vallitsevia olivat vesitatar ja ulpukka, ylempänä myös järvikorte. Rannoilla on paljon kurjenmiekkaa, osmankäämiä ja ranta-alpia. Gräsanojan varteen on joskus istutettu runsaasti valkopajua.

Alajuoksua on ruopattu ja levennetty, seurauksena rehevöityminen veden juoksun hidastuessa. Meren ollessa korkealla puron virtaussuunta muuttuu välillä satojen metrien matkalla.

Gräsanojan vesistön alkuperäinen taimenkanta on hävinnyt, mutta Virtavesien hoitoyhdistys on istuttanut siihen ingraskila- ja aurajoentaimenta 2000-luvun aikana. Hauet ja lahnat käyvät täällä kutemassa. Joitakin lepakkohavaintoja on tehty alueella. Pesimälinnustoa havaittiin vuonna 2008 yhteensä 83 paria 27 eri lajista, lukuisimpina pajulintu, satakieli sekä erilaiset rastaat ja kertut.

5 Olarin kirkko

Valmistui 1981, peruskorjaus 2011, suunnittelijat Käpy ja Simo Paavilainen. Punatiilipintainen, linnan muuria muistuttava kirkko, kellotapuli ja kerhorakennukset muodostavat rauhallisen pihapiirin levottomaan ympäristöön entisen Gräsan kartanon mäellä. Salissa on 485 istumapaikkaa. Urut on valmistanut Veikko Virtasen urkutehdas 1984 ja nekin huollettiin 2011, samalla sointia voimistettiin. Kellotornin kuusi kelloa on valettu Hollannissa.

Olarin seurakunta on perustettu 1975. Nykyään siinä on noin 28 000 jäsentä.

Gräsan uurnalehdon on suunnitellut Bey Heng. Sen toteutuksesta myönnettiin Vihervuoden mitali 2001. Yläportin lähellä on Helena Pylkkäsen veistos Siivet vuodelta 1992.

Espoonseurakunnat.fi > Olarin seurakunta

Tietolaatikko: Gräsan kartano

Gräsa oli yksi Espoon tärkeimmistä kartanoista ja ainoa ns. vanha rälssi pitäjässä. Kylä sai alkunsa Gräsan talosta ehkä 1300-luvun alussa. Muista taloista tiedetään ainakin Haldensböle 1400-luvulla sekä Olars tai Olas viimeistään 1500-luvun alussa. Ne olivat saaneet nimensä Halden- ja Ola-nimisistä isännistään. 1600-luvun alkuun mennessä kaikki kylän talot oli liitetty Gräsan säteriin.

Gräsan nimi tunnettiin laajalti ja gräsalaisina pidettiin kaikkia seudun rannikkokylien asukkaita. Hammarstiernat omistivat kartanon lähes koko 1500- ja 1600-luvun. Rälssi peruutettiin 1683 ja myöhemmin tilan omistajat vaihtuivat useasti. Kartanon viimeinen kukoistuskausi oli 1906–11 kauppias Wilhelm Bensowin aikana. Hän oli innokas maanviljelyksen uudistaja ja tuotti ensimmäisenä mm. keinolannoitteita Suomeen.

Noin vuonna 1910 rakennettu navetta on jäljellä: siinä toimii kaupungin nuorisotoimen askartelukeskus. Samoin jäljellä on huonokuntoinen viljamakasiini, jonka vieressä on Helluntaiseurakunnan kirkko.

Kartanon maiden palstoitus alkoi 1920-luvulla ja huipentui 1940–50-luvuilla pika-asutus- ja maanhankintalain voimalla. Espoon kaupunki osti Gräsan 1967 ja päärakennus purettiin 1981 Olarin kirkon tieltä.

6 Rouheila

Funkis-tyylinen omakotitalo Rouheila rakennettiin 1936–37. Sen esikuvana oli Pohjoismaisessa rakennusnäyttelyssä Helsingissä 1932 palkittu Otto Flodinin suunnittelema huvila, josta ekonomi Vilho Elonen kehitteli itselleen supistetun version.

7 Kehä II

Pituus 6,8 kilometriä, josta 485 m tunnelia Hiidenkalliossa. Kehä II:ta on suunniteltu 1960-luvulta alkaen. Espoon valtuusto hyväksyi 1984 tiesuunnitelman, jossa Kehä II oli tasoliittymin varustettu katu. Suunnitelmat muuttuivat vielä useaan otteeseen, kunnes rakentaminen alkoi 1996. Yhteys Matinkylästä Kiloon avattiin moottoritietasoisena liikenteelle lokakuussa 2000. Sitä käyttää tällä kohtaa nykyään 41 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Samaa linjausta noudattelee kevyen liikenteen runkoväylä.

8 Isoistentie 7

Valmistunut 1990, suunnittelijat Sakari Aartelo ja Esa Piironen. Postmoderni toimistorakennus muistuttaa mitoitukseltaan ja yksityiskohdiltaan yksityistaloa sopeutuen siten hyvin ympäristöönsä. Vuosituhannen vaihteen nettibuumin harjalla siinä toimivat legendaariset Nedecon ja Endero. Nykyään tiloissa on eri alojen yrityksiä sekä yksityinen englantilainen leikkikoulu.

H & S International School 

9 Lystimäki

Korkeus 35 metriä merenpinnasta, oma korkeusero noin 20 metriä. Huomaa komeat kalliojyrkänteet Isoistenkujan puolella.

Lystimäen laelta näkee Helsinkiin saakka. Kalliometsä on päiväkotilasten ja muiden lähiseudun asukkaiden suosima retkikohde. Siellä viihtyvät myös EU-direktiivien suojelemat lepakot. Yliskalliolla on viime sotien Helsingin ilmapuolustukseen liittyviä betonivaloksia.

10 Nygård

Nimensä mukaisesti Nygård erotettiin Storsin ratsutilasta ilmeisesti heti isonjaon jälkeen 1776. Tila on ollut alusta lähtien Morelius-suvun hallussa. Luonnonkivinavetta on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1827. Nykyinen päärakennus valmistui 1895. Sen piirustukset on mahdollisesti otettu samoihin aikoihin ilmestyneistä mallikirjoista. Tilan omisti tällöin Johan Alfred Morelius. Nygård on historiallisen Kockbyn kylän viimeinen talo.

Tietolaatikko: Kockby

Kockby oli Gräsan tytärkylä. Siellä oli 1500-luvun alussa viisi taloa. Rykmentin kirjuri Henrik Floor perusti ratsutilan nykyisen Kokinkyläntien varteen Storsiin 1685 mennessä. Moreliukset saivat tilan haltuunsa 1700-luvun alussa. Stors myytiin 1958 Arjatsaloille, joilta se siirtyi 1968 Espoon kauppalalle. 1700-luvun lopulla rakennettu päärakennus purettiin pian tämän jälkeen. Paikka on edelleen rakentamaton ja sillä on erikoinen kasvillisuus. Myös Kockbyn vanhaa tiestöä on jonkin verran säilynyt.

11 Suurpelto

Reittimme käy uuden Suurpellon kaupunginosan eteläreunassa, josta leveä esplanadi johtaa alueen halki. Peruskivi muurattiin 2007 ja rakentaminen jatkuu ainakin 2010-luvun loppuun, jolloin asukkaita olisi jopa 15 000. Alkuvaiheen suunnitelmia on muutettu luopumalla muutamista työpaikkakortteleista ja lisäämällä asumista. Uutta tekniikkaa käytetään automaattisessa maanalaisessa jätteidenkeruujärjestelmässä. Maatalousperinteetkin jatkuvat lavaviljelyn muodossa.

Suurpelto.fi

12 Skeittiparkki

Nykyaikainen rullalautailupuisto valmistui kesällä 2014 oivaan paikkaan Uuskartanonpuistoon luonnonkallion viereen ilta-auringon puolelle, pinta-ala 810 m2. Lainelautailusta 1950-luvulla Kaliforniassa kehittynyt laji rantautui Suomeen useassa aallossa, Olariin jo 1980-luvun lopulla. Vaneristen ramppien korvaaminen kestävillä pooleilla ja monipuolisilla parkeilla on lisännyt harrastuksen suosiota entisestään.

Viereinen Uuskartanontien kiertoliittymä rakennettiin 1999 Olari-Seuran aloitteesta ensimmäisenä Espoossa.

Wikipedia > Rullalautailu

Hangup.fi > artikkeli 4.6.2014: Concrete Proof rakentaa uutta parkkia Olarin kupeeseen

13 Olarin koulu ja lukio

Koulurakennus valmistui 1993, suunnittelija Vesa Honkonen. Olarin koulu on vuonna 1993 perustettu 250 oppilaan yläkoulu, joka painottaa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Yleisopetuksen lisäksi koulussa on kaksi matematiikka- ja luonnontiedeluokkaa, joille otetaan vuosittain pääsykokeen perusteella 44 oppilasta.

Olarin lukio on perustettu 1990. Opetusministeriö on antanut sille matemaattis–luonnontieteellisen erityistehtävän vuonna 1995. Aloituspaikkoja on 120, joista erikoislukiossa 36. Laaja kurssivalikoima ja yksilölliset opetusjärjestelyt mahdollistavat aidosti luokattoman opiskelun.

Ruokalan ja kirjaston välisessä valokuilussa on Risto Suomen symbolinen neliosainen grafiikka 12 valittua vuodelta 1991.

Koulun edustalla entisessä Ruduksen sorakuopassa nyt kaksi ylijäämämaasta koottua kumparetta, joista pohjoisemmassa hauska pulkkamäki.

Olarin koulu

Olarin lukio

14 Pieneläinten hautausmaa

Espoon ainoa pieneläinten uurnahautausmaa on Verna Oy:n 1988 perustama lemmikkieläinten tuhkahautauksia varten.

Verna.fi > Uurnalehdot

15 Espoon Steinerkoulu

Valmistui 2005, suunnittelijat Maarit Holttinen ja Pauli Lindström. Rudolf Steinerin antroposofiseen filosofiaan perustuva koulu aloitti toimintansa 1992, nykyään oppilaita noin 260. Opetusmenetelminä käytetään paljon taidetta ja käytännön töitä. Tavallisten kouluaineiden lisäksi lukujärjestyksestä löytyy eurytmiaa, muotopiirustusta ja bothmervoimistelua. Rakennus noudattaa myös muotojensa ja värityksensä puolesta steineriläisiä periaatteita.

Espoonsteinerkoulu.fi

16 Espoon keskuspuisto

Pinta-ala 880 hehtaaria, ulottuu Henttaalta Vanttilaan. Espoon keskuspuisto on virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettu kaupunkimetsä, laaja ja yhtenäinen viheralue. Sen kautta kulkee maakunnallisesti merkittäviä ekologisia käytäviä ja lukuisia ulkoilureittejä. Luontopolku alkaa Olarin pururadalta, pituus 1,7 km. Talvisin tässä kohdin on Espoon kaupungin ylläpitämä päälatu.

Ylismäentietä suunnitellaan jatkettavaksi tunnelissa Kuitinkallion alitse Puolartielle.

17 Fagersten

Rapakivisiirtolohkare on kulkeutunut tänne Kaakkois-Suomen rapakivialueelta viime jääkauden sulamisvedessä ajalehtineen jäävuoren mukana noin 10 000 vuotta sitten. Kiviaines on rapakiveä, sillä ikää 1 600 miljoonaa vuotta. Maailman tunnetusta rapakivestä suurin osa on Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kielissä on sama sana (the rapakivi, der Rapakiwi).

Lohkare säilyi ehjänä Olarin rakentamisessa kaupunkisuunnittelupäällikkö Nils-Erik Fagerin ansiosta, joka muutatti tielinjauksen niin, ettei kiveä sen vuoksi räjäytetty. Kiven nimeäminen Fagerin mukaan oli vitsi, johon liittyi juhlallinen laatan kiinnittäminen sen kylkeen muistutukseksi luontokohteiden suojelemisen tärkeydestä uusilla asuinalueilla.

Geologinenseura.fi > Suomen kallioperä, luku 9: Rapakivigraniitit (pdf)