Nuottaniemi

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kartta, kotikaupunkipolut Matinkylä-Olari

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Nuottaniemi

13 kohdetta,  noin 4 km

1 Etelä-Espoon ratsastuskoulu

Kahden harjanteen väliseen laaksoon sijoittuva koulu aloitti toimintansa 1978. Kaupunki osti alueen 1986. Tallipaikkoja on tätä nykyä 25. Pihapiirissä asuvat myös Harry-kukon johtama kanalauma, kaksi lammasta sekä Giuseppe-aasi. Koululla toimii myös ratsastusseura Etelä-Espoon Ratsastajat.

Etelä-Espoon ratsastuskoulu

2 Finnoviken

Entinen merenlahti on padottu 1963 vedenpuhdistamon saostusaltaaksi, nykyään ylivuotoaltaana. Puhdistamo siirtyy 2020 mennessä Muuralan Blominmäkeen, jonne täältä louhitaan tunneli. Allas on linnustollisesti arvokas, muttei suojelukohde syntytapansa vuoksi. Sitä kehitetään jatkossakin luontokohteena.

Länsireunalle on jäämässä vuonna 1977 Espoon sähkölle rakennettu voimalaitos, jonka omistaa nykyään Fortum. Se tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhteensä noin 4 000 GWh vuosittain.

Länsimetron jatkon myötä Finnooseen rakentuu uusi 17 000 asukkaan kaupunginosa. Metrokeskuksen yhteyteen odotetaan kauppakeskusta ja korkeita tornitaloja.

Fortum.com   

Hsy.fi > Suomenojan jätevedenpuhdistamo

Ramboll.fi > Blominmäen jätevedenpuhdistamo   

Espoo.fi/finnoo

3 Luontopolku

Patoallasta kiertää Espoon ympäristökeskuksen ylläpitämä luontopolku pituudeltaan 1,7 km. Polku on kunnostettu helppokulkuiseksi vuonna 2009. Sen varressa on kaksi lintutornia, joista voi kosteikkolintujen puuhien lisäksi tarkkailla Finnoon kaupunginosan rakentumista.

Tietolaatikko: Itämeri

Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2.

Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlannin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkauden jäljiltä. Se jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.

Espoon rantaraitti jatkuu rantaviivaa seuraillen Saunalahteen saakka.

Itämeren tila

Espoo.fi/rantaraitti

4 Sepetlahti

Sepetlahden pohjukassa oli 1700-luvulta lähtien Sepet-niminen kalastustorppa, josta nimi. Sepetlahden venekerhon hallinnoimassa venesatamassa on 96 venepaikkaa.

Sepetlahdenvenekerho.fi

5 Hautaröykkiö

Jyrkkäreunaisen kallion laella, 14–16 metrin korkeudessa meren pinnasta yksityisellä tontilla on matala pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö halkaisijaltaan 4,5 m. Kivikerroksia on 1–2. Röykkiötä on aikojen saatossa jonkin verran levitelty, mutta nyt se on muinaismuistolain suojelema.

6 Villa Pentry

Villa Pentry. Kuva: Marko Oikarinen

Huvila rakennettiin alun perin Viipurin seudulle, josta sen siirrätti 1915–16 Nuottaniemeen kauppias, myöhemmin kauppaneuvos Mattrosoff. Niemen kärkeen valmistui 1949 saunarakennus, suunnittelija Aarne Ervi. Huvilan puisto on nykyään villiintynyt. Jugend-tyylinen päärakennus korjattiin 1992. Huvila on toiminut aikanaan Espoon Pursiseuran paviljonkina, nyttemmin pitkään ravintolana. 

Nuottaniemessä toimi 1800-luvulla puusepänverstas, jonka tuotteet kuljetettiin asiakkaille meritse, sillä alueelle ei ollut maantietä. Nuottaniemen kalliosta hakkasivat mm. kiinalaiset ja venäläiset työmiehet 1910-luvulla nupukiviä Helsinkiin, Tallinnaan ja Pietariin. Huonommista kivistä rakennettiin yhä olemassaoleva pitkä laituri, jota jatkettiin puisilla arkuilla. Laiturille johti kapearaiteinen rautatie.

Espoonpursiseura.fi

7 Rauhoitetut männyt

Viisi mäntyä, ympärysmitta 210–270 cm, rauhoitettu 18.3.1982.

8 Villa Carlstedt

Ravintoloitsija Johan Wilhelm ja Amanda Carlstedt rakennuttivat 1913–15 huvilan, jonka suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Mansardikattoinen rakennus on ulkoasultaan hyvin eksoottinen; se tuo mieleen muinaispohjoismaisen hallirakennuksen ja itämaiset pagodit. Isänsä huvilan viereen rakennutti taiteilija Johan Birger Jarl Carlstedt itse suunnittelemansa funktionalistisen ateljeerakennuksen 1930. Hänen puolisonsa oli kuuluisa pianisti France Ellegaard. Huvilan ympärillä on erikoinen ja rehevä puisto jossa lammikko, portaita ja erikoisia kasveja. Puistosuunnitelman teki Paul Olsson 1915.

Wikipedia > France Ellegaard

9 Iso Vasikkasaari

Pinta-ala 25 ha. Espoon vanhimpia ja kauneimpia huvilasaaria. Jo ennen huvilakautta Vasikkasaarella oli Gräsan kartanoon kuulunutta kalastaja-asutusta. Ensimmäinen huvila-asukas 1870-luvun lopulta alkaen oli kunnallisneuvos, pankinjohtaja ja svekofiili Abel Landen, jonka rakennuttama huvila on Röda Villan.

Arkkitehti Mieritz suunnitteli 1896 Landenin tyttärelle Hildurille ja tämän miehelle, kreikan kielen professori Ivar A. Heikelille suuren koristeellisen huvilan, joka on säilynyt lähes sellaisenaan. Abel Landen rakennutti 1897 vävylleen yllätykseksi läheiselle kallioniemelle Poseidonin temppeliä jäljittelevän suuren huvimajan, jossa on myös Poseidonia esittävä iso maalaus. Landenin pojan huvila läntisellä niemellä on Gula Villan ja siellä toimii nykyään kesäravintola. Saari on suurimmaksi osaksi kaupungin ulkoilualuetta, jonne pääsee reittiveneellä Nokkalanniemestä.

Espoo.fi > Saaristoliikenne

10 Nokkala

Nokkalassa on säilynyt vanhoja kalastajien rakennuksia. Paikalla oli kalastustorppa jo 1700-luvun lopulla. Venekerhojen hallinnoimassa satamassa on 176 venepaikkaa. Vuoroveneellä pääsee Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. 

Espoo.fi > Saaristoliikenne

Visitespoo.fi

11 Matinlahti

Matinlahdessa on 400 metriä leveä loiva hiekkaranta, valvottua uimarantaa siitä 150 metriä. Käytössä on myös 75-metrinen laituri. Talvella lämmitetään pukukoppi avantouimareille.

Espoo.fi > Uimarannat

12 Café Merenneito

Nykyinen rantakahvila oli 1948–80 Dillemuthien huvilana. Sen jälkeen Säästöpankkiopistolle, kunnes noin 1996 kaupungin haltuun. Nyt kahvilaa pitää Lähderinteen yrittäjäperhe.

Kahvilan itäpuolella entisellä venelaiturin jalustalla on Espoon 550-vuotisjuhlavuonna 2008 toteutettu Ulla-Kirsi Junttilan teos Kristallimaja, jonka lähtökohtana on ollut kristallipallon taittama valo. Teokseen sisältyy teräksinen ”huvimaja” sekä katselupenkki.

www.vimeo.com/91899212 (Kristallimaja)

13 Täydennysrakentaminen

Entisen Säästöpankkiopiston ja hotelli Matinlahden purkaminen Rantamäki 5:ssä vuonna 2012 on mahdollistanut kahden uuden asuinkorttelin osoittamisen hyvälle paikalle meren tuntumaan.

Jo 2011 opiston eteläpuolelle Rantamäki 1–3:en rakennettiin kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta seitsemän paritaloa ja neljä kerrostaloa, suunnittelijat Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen. Kaikkien huoneistojen merinäköalat on maksimoitu runkoratkaisuilla ja suurilla ikkunoilla. Autokatokset on maisemoitu turvekatoilla.