Matinlaakso-Tiistilä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kartta, kotikaupunkipolut Matinkylä-Olari

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Matinlaakso - Tiistilä

11 kohdetta,  noin 4 km

Matinkylä. Kuva: EE-mail, Lehdentekijät.

Tietolaatikko: Matinkylän suunnittelu

Kun rakennusliike Hakan suunnitelmat Sundsbergissä Espoonlahden länsirannalla eivät toteutuneet, se hankki maata Matinkylästä ja tarjoutui vuonna 1966 rakentamaan tänne 9 000 asukkaan yhdyskunnan. Kohta mitoitusta kuitenkin nostettiin jopa 35 000 asukkaaseen tavoitevuoteen 2000 mennessä. Alueelle suunniteltiin saatavan samalla runsaasti työpaikkoja ja palveluita.

Asemakaavan laatimisen sai tehtäväkseen Espoon kauppalan asemakaavaosaston nuori arkkitehti Simo Järvinen, joka ehdotti mm. koko alueen tasaamista. Järvisen ruutukaavan keskeinen piirre ovat puoliavoimia kortteleita sisältä halkovat kävelykadut ja ulkoa syöttävät ajoväylät. Talojen arkkitehtuuri puolestaan perustuu Hakan valmistamien betonielementtien mittasuhteisiin.

1 Matinkylän vanha ostoskeskus

Valmistui 1977. Kaupunginosan keskus ennen Ison Omenan valmistumista. Alkuaikoina palveluvarustus oli hyvä: ruokakauppa, kaksi pankkia, ravintola, baari, Alko, tekstiililiike, apteekki, R-kioski ja kirjakauppa. Ostarilla piti toimistoaan pitkään myös Matinkylän huolto, jonka omistavat alueen 170 kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiötä.

Vielä vuonna 1996 ideoitiin EU-rahoituksella ostarin lähiympäristön kohentamista. Nyt suunnitellaan sen purkamista ja tilalle asuinrakentamista.

Matinkadun toisella puolella avasi 2011 ovensa Kalliolan settlementin perustama asukastalo Kylämaja.

Asukastalo Kylämaja

2 Maamerkit

Matinkylän keskeistä maisemaa määrittävät 16-kerroksiset tornitalot valmistuivat 1974 ja -75, suunnittelija professori Erkki Helamaa. Kohde on poikkeus Hakan tuotannossa, jossa ei tuohon aikaan yleensä käytetty nimekkäitä arkkitehtejä. Erkki Helamaa (1924–2014) toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennusopin professorina 1971–88 ja kokosi vielä eläkepäivillään jättiläismäisen Vanhan rakentajan sanakirjan.

Hs.fi > muistot > Erkki Helamaa

3 Monitoimitalo

“Monari” valmistui 1984, suunnittelija Pirkko von Bruggen. Monitoimitalon toteutuksen puuhamiehenä oli nuorisotoimenjohtaja Kauko Laitinen. Taloa käyttävät päiväkodit, kuvataide-, teatteri-, nuoriso- ym. ryhmät. Aulassa on Riitta Ilarin maalaus La Gioia vuodelta 1984. Nimi on italiaa ja tarkoittaa iloa. Teokseen kuuluu myös aulaa kiertävä boordi.

Matinraitti muodostaa ruutukaava-alueen keskeisen akselin, jonka jatkeella näkyy maamerkkinä Matinkylääkin palveleva Haukilahden vesitorni vuodelta 1968.

4 Matinkylän asukaspuisto

Asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille on lukukausien aikana iltapäivisin maksullinen välipala. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

Vuonna 1970 perustettu kaupunginosayhdistys Matinkylä-Seura järjestää asukaspuistossa vuosittaiset Raittikarnevaalit toukokuussa ja Silakkamarkkinat syyskuun alussa.

Asukaspuiston rakennus tullaan purkamaan ja sen tilalle rakennetaan 2017–18 uusi puinen talo ja puiston itäpäähän uusi suuri päiväkoti. Näiden suunnittelukilpailun voitti K2S-arkkitehtien ja Byman–Ruokosen ehdotus ”Salamanteri”.

Espoo.fi > Matinkylän asukaspuisto

Matinkylä-seura

k2s.fi > projektit > Matinkylä

5 Matinkylän ensimmäinen kerrostalo

Matinraitti 7:n talot A–D valmistuivat 1969, E–H 1970, suunnittelijat Guy Michael ja Aino Virpi Maamies. Ensimmäisen talon peruskiven muuraus oli juhlallinen tapahtuma, jossa oli mukana mm. pääministeri Mauno Koivisto. Rakennukset ovat viime vuosina käyneet läpi elinkaareensa kuuluvat ensimmäiset suuret remontit, mm. julkisivujen uudistuksen.

Tietolaatikko: Aluerakentaminen

Kun suuri maaltamuutto alkoi 1960-luvulla, rakennusteollisuus oli juuri oppinut soveltamaan liukuhihnatuotantoa betonielementteihin. Ajateltiin rakentaa muuttajille nopeasti vuokra-asuntoja, jotka voidaan tarvittaessa vaikka purkaa, kun väki vaurastuu ja muuttaa omistusasuntoihin.

Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat eivät olleet valmistautuneet kasvun vaatimaan kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Aluerakentamisessa nämä samoin kuin maanhankinta, rahoitus ja asuntosäästäminen niputettiin yhteistuumin suurimpien pankkien kanssa. Valtion ohjauksessa haettiin tehokkuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla.

Aluerakentamisen tuloksena syntyneitä lähiöitä ei myöhemmin purettu, vaan niitä alettiin korjata mittavissa lähiöprojekteissa. Nyt Suomen lähiöissä asuu noin miljoona ihmistä.

6 Runon lähde (nyk. Neidon lähde)

Espoon kaupungin ja rakennusyhtiö Hakan 20-vuotislahja Matinkylälle 1988. Kuvanveistäjä Laila Pullinen suunnitteli puliukkojen miehittämän pusikon paikalle ympäristötaideteoksen, jossa ylhäältä kirjaston pihalta suihkulähteestä virtaa vesi kallion ehjää kylkeä alas altaaseen. Pronssinen antiikin Leda-hahmo kutsuu harmaassa ruutukaavassa vaeltavaa kansaa sanataiteen pariin.

Professori Laila Pullinen (s. 1933) on arvostetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä. Pullisen töitä on ollut esillä ympäri maailmaa 1950-luvulta alkaen ja hän on saanut Pro Finlandia -mitalin sekä useiden eri maiden ansiomerkkejä. Pullinen perehtyi opiskeluaikoinaan Italiassa klassiseen kuvanveistoon ja mm. suihkulähteiden suunnitteluun. Valitettavasti Haka räjäytti Runon lähteen kallion niin, että siihen tuli hiushalkeamia, eikä vettä ole enää vuosiin voitu juoksuttaa.

Wikipedia > Laila Pullinen

7 Matinlahden koulu

Valmistui 1970 Matinkylän kansakouluksi, suunnittelija arkkitehtitoimisto E. von Ungern-Sternberg & co. Laajennettu vuonna 2005 lisäämällä vanhojen rakennusten väliin ne yhdistävä uusi ruokasaliosa, suunnittelija arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen. Samalla rakennus peruskorjattiin ja sen ilmettä kohennettiin uusimalla mm. julkisivut, lämpöeristys, ikkunat ja ilmanvaihto.

Nykyisessä vajaan 500 oppilaan alakoulussa on myös erityis- ja esiopetusta sekä koululaisten iltapäivätoimintaa.

Mfa.fi/arkkitehtiesittely

Kouvo-Partanen.fi > Matinlahti

Matinlahden koulu

8 Matinkappeli

Valmistui 1977, arkkitehti Erik Kråkström, peruskorjattu 2002. Kappelissa on samaa vankan punatiilen tunnelmaa kuin Matinmetsän päiväkodissa ja monitoimitalossa.

Espoonseurakunnat, Matinkappeli 

9 Matinmetsä

Kallioinen ruutukaavapuisto, johon lähiöprojektin tuloksena suunniteltiin 1990-luvulla joka kulmaan leikki- ja pelitoiminta tai koristeistutus asukkaiden virkistykseksi.

10 Tiistilän koulu

Yhtenäinen lähes 700 oppilaan peruskoulu muodostettiin 2012 yhdistämällä kaksi samassa pihapiirissä toiminutta koulua: vuonna 1976 perustettu Matinkylän koulu sekä 1984 perustettu Tiistilän koulu, jonka OAJ valitsi Vuoden kouluksi 2011. Koulurakennukset on perusparannettu 2003 ja samalla valmistui niiden väliin lisärakennus, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm. Esikoulun lisäksi toimii startti- ja valmistavia luokkia. Monikulttuurisen koulun henkeen kuuluvat kuukausittaiset yhteislaulutilaisuudet, tempaukset ja teemapäivät.

Aulatiloissa on kaksi Eila Ekman-Björkmanin suurikokoista ja iloisenväristä maalausta vuosilta 1984 ja -85.

Tiistilän koulu

11 Rajakallio

(Råberget.) Vanha kylänrajan paikka ja Matinkylän korkein kohta 34,3 metriä merenpinnasta. Kallio oli saarena jääkauden jälkeen Itämerta edeltäneessä Litorinameressä. Sen luoteiskolkassa on pirunpelto eli muinaisrantaan kasaantuneita, veden ja jään hiomia kiviä. 1970-luvun alussa Matinkylä-seura ehdotti uimahallia kallioon. Asiaa tutkittiin, mutta se ei edennyt pidemmälle.