Koukkuniemi

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kartta, kotikaupunkipolut Matinkylä-Olari

Kartta pdf-tiedostona

Kohdekuvaukset pdf-tiedostona

Koukkuniemi

8 kohdetta,  noin 3 km

1 Rantametsä

Rantametsä-niminen puisto on Lions Club Espoo–Matinkylän nimikkopuisto, jonka ylläpitoon Lionsit ovat aikoinaan sitoutuneet. He järjestävät siellä vuosittain perinteisen laskiaistapahtuman – mikäli lunta on riittävästi. Puistossa on mm. koirien ulkoiluaitaus sekä täyttömäki, jossa talvella eräs seudun parhaista pulkkamäistä.

Lions.fi > Espoo Matinkylä

2 Koukkuniemi

Jo 1870-luvulla rakennettiin Espoon rannoille helsinkiläisten kesähuviloita. Kaupunkiin kuljettiin silloin höyrylaivoilla. Sittemmin ovat yhteydet nopeutuneet, asuminen muuttunut ympärivuotiseksi ja monet rantojen yhdyskunnat tiivistyneet suorastaan huvilakaupungeiksi. Koukkuniemen rakennettu ympäristö on tästä huolimatta edelleen melko yhtenäinen ja muodostaa omaleimaisen kokonaisuuden.

3 Villa Koli

Villa Kolin rakennutti 1915 arkkiatri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Juho Jaakko Karvonen. Suunnittelija oli Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn. Tämä kadotti huvilan piirustukset ollessaan matkalla Helsingistä rakennuspaikalle, mutta ne saatiin takaisin sanomalehti-ilmoituksella, joten talo päästiin rakentamaan. Sitä ennen rannalla oli Lojander-suvun Villa Kolikari.

Karvosen kanssa samoihin aikoihin tohtori Äyräpää rakennutti huvilan joka sai nimeksi Villa Kari. Mahdollisesti tästä syystä on kansan suuhun jäänyt nimi Kolikari puhuttaessa Villa Kolista.

Villa Koli on peruskorjattu 1985. Aikakauden huviloille tyypillinen, vapaasti kasvava ympäristö on nykyään supistunut tiivistyvän asutuksen myötä. Rakennus pihapiireineen on suojeltu rakennusperintölain nojalla. Salmen takana näkyy Brändholm = palanut saari.

4 As.oy Iirisranta

Taloryhmä valmistui 1984. Suunnittelija Harto Helpinen on entinen Espoon yleiskaavapäällikkö. Intiimin pihapiirin muodostavassa, 13 asuntoa käsittävässä kokonaisuudessa on keskieurooppalaista tunnelmaa.
As.oy Iirisrannalla on myös venesatama. Espoon rantaraitin vieminen sataman editse tuotti aikanaan mutkikkaan jupakan, joka ratkesi vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2009 ja on poikinut jo ainakin yhden yliopistotasoisen opinnäytetyön.

Maankaytto.fi > artikkeli Case Iirislahti, Iirislahden rantaraitti (pdf)

Helda.helsinki.fi > Anna-Maarit Hurmerannan tutkielma: Oikeus rantaan - Tapaustutkimus Espoon rantaraitista

5 Iirislahdensilta

Kävelysilta Iirislahdessa. Kuva: Tuire Ruokosuo.Silta ylittää Gräsanojan juuri sen tavoittaessa meren.  

Espoon rantaraitti on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Raitista on painettu kartta ja tehty myös kännykkäsovellus.

Espoo.fi/rantaraitti

Tietolaatikko: Haukilahti

Gäddvik on tunnettu vanhastaan samannimisen lahden pohjoisrannalla sijainneen yksinäistilan nimenä. 1540-luvulta on merkintä itsenäisestä Geddeuikin kylästä, sen jälkeen sulautui Olarsbyhyn. 1700- ja 1800-luvuilla Gäddvik oli torppana. Modernin asuinalueen nimeksi 1960-luvulla, jolloin myös suomennettu Haukilahdeksi. Itse hauki on hyvin tunnettu petokala, joka esiintyy Kalevalassakin.

Matvk.fi > Matinkylän venekerhon historiaa   

Espoonmerenkulkijat.net 

Haukilahdenvenekerho.fi   

Wikipedia > Hauki

6 Iirislahdentie 33

Valmistui 1973, suunnittelija Erkki Kuoppamäki. Puurunkoinen ja lautavuorattu taloryhmä ympäröi kolmelta sivulta perinteistä keskuspihaa, johon erillispihat liittyvät porteilla. Neljännen sivun rajaa saunarakennus.

7 Esperantotie

Nimetty alueella asuneen esperanton uranuurtajan, professori Vilho Setälän kunniaksi. Puolalainen Ludwig Zamenhof ehdotti vuonna 1887 kieltä, joka olisi mahdollisimman helppo oppia ja joka toimisi kansainvälisen kommunikaation tasapuolisena välineenä.

Esperanto.fi

Matinlaakso-Tiistilä polulta

6 Runon lähde (nyk. Neidon lähde)

Espoon kaupungin ja rakennusyhtiö Hakan 20-vuotislahja Matinkylälle 1988. Kuvanveistäjä Laila Pullinen suunnitteli puliukkojen miehittämän pusikon paikalle ympäristötaideteoksen, jossa ylhäältä kirjaston pihalta suihkulähteestä virtaa vesi kallion ehjää kylkeä alas altaaseen. Pronssinen antiikinLeda-hahmo kutsuu harmaassa ruutukaavassa vaeltavaa kansaa sanataiteen pariin.

Professori Laila Pullinen (s. 1933) on arvostetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä. Pullisen töitä on ollut esillä ympäri maailmaa 1950-luvulta alkaen ja hän on saanut Pro Finlandia -mitalin sekä useiden eri maiden ansiomerkkejä. Pullinen perehtyi opiskeluaikoinaan Italiassa klassiseen kuvanveistoon ja mm. suihkulähteiden suunnitteluun. Valitettavasti Haka räjäytti Runon lähteen kallion niin, että siihen tuli hiushalkeamia, eikä vettä ole enää vuosiin voitu juoksuttaa.

Wikipedia > Laila Pullinen

Matinlahden koulu

Valmistui 1970 Matinkylän kansakouluksi, suunnittelija arkkitehtitoimisto E. von Ungern-Sternberg & co. Laajennettu vuonna 2005 lisäämällä vanhojen rakennusten väliin ne yhdistävä uusi ruokasaliosa, suunnittelija arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen. Samalla rakennus peruskorjattiin ja sen ilmettä kohennettiin uusimalla mm. julkisivut, lämpöeristys, ikkunat ja ilmanvaihto.

Nykyisessä vajaan 500 oppilaan alakoulussa on myös erityis- ja esiopetusta sekä koululaisten iltapäivätoimintaa.

Mfa.fi/arkkitehtiesittely

Kouvo-Partanen.fi > Matinlahti

Matinlahden koulu

Piispansilta-Gräsanlaakso polulta

10 Matinkylän urheilupuisto

Matinkylän urheilupuistossa on yleisurheilukenttä, kolme jäähallia, lämmitettävä ja kylmä tekonurmi, kolme tenniskenttää, koripallokenttä, skeittipuisto ”Lapio”, parkour-alue, häkkifudis ja liikuntaleikkipaikka. Uimahalli oli alun perin kaavassa, mutta nyt se onkin tulossa metrokeskukseen Tynnyripuistoon.

Matinkylässä itsekin asunut Leena Lehtolainen on sijoittanut dekkareidensa tapahtumia näihin maisemiin. Hauenkalliontien risteykseen rakennetaan kristillisen Majakka-seurakunnan kulttuurikeskus Valotalo. Rakennus sisältää 700 hengen salin, päiväkodin, kerho- ja kokoustiloja sekä lounasravintolan.

Espoo.fi > Liikuntapaikat

Leenalehtolainen.fi > About me

Majakka.net > Espooseen nousee Suomen ensimmäinen kristillinen kulttuurikeskus

Lisäkohde: 8 Haukilahden vesitorni

Rakennettu 1968, suunnittelija Erkko Virkkunen. Säiliön tilavuus on 4 100 m3. Tornin näköalatasanne on avoinna yleisölle lumettomana aikana, korkeus 76 metriä merenpinnasta. Tornissa toimii ravintola Haikaranpesä.