Perkkaa ja Vermo

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Perkkaa

19 + 7 kohdetta, 3 tietolaatikkoa, 4 km

1 Upseerintornit

Aikanaan hyvinkin korkeilta vaikuttaneet neloistornit valmistuivat 1988, suunnittelijoina arkkitehtitoimistot Ruokosuo ja Björkstam–Heino–Koskinen. Tornit muodostavat edelleen komean portin Leppävaaran keskustasta Perkkaalle tultaessa.

Kävelykadun vasemman eli junaradan puoleiset rakennukset olivat alun perin Säästöpankkien Keskuspankin toimitalona, sitten mm. Nokia Telecommunicationsin käytössä. Nykyään toimii yrityspuisto Upseerin Avec.

sponda.fi > Tilat ja palvelut > Upseerin Avec 

2 Perunakellari

Vara-amiraali Carl Herman Tersmeden kertoo muistelmissaan, kuinka hänen hallitsemansa Albergan rälssitilan rakuuna Album palasi 2.8.1762 Pommerin sodasta mukanaan kannu uudenlaisia juureksia: perunoita. Tilan isäntänä Tersmeden otti 12 niistä ja laittoi kokeeksi itämään tässä paikassa olleeseen kellariin. Espoon kaupunki on purkanut kellarin jäljellä olleet holvit. Alue on kaavoitettu puistoksi.

Itsenäisyyden kuusi oli osa Itsenäisyyden lastenrahaston varainhankintaa, istutettu 1987.

3 Perkkaan kappeli

Rakennettiin puretun helsinkiläishotellin hirsistä leppävaaralaisten kirkoksi talkoovoimin ja lahjoitusten turvin 1929, suunnittelijana Berndt Blom. Opetusministeriö luovutti neljän markan kilohintaan kellon, joka oli valettu 1899 Pietarissa vanhoista kanuunoista ja ammuksista ja palvellut Tuusulan varuskunnan ortodoksisessa kirkossa.

Alttarin krusifiksin veisti Ville Vallgren ja Hyvä paimen -taulun maalasi Anna Sahlstén, molemmat Albergan taiteilijayhdyskunnan asukkaita. Rakennus toimi lastentarhana 1947–51, sitten Espoon suomalaisen seurakunnan kirkkona. Riegerin valmistamat urut saatiin 1955 Toukolan seurakuntatalosta Helsingistä. Kappeli on saneerattu 1990 ja 2014. Käytössä on 80 istumapaikkaa.

espoonseurakunnat.fi > Perkkaan kappeli

4 Ammattiopisto Omnia

Rakennuksen vanhin osa on valmistunut 1960 Leppävaaran ammattikouluksi. Laajennus 2007, suunnittelija Teppo Pietarinen. Nyt Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimipisteessä on opiskelijoita noin 1 100, koulutusaloina tieto-, sähkö-, talo- ja kiinteistötekniikka sekä talous.

Nykyisen ammattiopiston paikalla oli 1803 rakennettu Albergan kartanon vanha päärakennus, joka purettiin 1959 huonokuntoisena. Siellä asui ja työskenteli Albergan kartanon vävy, Akseli Gallen-Kallela perheineen ennen Tarvaspään ateljeekodin valmistumista.

Vielä vanhempi, 1600-luvulla rakennettu päärakennus oli nykyisessä Vanhan-Albergan puutarhassa, pohjois–eteläsuuntaisena itäisimmän säilyneen terassimuurin vieressä.

omnia.fi

5 Vanhan-Albergan puutarha

Albergan kartanon komeasta puutarhasta on nykyään jäljellä vain pieni osa, joka on pitkälti luonnontilassa. Puisto kukoisti 1700-luvulla barokkityylisenä geometrisine terasseineen. Osa kiveyksistä on vielä näkyvissä. Ylimmällä terassilla lähimpänä päärakennusta olivat kukat, sitten yrttitarha ja kauimpana keittiöpuutarha. Seuraavalla vuosisadalla puisto oli englantilaistyylisenä vapaamuotoisena maisemapuutarhana.

Erikoista tunnelmaa luovat vieläkin suuret metsälehmukset, jotka ovat peräisin viimeistään 1800-luvulta. Muita kasvilajeja puistossa ovat syreeni, kiurunkannus, mukulaleinikki, käenrieska, valkovuokko, taikinanmarja, lehtokuusama sekä ukkomansikka (vanha koriste- ja marjakasvi).

6 Perkkaanpuiston koulu

Rakennukset ovat vuosilta 1978–98. Vajaan parinsadan oppilaan koulussa on perusopetuksen lisäksi laajaa kerhotoimintaa tiedekerhosta latinotanssikerhoon. Iltaisin tiloja ja kenttiä käyttävät lukuisat urheiluseurat, mm. perinteikäs Leppävaaran Pyrintö.

Päärakennuksen kutsumanimi ”Kissakoulu” tulee julkisivun muodosta, johon arkkitehti oli paikallisen perimätiedon mukaan käyttänyt mallina omaa kissaansa.

Majurinpolun läheisyydessä kasvavat ruusupensaat ovat mahdollisesti vanhan ranskanruusun, perinteisen puistoruusun, juurivesoja. Molemmin puolin kasvaa kyläkurjenpolvea, joka on vanha kulttuurikasvi. Kuusikuja johti Albergan kartanolle, sen paikalla nyt kevyen liikenteen väylä alittaa kehätien.

espoo.fi/Perkkaanpuiston koulu 

7 Perkkaanpuisto

Nykyisessä Perkkaanpuistossa oli keskiajalla Storhoplaxin kyläkeskus, josta on varhaisin säilynyt maininta vuodelta 1417. Tataarit polttivat kylän talvella 1577, jolloin se autioitui.

Storhoplaxin merkittävin maatila oli Bergansin ratsutila, jonka historia tunnetaan vuodesta 1556 alkaen. Kun kylän muut tilat yhdistettiin Albergan kartanoksi 1622, jäi Bergans itsenäiseksi. Näiden päärakennukset olivat vastapäätä toisiaan vanhalla kylänmäellä aina 1900-luvulle saakka.

Nyt kylänmäkeä hallitsee Espoon kaupungin asukaspuiston rakennus vuodelta 1978. Siellä järjestetään ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille on lukukausien aikana iltapäivisin maksullinen välipala. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

espoo.fi > Perkkaan asukaspuisto   

Tietolaatikko: Koskisten Bergans

Bergansin tilan hankki vuonna 1905 omistukseensa ravintoloitsija ja Helsingin työväenyhdistyksen aktiivi Kustaa ”Kössi” Koskinen vaimonsa Annan kanssa. Koskinen oli jo 1906 puuhamiehenä Albergan suomenkielisen kansakoulun perustamisessa. Tilaan kuuluneesta ulkopalstasta erotettiin 1907 alkaen tontteja, jotka myytiin edullisesti pitkillä maksuajoilla: syntyi Harakka eli nykyinen Lintuvaara. (Ks. tietolaatikko: Harakan nousu ja tuho  Pohjois-Leppävaaran reitillä.

Vuonna 1921 Koskiset muuttivat Helsingin keskustasta Perkkaalle ja ryhtyivät itse viljelemään tilaansa. He olivat mukana mm. vapaapalokunnan perustamisessa ja lainasivat sille hevostakin hälytystehtäviin. Kössi Koskinen rakensi Bergansin riiheen Espoon ensimmäisen sähkölaitoksen, toimi Albergan Sähkön toimitusjohtajana sekä Espoon kunnanvaltuustossa – nyt Kokoomuksen riveissä.

Koskisten kotona kokoontuivat monet paikalliset piirit ja taiteilijat. Kuvanveistäjä Ville Vallgren osti Bergansin sikalasta kesäpossunsa, jota sitten ulkoilutti narussa taluttaen. Perkkaa–Vermo ry on hankkinut betoniporsaan “Vauhtivillen” muistoksi.

Maatalous jatkui Bergansissa Koskisten lasten myötä vuoteen 1970, jolloin he möivät pääosan Siemensille. Pian ratsutilan maille nousivat Perkkaan asumalähiö ja Siemensin tehdaskiinteistö.

berganskiinteistot.wordpress.com/tarina     
lepuski.fi > Albergan sähkö 

8 Koira ja tähti -patsas

Perkkaan keskipisteessä sijaitseva “Susipatsas” eli “Muuttajan monumentti” tilattiin 1989 taiteilija Pekka Nevalaiselta, joka asui tuohon aikaan Perkkaalla. Kaksiosainen teos konkretisoi ihmisen luontoyhteyttä ja ajan suhteellisuutta. Patsaan on myös tulkittu kuvaavan muuttajan kaipuuta vanhalle kotiseudulleen.

Samassa kalliossa on venäläisten 1915–17 rakennuttamaan Helsingin maalinnoituksen tukikohtaan XXX (30) kuuluvan tykkipatterin ammusvarasto, joka myöhemmin palveli mm. Perkkaan huollon konevajana, kunnes se 1970-luvun lopulla vaarallisuutensa vuoksi täytettiin.

espoonkaupunginmuseo.fi > verkkonäyttely: Kuka kaivoi vallihaudat?  
novision.fi > Helsingin maa- ja merilinnoitus 1. maailmansodan aikana  

9 Lars Sonckin kaari

Yhdyskunnanmäen ympäristö perustuu Lars Sonckin 1908 laatimaan Albergan huvilayhdyskunnan asemakaavaan. Mäellä oli viisi huvilaa. Nykyisen Stellan paikalla sijainnut, kuvataiteilija ja piirustuksenopettaja Anna Sahlsténin 1906 rakennuttama kolmikerroksinen tornillinen ateljee-huvila purettiin luvatta joulukuussa 1989, ja toinen paloi 1991.

Jäljellä olevat kolme huvilaa ovat vuoden 2001 asemakaavan mukaan säilytettäviä. Pellavaniementie 5:n jugendtyylisen rakennuksen suunnitteli itselleen arkkitehti Berndt Blom. Pellavaniementie 3:n rakennutti kansallisteatterin näyttelijä–kuiskaaja Oskar Salo, jonka vaimo Aili oli oopperalaulajatar. Itsehallinnontie 5:n rakennutti vuonna 1911 prokuristi ja muusikko Alfred Succo. Rakennuksessa toimi vuosisadan alussa pienten lasten koulu. Huviloiden ympärillä on vanha omenatarha. Kaikki ovat yksityisessä omistuksessa ja huolellisen kunnostuksen kohteina.

Yrityspuisto Stellan rakennukset valmistuivat 1999–2001, suunnittelija Juha-Pekka Rindell. Stellassa toimii toistasataa yritystä mitä erilaisimmilta toimialoilta puolijohteista luontaistuotteiden tukkukauppaan.

Toimistorakennusten ja Turunväylän välinen viherkaista on myös vanhaa puutarhaa, jossa kasvaa edelleen vanhoja puutarhakasveja: ruttojuuri, ukonkello, pajuasteri ja japanintatar. Lisäksi alueella voi nähdä vanhoja tammia ja pähkinäpensaita. Pellavaniementie on entinen tykkitie.

stellabp.fi 

10 Yhdyskunnanmäki

Valtioneuvosto vahvisti Albergan taajaväkisen yhdyskunnan perustamisen 2.3.1921. Se käsitti Bergansia lukuunottamatta radan eteläpuoliset alueet Bredvikin yksinäistilaa myöten. Tällaisia yhdyskuntia perustettiin Suomessa kaikkiaan noin 40. Niiden rahoitus perustui 1 %:n tuloveroon. Osa yhdyskunnista kehittyi vähitellen itsenäisiksi kunniksi.

Päätöksentekoa varten Albergan yhdyskunnalla oli 11-jäseninen valtuusto ja hallintolautakunta sekä arkkitehti Lars Sonckin 1926 laatima asemakaava. Yhdyskunta mm. ajoi Leppävaaran eroa Espoosta yhteistyössä Harakan kunnallisseuran kanssa. Toiminta kuitenkin hiipui ja monien muiden tavoin se lakkautettiin valtioneuvoston päätöksellä 30.9.1955. Loppuseremoniat järjestettiin helmikuussa 1956.

Parhaan kuvan Albergan huvilayhdyskunnan rakennuskannasta luonteesta saa nykyään Pellavaniementiellä sekä Friisinmäellä (Kaivomäessä) ja Ruukinrannassa. Vanhan Albergan kartta on kuvattu katukiveyksessä.

11 Turunväylä

Valtatie 1 eli Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie. Kutsumanimensä se sai Tarvon saaresta, jonka pohjoiskärjen kautta tie tulee Helsingistä Espooseen. Osuus Huopalahdesta Gumböleen rakennettiin 1956–62 työllistämistöinä tuhannen miehen voimin pitkälti käsityönä. Nykyistä Turunväylää käyttää tällä kohtaa arkisin noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Turunväylän kylkeen on noussut vuodesta 2008 alkaen toimistotaloja entisille huvilatonteille, joilla kasvoi hedelmäpuita ja marjapensaita, jalokuusia ja -mäntyjä sekä monenlaisia aitakasveja. Turunväylän lähellä kasvoi runsaasti tammia. Idempänä Vänrikinmäessä puusto muuttuu enemmän luonnonmetsäksi, jossa kasvaa keväisin ainakin kieloa ja sinivuokkoa. Tarkkasilmäinen voi edelleen törmätä myös huhtasieniin.

youtube.com > Suomen ensimmäinen moottoritie 50 vuotta  

12 Ville Vallgren

Kuvanveistäjä Ville Vallgren asui Albergan huvilayhdyskunnassa kolmannen vaimonsa Viivi Paarmion kanssa vuodesta 1913. Talo oli Ruukinrannassa, joten perimätiedon mukaan tähän risteykseen Vallgren ja hänen ystävänsä Akseli Gallen-Kallela jäivät erinäisten illanviettojen jälkeen öisin jatkamaan tarinointia.

Ville Vallgren (1855–1940) oli kuvanveistäjä, symbolisti, Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja, terracottayhdistyksen perustaja, taideakatemian jäsen sekä suuri hyvän ruoan ja juoman ystävä. Hän opiskeli arkkitehtuuria Polyteknillisessä koulussa ja lähti 1877 harjoittamaan taideopintoja Pariisiin, jossa asui vuoteen 1913 saaden Ranskan kansalaisuuden 1902. Palkinnot Pariisin maailmannäyttelyissä 1889 ja 1900, professorin arvonimi Suomessa 1918.

Tunnetuin teos on aikanaan ”säädyttömänä kokottina” pidetty Havis Amanda (1908). Albergassa Vallgren oli vahvasti mukana yhdyskunnan elämässä toimien mm. suojeluskunnassa.

fi.wikipedia.org > Ville Vallgren   
suomenkuvalehti.fi > artikkeli 28.4.2008: Satavuotias kaunotar Havis Amanda

13 Linnunlaulu

Näillä main sijaitsi Linnunlaulun täysihoitola, jossa monet Suomen kulttuuripersoonat kävivät lepuuttamassa hermojaan.

14 Tarvaspää

Ateljeelinna valmistui 1913, suunnittelija Akseli Gallen-Kallela (alun perin Axel Gallén). Entisöinti valmistui 1961, suunnittelijat Kirsti ja Heikki Helamaa. Gallen-Kallela (1865–1931) oli Suomen taiteen kulta-ajan vahva vaikuttaja, kansallisten aiheiden ja Kalevalan kuvittaja.

Marsalkka Mannerheim piti Gallen-Kallelaa parhaana ystävänään. Taiteilijan puolison Mary os. Slöörin perheen omistamaan Albergan kartanoon kuuluvan Pellavaniemen korkeimmalle kohdalle sijoittuva rakennus oli moderni: siinä oli jo alun perinkin keskuslämmitys ja vesijohto. Jugendhenkinen ateljee oli tarkoitettu pääasiassa taiteilijan omaksi työtilaksi. Mielikuvituksellisine yksityiskohtineen se on ainutlaatuinen taideteos, jonka osia ovat keskiaikainen kirkko päätyineen, Viipurin linnan kahdeksankulmainen torni ja firenzeläinen loggia.

Rakennuksessa toimii nykyään Gallen-Kallelan Museo. Museoalueeseen kuuluu myös 1850-luvulla rakennettu puuhuvila Villa Linudd, jossa toimii kahvila-ravintola Tarvaspää. Huvilan seinillä on Fredrik Ludvig Clasenin Tarvaspäätä esittäviä maisematapetteja. Hirsinen savusauna on Gallen-Kallelan suunnittelema. Tarvaspään piha-alueella kohtaavat kartanomainen puistotunnelma ja jylhän kallioiset havupuumaisemat.

gallen-kallela.fi

15 Palstaviljelmät

Alueella on 59 viljelypalstaa kooltaan 60 m2. Niitä vuokraa kaupunginosayhdistys Perkkaa–Vermo ry jäsenilleen.

perkkaa-vermo.fi > Puutarhapalstat

16 Siemens Perkkaalla

Siemens Oy osti Bergansin tilan pääosat 1970 ja teki Espoon kauppalan kanssa ajanmukaisen aluerakentamissopimuksen uuden asumalähiön toteuttamiseksi. Rakennuskumppaneina olivat Haka, Sato ja Polar.

Perkkaan ensimmäinen kerrostalo valmistui joulukuussa 1972 osoitteeseen Everstinkuja 1. Siemensin omat tuotantotilat rakennettiin Majurinkadun varteen 1975–77 ja pääkonttori pienen viivästyksen jälkeen 1989.

Nyt Siemens on vetäytynyt Perkkaalta ja sen rakennukset puretaan. Samalla suunnitellaan uutta asutusta 5 000 asukkaalle 32 hehtaarin alueelle. Suunnitelmissa on kolme suurkorttelia, joista läntisimmässä on uusi paikalliskeskus toreineen ja jopa 16-kerroksisia taloja. Itäisin osa on edelleen Kössi Koskisen suvun hallussa. Sinne suunnitellaan ekologista rakentamista viherkattoineen ja aurinkopaneeleineen.

espoo.fi > Asemakaavoituskohteet > Vermontie  

Tietolaatikko: Siemens

Nuori keksijä Werner Siemens perusti lennätintyöpajan Berliinissä 1847. Toiminta Suomessa alkoi 1855 lennätinlinjan rakentamisella Pietarista Turkuun.

Voidakseen käydä kauppaa Venäjällä Wernerin nuorempi veli Carl muutti Lappeenrantaan ja otti Suomen suuriruhtinaskunnan kansalaisuuden. Keisari Nikolai II aateloi hänet 1896. Sittemmin Helsingin metrohankinnoistakin tunnetuksi tullut monialayritys Siemens AG toimii nykyään 190 maassa, työntekijöitä on 370 000.

siemens.fi > Siemens-Osakeyhtiön historia    

Tietolaatikko: Aluerakentaminen

Kun suuri maaltamuutto alkoi 1960-luvulla, rakennusteollisuus oli juuri oppinut soveltamaan liukuhihnatuotantoa betonielementteihin. Ajateltiin rakentaa muuttajille nopeasti vuokra-asuntoja, jotka voidaan tarvittaessa vaikka purkaa, kun väki vaurastuu ja muuttaa omistusasuntoihin.

Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat eivät olleet valmistautuneet kasvun vaatimaan kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Aluerakentamisessa nämä samoin kuin maanhankinta, rahoitus ja asuntosäästäminen niputettiin yhteistuumin suurimpien pankkien kanssa. Valtion ohjauksessa haettiin tehokkuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla.

Aluerakentamisen tuloksena syntyneitä lähiöitä ei myöhemmin purettu, vaan niitä alettiin korjata mittavissa lähiöprojekteissa. Nyt Suomen lähiöissä asuu noin miljoona ihmistä.

17 Leppävaaran radioasema

Valmistui 1931, suunnittelija G. Wigström. Vastaanottoasema liittyi rannikkoradiotoimintaan, jolla pidettiin yhteyttä suomalaisiin kauppalaivoihin näiden ollessa merillä. Asemalla työskenteli alun perin viisi päivystäjää. Sen laitteistoon kuului kolme Marconi-tyyppistä liikennevastaanotinta sekä kehäantenni ja kaksi puista mastoa. Lisääntyvän asutuksen aiheuttamien häiriöiden vuoksi vastaanottoasema siirrettiin 1952 Keimolaan, jolloin Leppävaara automatisoitiin ja muutettiin lähetysasemaksi.

18 Hatsinanpuisto

Puisto on nimetty Venäjällä Pietarin vieressä sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on Euroopassa kahdeksan ystävyyskaupunkia, joista kuuden mukaan on nimetty oma puisto.

Hatsinanpuistoon on suunniteltu 2000-luvulla muun muassa suurta vapaa-ajankeskusta sisälasketteluhalleineen, Ikean myymälää, Angry Birds -hallia sekä Tieto-yhtiön pääkonttoria. Tällä hetkellä mikään näistä suunnitelmista ei näytä toteutuvan.

lansivayla.fi > Angry Birds -huvipuisto jäihin - Rovio ei tulekaan Perkkaalle (26.2.2014)   

19 Monikonpuron koski

Monikonpuron koskea siirrettiin hieman etelään radan levennyksen alta vuonna 2001. Alkuperäisen koskipaikan tällä puolella sijainneessa “Strand Cafessa” eli Koskikahvilassa toimi kieltolain 1919–32 aikaan salakapakka, josta sai ns. kovaa teetä ja grogeja – poliisiaseman ollessa kosken toisella puolella.

Espoon kaupunginmuseon verkkonäyttely > Kirkasta kuppiin ja nuppiin

Ks. yhteinen tietolaatikko MonikonpuroAlbergan reitillä

Vermon lisälenkki

20 Sillat

Vesijättömaalla kasvaa monipuolinen valikoima pajuja, joista monet ovat kasvutavaltaan ja oksiston väreiltään kauniita katsella. Lisäksi siellä on isosorsimoa, jota istutettiin Suomeen lupaavana rehukasvina 1700-luvulta alkaen mm. Carl von Linnén suosituksesta. Kasvin lehdillä majaillut nokisieni aiheutti karjalle paikoin myrkytyksiä, joten rehukäyttö ei yleistynyt. Isosorsimo kuitenkin jäi ja leviää edelleen syrjäyttäen rantavesien alkuperäislajeja.

Kasvio.avoin.jyu.fi > Isosorsimo   

21 Talinhuippu

Iso Huopalahti oli ennen eräs pääkaupunkiseudun parhaimpia lintukohteita, kunnes lahden pohjoisosasta täytettiin 27 hehtaaria ja sitä käytettiin kaatopaikkana 1963–80. Jätemassoja on paksuimmillaan 20 metrin kerros. Jätevuoren hengitysputket näkyvät yhä maanpinnalla. Myös Tarvontien kannaksen rakentaminen sekä Talin jätevedenpuhdistamon jo päättynyt toiminta olivat omiaan heikentämään lahden tilaa.

Alue on tyypillistä joutomaata: runsas ruohovartinen kasvillisuus, hyvä valikoima ketokukkia, paljon ohdakkeita joten runsaasti perhosia, sekä useita eri lajeja villiintyneitä ruusupensaita. Syksyisin näkee laajoja mustesienirykelmiä ja toisinaan myös komean ukonsienen.

Varsinkin jätemäen itäpuoli on yhä seudun parhaimpia alueita pensas- ja lehtimetsälintujen sekä yölaulajien kuten ruisrääkän, luhta- ja viitakerttusen sekä pensassirkkalinnun havaitsemiseen. Kesäöisellä retkellä voi myös nähdä lepakoita hyönteisjahdissa rannalla ja veden päällä. Monikonpuron suun lähellä on parina kesänä pesinyt koskelopari. Alueella pesii myös näyttävä lapasorsa ja uhanalainen pikkutikka. Kevätmuuton aikaan lahdelle kerääntyy huomattavia määriä vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja.

Tarvon saari oli kieltolain aikaan tärkeä pirtukaupan keskus: asiakkaina ovat olleet mm. Ville Vallgren ja Akseli Gallen-Kallela.

Espoon kaupunginmuseon verkkonäyttely: Kirkasta kuppiin ja nuppiin

Tietolaatikko: Itämeri

Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2.

Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlannin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkauden jäljiltä. Se jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.

Espoon rantaraitti jatkuu rantaviivaa seuraillen Tarvaspäästä Saunalahteen saakka.

ymparisto.fi/meri   
espoo.fi > Rantaraitti 

22 Jupiter

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ylläpitämään aurinkokunnan pienoismalliin kuuluva Jupiter mittakaavassa 1 : 1 miljardi asennettiin Talinhuipun silloin korkeimmalle kohdalle Helsingin puolelle vuonna 1992. Aurinkona on 140-senttinen teräspallo 20 metriä korkean pylvään nokassa 817 metrin päässä Jupiterista Pajamäen Patterimäessä. Myös muut planeetat löytyvät Laajalahden ympäristöstä.

ursa.fi > Jupiter  

23 Vermon ravikeskus

Katsomo ja ensimmäiset tallirakennukset valmistuivat 1977, suunnittelija Risto Manérus. Vermo on Suomen keskusravirata. Joka keskiviikko täällä ajetaan valtakunnalliset ravit. Vuotuiset päätapahtumat ovat kansainvälinen Finlandia-ajo, joka on myös EM-osakilpailu, Suuri Suomalainen Derby sekä Helsinki-ajo.

Rata on arkipäivisin harjoituskäytössä, mutta muuten alue on vapaasti esim. ulkoilijoiden käytettävissä. Hevosilla on alueella aina etuajo-oikeus. Katsomo- ja ravintolatilat sekä paikoitusalue ovat varattavissa erilaisten ryhmien ja yhteisöjen käyttöön.

Merimieskirkko pitää kesäsunnuntaisin suosittua kirpputoria raviradan parkkipaikalla. Syksyisin alueen nurmikoilla laiduntaa valkoposki- ja kanadanhanhia suurina parvina.

Vermon uusi asemakaava mahdollistaa ratsastuskeskuksen rakentamisen entisen betoniaseman paikalle.

vermo.fi   
merimieskirkko.fi > Konttitori

24 Kasvit ja puut

Vermosta lähtevän polun varrelle on istutettu sahalehtistä liuskeleppää sekä aikaisin keväällä kukkivaa ruttojuurta. Tien varrella rehottaa tiheä rohtoraunioyrttikasvusto, joka tienpiennarten niittämisen ansiosta kukkii sekä alkukesästä että loppukesästä. Pientareilla näkyy myös punakoisoa ja puutarhakarkulaista piparjuurta.

25 Kiinteistö oy Vermonhovi

Vermonpolku 3. Valmistui 1986, suunnittelijat Matti Nurmela, Kari Raimoranta ja Jyrki Tasa. Alueella on vaihtelevan muotoisia ja materiaaleiltaan mielenkiintoisia pieniä yksi- ja kaksikerroksisia vuokrataloja.

26 Puinen kouru

Perkkaan asukkaiden pusikosta löytämä erikoinen puinen kouru lienee jatkunut ennen Tarvontien rakentamista Laajalahden rantaan saakka. Se olisi voinut liittyä Albergan kartanon tiilitehtaaseen Ruukinrannassa, mutta käyttötarkoitus ei ole varmuudella selvinnyt.

Kourun vierellä kasvaa ketohanhikkia sekä tavallisia kosteikkokasveja: suo-orvokki, mesiangervo, järviruoko, rantayrtti, vesikuusi ja punakoiso.